Käyttäytymisen monimutkainen maailma

Käyttäydytkö itse aina samalla tavalla? Silloinkin, kun olet kipeä, väsynyt, nälkäinen tai ähkyyn asti syönyt, valmiiksi kovin stressaantunut, surullinen tai ahdistunut? Varmasti jokainen tietää tähän vastauksen – me  emme todellakaan käyttäydy aina samalla tavalla. Vaikka kaikessa ei voi ihmistä ja koiraa verrata, ei kuitenkaan voida olettaa, että koiratkaan olisivat luovutusikäisestä saakka  ikään kuin ”valmiita paketteja”. Sellaisia, jotka robotin lailla toimisivat tilanteessa kuin tilanteessa ja täyttäisivät kaikki niiden harteille kasatut odotusarvot, vaikka niillä olisi miten upea sukukin. Suuri määrä erilaisia tekijöitä vaikuttaa koirasi käyttäytymiseen. 

Petotestit® on toiminut vuodesta 2012 alkaen jatkuvasti kehittyen ja  petotestaaja Asko Sorvo on suorittanut nyt noin 20 000 testiä eri rotuisille koirille.  Joukkoon mahtuu parisen sataa eri rotua sekä  sekarotuisia eli hyvin erityyppisiä ja eri-ikäisiä koiria, joilla hyvin erilaiset taustat myös. Testeissä käy paljon myös suurriistan parissa työskenteleviä koiria, esim. SRVA-koiria ja monia muita, joilla on runsaasti luonnonpetokohtaamisia ja koirille on ammuttu suurpetoja. On myös todella paljon aivan tavallisten koiraharrastajien ja koiranomistajien koiria, joilla on tullut eteen petokohtaamisia. Myös omien koirien kanssa on omakohtaisia petokokemuksia. Erilaisia raportteja on siis kertynyt useita satoja ja näiden perusteella voidaan aivan perustellusti todeta, että Petotesteissä nähdyt koirien reaktiot ja toiminta korreloivat erittäin hyvinluonnonpetokohtaamisten kanssa. 

Petotesteissä® nähdään hyvin erilaisia reaktioita ja saman koiran reaktio eri petoihin myös vaihtelee, joskus suurestikin. On kuitenkin aina muistettava, että myös luonnonpetokohtaamiset ovat kaikki erilaisia ja koirien käyttäytymiseen vaikuttavat jokaisessa tilanteessa myös monet tekijät. Luonnonpetojenkin luonteet vaihtelevat, nekin kun ovat yksilöitä jokainen ja olosuhteet sekä tilanteet sisältävät niidenkin osalta muuttujia. Hyvin paljon koiran reaktioihin vaikuttavat esimerkiksi etäisyys petoon ja tilanteen yllätyksellisyys sekä koiran kokeman uhkan määrä. Täytetyt testieläimet on täyttänyt ammattilainen, joka on saanut pedot näyttämään kaiken kokoisten koirien näkökulmasta mahdollisimman uhkaavilta. Testieläimissä on aito ulosteiden ja pesätarpeiden muodostama hajumaailma, joka myös koiralle esitellään testin alussa hajukiveltä, ennen kuin peto tuodaan esiin. Pedon hajukin on koirille usein ensi alkuun vain mielenkiintoinen haju muiden hajujen joukossa eikä välttämättä aiheuta koirissa siinä vaiheessa mitään outoa reaktioita. Pedon hajun haistelun jälkeen peto esitellään koirille ensin kauempaa. Pedot liikkuvat alustalla, johon käytännössä koirat eivät kiinnitä huomiota. Koirien huomio kiinnittyy testieläinten elekieleen, asentoon ja siihen, miten peto lähestyy koiraa. Testeissä peto liikkuu aina koirakohtaisesti ja koiran reaktioiden mukaan. Koiriin vaikuttaa hyvin paljon etäisyyden lisäksi esimerkiksi se lähestyykö peto hitaasti vai nopeasti, tuleeko peto uhkaavasti suoraan koiraa kohti, vai pakeneeko peto vähemmän uhkaavasti ja jopa alistuvasti peruuttaen tai kääntäen takapuolensa koiraa kohti.

Testeissä on käynyt erittäin runsaslukuinen joukko myös erilaisia työkoiria, joilla on paljon luonnonpetokokemuksia, esim. suurriistavirka-apukoirat (SRVA), kokeneet karhukoirat ja muut suurpetometsästyksessä käytetyt koirat sekä laumanvartijakoirat. Osa metsästyskoirista käy myös virittäytymässä ennen metsästyskauden alkua. Monilla muillakin koiraharrastajilla on karttunut paljon luonnonpetokohtaamisia ja koirien reaktiot ja toiminta testeissä korreloi varsin hyvin tosielämän tilanteissa. On kuitenkin muistettava, että niin koirien kuin petojenkin käyttäytymiseen liittyy myös paljon muuttujia.

TURVALLINEN JA KOIRALÄHTÖINEN TESTAUS

Nykyisin luonnonpetoihinkin voi törmätä melkeinpä missä tahansa ja aina ihminen ei  tee edes havaintoa pedosta eikä pedon haju automaattisesti tarkoita koirallekaan muuta kuin mielenkiintoista uutta hajua, jota koira saattaa lähteä jäljestämään samalla innolla kuin mitä tahansa jälkiä. Koirat saavat Petotestistä® aina turvallisella tavalla petokohtaamiskokemuksen ja samalla myös omistajien ymmärrys omaa koiraa ja sen elekieltä kohtaan kasvaa. Vaikka koiria ei ole syytä totuttaa petoihin, testien tarkoituksena ei ole myöskään pelotella tai tarpeettomasti paineistaa koiria. Koira voi elämänsä varrella törmätä mihin tahansa sitä pelottavaan asiaan, ihan missä tahansa. Koirat voivat säikähtää vaikka puistossa olevaa patsasta, nuohoojaa mustissa vaatteissa, erikoisesti kulkevaa henkilöä, pyörätuolia, tuulessa lentävää muoviriekaletta  – oikeastaan melkeinpä mitä tahansa. Koirat palautuvat normaalisti säikähdyksestä ja jatkavat taas elämässä eteenpäin. Ongelmia aiheutetaan siinä vaiheessa, jos koiraa väen väkisin yritetään pitää hankalassa tilanteessa. Tästä esimerkkinä mainittakoon vaikkapa eläinlääkärin vastaanotto, jossa ikävät toimenpiteet ovat kuitenkin terveydellisistä syistä koirille aivan välttämättömiä.

"Vaikka olen pieni seurakoira, minullakin on luonnetta!"

Petotesteissä® koirien reaktioita ja eleitä seurataan tarkoin jo alkuhaastattelusta asti. Testi keskeytetään tarvittaessa hyvinkin lyhyeen. Koiria ei koskaan pakoteta olemaan tilanteessa eikä Petotestejä suoriteta koskaan ahtaissa aidatuissa tiloissa,  vaan koirat saavat aina  tehdä vapaasti omat valinnat ja ottaa haluamansa etäisyyden petoon. Näin koirille syntyy tärkeä hallinnan tunne, jonka täytyy säilyä koiralla. Omistaja ei saa myöskään liinalla estää koiraa ottamasta etäisyyttä eikä muutoinkaan komentaa koiraa olemaan tilanteessa. Petotestit tehdään aina koirien ehdoilla ja välttäen tarpeetonta paineistusta.

Koska koirien käyttäytymistä ei voida vakioida koskaan, tästä johtuen mikään testi ei kerro koskaan koirasta kaikkea eikä pysty välttämättä ennustamaan myöskään kaikkea tulevaa, sillä tulevatkin tilanteet sisältävät monta muuttujaa. Aivan kuten esimerkiksi jokainen koulutustilanne tai metsästysretki on yksilöllinen ja sisältää monenlaisia muuttujia ja paineistavia tekijöitä eikä omistajan näkökulmasta tapahtunut epäonnistuminen automaattisesti tarkoita, että koira olisi kelvoton johonkin tehtävään. Vastaavasti Petotestissä hienosti toiminut ja intensiivisesti karhua haukkunut koira ei välttämättä kuitenkaan ole huipputason suurriistakoira tosielämässä, koska metsästys haastavissa oloissa ja vaativassa maastossa, tuntien työskentely myös pimeässä ja erilaiset uhkaavat tilanteet pedon kanssa kyllä vaativat koiralta paljon enemmän kuin testissä pystytään arvioimaan koirasta. Esimerkiksi kaikki suurriistakoirat eivät lähde haavoittunutta petoa jäljestämään.

ERILAISET TESTIT TOIMIVAT APUNA

Koirille on kehitetty monenlaisia testejä, aina erilaisista pentutestauksista lähtien. Nämä kaikki toimivat apuna ja työkaluina esimerkiksi harrastusten, jalostuskäytön tai työkäyttövalintojen sekä aivan arkielämänkin sujuvoittamisessa, mutta absoluuttista totuutta niistä yksikään ei koskaan kerro. Koirat ovat kaikki yksilöitä ja sen lisäksi niillä on vielä elämässään paljon tekijöitä ja muuttujia, jotka voivat vaikuttaa käyttäytymiseen ja luonnollisesti myös testitilanteisiin.  Esimerkiksi koirien yleisterveys, ikä, liikunnan määrä, väsymystila, ruokinta, stressitaso, kivut, aiempi kokemushistoria alkaen aivan varhaiskehitysvaiheesta, hormonaaliset tekijät ja sosiaaliset tekijät sekä perimä ja monet muut seikat vaikuttavat siihen, miten koira kulloinkin käyttäytyy.  Esimerkiksi valeraskaana olevaa narttua ei kiinnosta välttämättä mikään muu kuin ”pentujen” hoito ja se käyttäytyy omituisesti. Vastaavasti juoksuisen nartun hajut saanut uros keskittää kaiken tarmonsa nartun löytämiseen ja muu unohtuu. Aina koiralaumassa ollut koira kokee ehkä hyvinkin voimakasta ahdistusta joutuessaan ensimmäistä kertaa yksin johonkin tilanteeseen eikä haluakaan enää esimerkiksi liikkua mihinkään. Myös koirien tärkeiksi kokemat resurssit vaikuttavat, vaikka tärkein resurssi onkin koiran oma henki. Voimakkaasti omia resurssejaan kotona tai jossain tietyssä tilanteessa puolustava koira käyttäytyy toisaalla huomattavasti vähemmän puolustushaluisesti.  Koirilla on myös opittua käytöstä ja tämä monesti hämää ihmisiä.

Koirat ovat kaikki yksilöitä ja sen lisäksi niillä on vielä elämässään paljon tekijöitä ja muuttujia,
jotka voivat vaikuttaa käyttäytymiseen ja luonnollisesti myös testitilanteisiin. Perimällä on toki oma merkityksensä, mutta myös monilla muuttuvilla tekijöillä. 

On muistettava myös kroonisen ja akuutin stressin vaikutus koiran käyttäytymiseen. Stressi ei automaattisesti ole huono asia, akuutti stressi kuuluu jopa elämään ja se toimii myös eteenpäin vievänä voimavarana ja antaa toimintakykyä. Koiralle positiivisetkin asiat tuottavat stressiä ja erilaisista stressiä aiheuttavista tilanteista pitäisi pystyä palautumaan riittävästi, muutoin stressi kroonistuu ja aiheuttaa mm. immuunivasteen heikkenemistä,  ruokahalun katoamista, kasvun ja kehityksen sekä palautumiskyvyn heikkenemistä, koiran verenpaine nousee jne. Kroonisesta stressistä ei siis ole koirillekaan mitään hyötyä.  Koira voi oireilla stressiä monin eri tavoin ja usein stressaantunut koira voi olla esimerkiksi normaalia ärtyisämpi.  Kroonista stressiä voi koira kokea monenlaisista syistä, esimerkiksi jatkuvista kivuista, koiralauman keskinäisistä huonoista väleistä,  vääränlaisista elinolosuhteista ja muista tyydyttämättömistä käyttäytymistarpeista, soveltumattomista  koulutusmenetelmistä tai pitotavoista, riittämättömästä levosta jne.

Akuuttia stressiä kokee esimerkiksi koira, joka stressaa paljon vaikkapa autossa matkustamista. Tällöin koiran elimistö on stressitilassa vielä automatkan jälkeenkin. Moni huomaa koiransa stressin ensioireet, kun koira ei huolikaan esimerkiksi näyttelykehässä mitään nameja tai ei suostu juomaan edes helteellä reissussa ollessa.  Stressi voi kasvaa joskus hyvinkin suureksi, jolloin se lamaannuttaa pahimmassa tapauksessa täysin.  Tällaisessa tilanteessa voidaan kuitenkin virheellisesti ajatella koiran olevan sinut jonkin asian kanssa tai koira ei välitä jostain asiasta. Todellisuudessa koiran elimistössä on tapahtunut fysiologisella tasolla jo hyvin paljon ja stressitasot ovat hyvin korkealla eikä koira enää kykene edes pakenemaan. Moni ihminen kokee vastaavan kaltaisen täydellisen lamaantumisen esimerkiksi uhkaavaan ja pelottavaan onnettomuustilanteeseen joutuessaan, jolloin osa ihmisistä lamaantuu, jalat eivät enää toimi eikä ihminen kykene tuossa voimakkaasti paineistavassa tilanteessa toimimaan enää apuna vaikka avuntarpeen havaitsisikin selvästi.  Stressin vuoksi koirankin toimintakyky voi olla siis hyvin alentunut, koiran kokeman stressin voimakkuudesta riippuen. Väistämättä stressaantuu myös koira, jolle tulee liian paljon uusia ja kuormittavia asioita kerralla ja se kuormitus ylittää koiran kyvyn selvittää tilanteet. Esimerkiksi kaupungissa asuvat koirat ovat tottuneet tietynlaiseen vilkkaaseen elinympäristöön, johon syrjässä maalla asuva koira ei ole tottunut ja jo ympäristöstä voi tulla koiralle ärsykkeitä, jotka se kokee uhkaaviksi ja tilanne paineistaa tällaista koiraa jo lähtökohtaisesti enemmän kuin vastaaviin ärsykkeisiin tottunutta koiraa.

KOIRIEN SELVIYTYMISKEINOT OUDOISSA JA HAASTAVISSA TILANTEISSA

Koirilla on erilaisia selviytymiskeinoja haastavista tilanteista: Pakeneminen, taistelu, jähmettyminen (äärimmäinen stressireaktio) tai konfliktieleet (sijaistoiminnot, rauhoittelevat eleet).  Jännitystilanteissa eri keinot voivat vaihdella myös, esimerkiksi välillä koira voi puolustautua ja välillä esittää rauhoittavia eleitä  ja erilaisia sijaistoimintoja. Näitä samoja eleitä koirat esittävät meille omistajille ollessaan ylipäätään jännittyneitä jostain syystä ja joskus eleitä tulee tulkittua myös väärin. Äkkiseltään omistajan silmään iloiselta ja mielistelevältä vaikuttava koira saattaakin ilmentää todellisuudessa stressioireita tai ympäriinsä koulutuskentällä virtsaileva ja kukkoilijaksi nimitelty uros osoittaakin olevansa tilanteessa stressaantunut ja lievittää tilannetta vain koiramaisin keinoin.

Pakeneminen voi olla reippaampikin siirtymä tai sitten koira tyytyy vain välttelemään tilannetta ja vähin äänin poistuu paikalta. Vältteleminen on siis koiran yksi tapa selviytyä haastavista ja oudoista tilanteista, samoin erilaisten alistuvien eleiden esittäminen ja sijaistoiminnot. Aina koira ei ole ihan varma, mitä missäkin tilanteessa pitäisi tehdä. Olipa haastava tilanne mikä vain, lamaantuminen on aina se huonoin vaihtoehto – poistuminen tilanteesta osoittaa sekin toimintakykyä. Joskus reaktiot voivat tulla omistajille yllätyksenä ja jopa pettymyksenä, etenkin jos koira on aikaisemmin toiminut rohkeasti.  Esimerkiksi kipeä koira ei välttämättä ole näyttänyt kipujaan arjessa, mutta ne paljastuvat haastavan asian edessä. Kipeänä ollessaan koira ei välttämättä halua haastaa ketään missään tilanteessa ja mieluummin väistää kaiken, mistä voi välttelemällä selviytyä toisaalta tällainen kipeä koira voi myös ylireagoida. Koiran perusluonne vaikuttaa luonnollisesti paljon. Rohkea, toimintakykyinen ja hyvällä  hermorakenteella varustettu koira selvittää myös uudet ja oudot asiat nopeasti tilanteen mukaan, itselleen edullisimmaksi katsomallaan tavalla. Koirien erilaiset luonneominaisuudet näkyvät toki usein erilaisissa arjen tilanteissa, mutta myös uusissa, oudoissa ja uhkaavissa tilanteissa ja myös vaikkapa koiranäyttelyissä tai muissa koiralle uusissa tilanteissa.

Myös koirien ikä vaikuttaa käyttäytymiseen. Pennuilla on usein tietyt pentuaikaiset käytösmallit joskus pitkäänkin käytössä, koska koiratkin kehittyvät yksilöllisesti. Kun iästä puhutaan, niin myös vanhuus vaikuttaa koirankin käyttäytymiseen. Tutkimuksissa on todettu, että koiran ikääntyminen tuo samanlaisia ongelmia koirille kuin ihmisillekin. Kognitiiviset taidot heikkenevät eli ongelmanratkaisukyky, päättelykyky, muisti, hahmottaminen ja kommunikaatiokyky heikkenee ja koirilla voi esiintyä myös dementiaa. Koiran ikääntyessä sen kuulo ja näkö heikkenevät ja koiran fyysinen suorityskyky myös alentuu ja näillä kaikilla on vaikutusta siihen, miten koira käyttäytyy. Nuorena hurjana tunnettu sankari voi olla seniorina jo huomattavasti rauhallisempi ja saattaa uuden haasteen edessä koettaa vältellä viimeiseen saakka konfliktia. Sosiaaliset suhteet koiralaumassa sekä myös suhde omistajaan voi monissa tilanteissa vaikuttaa koiran käyttäytymiseen. On siis hyvin paljon erilaisia tekijöitä, joista osaan voimme vaikuttaa, mutta esimerkiksi koiran perimään ja varhaiskehitykseen emme voi tavallisina koiranomistajina enää vaikuttaa.

PETOTESTIT®  PALJON MUUTAKIN KUIN PELKKÄ TESTI 

Koiran käyttäytyminen on siis monen tekijän summa ja erilaiset testit ovat hyviä työkaluja, joilla voidaan monella tavalla helpottaa arkea ja lisätä ymmärrystä koirien käyttäytymistä kohtaan. Petotestit® ei ole kuitenkaan vain ja ainoastaan testi, jolla voidaan kartoittaa koirien reaktioita eri pedoille vaan Petotestien avulla voidaan selvittää koirien yleisiä luonneominaisuuksia sekä tarjota monille koirille myös mahdollisuuden purkaa käyttäytymistarpeitaan. Petotestit toimivat monille koirille siis myös tärkeänä virikkeenä ja suuri joukko koiraihmisiä on jo raportoinut saaneensa avun myös käyttäytymistarpeista kumpuaviin koiraongelmiinsa (esim. remmiräyhääminen, yleinen aggressio), joihin ei ole välttämättä pystytty millään intensiivisellä koulutuksellakaan puuttumaan. Testien avulla voidaan myös auttaa koiria kehittämään haasteista selviytymiskeinoja turvallisella tavalla ja samalla sopivalla tavalla koiran itsetuntoa kehittäen. Tällä on merkitystä aivan kaikille koirille, mutta myös ”siipeensä saaneet” metsästyskoirat voivat saada lisää itseluottamusta, mikäli koiralla on olemassa perusrohkeutta. Koirien olemassa olevia ominaisuuksia voidaan vahvistaa, mutta aivan ”tyhjästä ei voida nyhjästä”.  Luonnollisesti on muistettava, että koirat ovat yksilöitä, eikä ole olemassa ”hopealuotia”, jolla voitaisiin kaikki koiraongelmat hoitaa.

Jokainen Petotesti johtaa koiran näkökulmasta aina onnistumiseen. Sekä koira että sosiaalinen tuki (ihminen ja laumatestin kohdalla mukana olleet muut koirat) selviävät tilanteesta. Koiria ei saa koskaan pakottaa olemaan tilanteessa vastentahtoisesti millään tavalla. Emme siksi testaa pienillä aidatuilla alueilla ( esim. tenniskenttä, jääkiekkokaukalo), jollainen voisi paineistaa hyvääkin koiraa tarpeettoman paljon. Koiria ei myöskään pitkällä remmillä (liinalla) pakoteta olemaan tilanteessa eikä koiraa saa kieltää käskyillä poistumasta vaan koiran täytyy saada tehdä vapaasti valintansa. Pakeneminenkin on siis toimintakykyä, vaikka helposti ihmiset ajattelevat koiran olevan vain pelkuri. Koiralle täytyy antaa myös aikaa ja mahdollisuus halutessaan ottaa etäisyyttä. Mikäli tämä koiralta estettäisiin, se aiheuttaisi koiralle vain lisää painetta eikä ainakaan helpottaisi koiraa. Koiralla täytyy aina ehdottomasti säilyä valinnanmahdollisuudet ja hallinnan tunne tilanteeseen.

Ei ole koiraa kokoon tai karvoihin katsominen!
 Testit soveltuvat aivan kaikenlaisille koirille ja ne toteutetaan koiralähtöisesti. 

Kun puhutaan koirien rohkeudesta ja arkuudesta, tulee ottaa huomioon, että yksikään testi ei pysty kartoittamaan kaikkia mahdollisia erilaisia arkuuden tai rohkeuden osa-alueita koirassa. Petotestissä® selkeästi rohkeutta osoittanut koira voi olla joissain arkisissa asioissa tai erilaisilla pohjilla ja alustoilla kulkiessaan epävarma tai arka. Koiralla voi olla epävarmuutta vieraita ihmisiä kohtaan, paukkuja tai outoja ääniä yms. kohtaan. Testeissä paljastuu koirista kuitenkin paljon osa-alueita, joita välttämättä ei omistaja arjessa ole tiedostanut. Koirien elekieli paljastaa hyvin paljon, esimerkiksi jo pelkkä hännän asento kielii hurjan paljon koiran vallitsevasta tunnetilasta, joka voi vaihdella myös testitilanteen aikana pedon liikkuessa eri tavoin. Koiraa ei voi opettaa esimerkiksi pitämään häntää itsevarmuutta huokuvassa asennossa, ellei koira koe sellaista tunnetta. Häntä on vain yksi osa elekieltä. Korvat, kehon asento, äänet ( esimerkiksi haukkutiheys, erilaiset haukkutyylit, murina jne), koiran naamanilmeet yms. kertovat myös hyvin paljon. Rohkeus tai arkuus ei ole yksiselitteinen asia. Metsästäjät esimerkiksi tietävät periaatteessa loistavia metsästyskoiria, jotka ovatkin valitettavasti hyvin paukkuarkoja, jolloin työskentely metsästyskoirana on mahdotonta. Vaikka Petotesteillä voidaan arvioida hyvin paljon koirien erilaisia luonneominaisuuksia haastavissa, uusissa tilanteissa sekä koirien rohkeutta ja toimintakykyä ja koirien kykyä palautua tilanteista, on kuitenkin monenlaisia arkuuksia, usein liittyen esimerkiksi ääniin ja alustoihin, joita ei Petotesteissä voida mitata. Vastaavasti Petotesteillä ei voida arvioida vaikkapa laumanvartijakoiran suhtautumista kaikenlaisiin vartioitaviin eläimiin ja sitoutumista työtehtäviin tai paimenkoiran paimennustaitoja tai vartiokoirien työkykyä ihmisuhkatilanteissa. Niiden selvittämiseksi on käytettävä muita menetelmiä. Petotestit tarjoavat toki näihinkin täydentävää informaatiota koiran luonteesta. 

Petotestit® ovat kehittyneet vuodesta 2012 ja kehitys jatkuu edelleen. Testaajana toimii Asko Sorvo ja toiminta tapahtuu aina koiralähtöisesti ja koirien ehdoilla. Vuosien tuoman kokemuksen avulla on pyritty luomaan jatkuvasti yhä toimivampia ja parempia ratkaisuja toiminnan toteuttamisessa, jotta voimme palvella koiria omistajineen yhä paremmin. Petotesteihin ovat tervetulleita kaikenlaiset koirat rotuun, sukupuoleen, ikään tai käyttöön/harrastukseen katsomatta. Rajoituksena ovat kuitenkin tietyt sairaudet (esim. epilepsia, sydänsairaudet, kortisolin eritykseen liittyvät sairaudet, akuutit tai krooniset kiputilat tai operoinnit, jotka luovat rajoitteita koiran liikkumiseen jne) (Epäselvissä tapauksissa otathan ystävällisesti yhteyttä hyvissä ajoin, ei ole koirien etu tulla testiin vajaakuntoisena!)

Pieni chihuahua tai suuri tanskandoggi - yhtälailla koiria kaikki ja tervetulleita Petotesteihin.
  

 
Petotestit® soveltuvat aivan kaikentyyppisille koirille, rotuun katsomatta. Pieni chihuahua tai jokin muu seurakoira on koira siinä missä suuri tanskandoggikin ja vaikka monia rotujen välisiä eroja esiintyy, tämä ei ole testien suhteen lainkaan ongelma. Petoihin ja outoihin tilanteisiin voi törmätä minkärotuinen koira tahansa ja aivan kaikenlaisten koirien luonneominaisuuksien kartoittamisesta on suurta hyötyä sekä koiralle että omistajalle. Puhumattakaan mahdollisuudesta tarjota virikkeitä niille koirille, jotka kaipaavat tietynlaisten käyttäytymistarpeiden purkamismahdollisuuksia.

Petotestit vastaavat monien koirien käyttäytymistarpeisiin ja kun koira pääsee toteuttamaan sille mieluisia tehtäviä,
elämä arjessa koiran kanssa helpottuu. 

ASIAKASPALAUTTEITA: 

”Tuossa taannoin kävin stabijhoun urokseni kanssa Petotestissä, nähdäkseni reaktion suteen. Muutama viikko takaperin oltiin mökillä, iltapissatus säkkipimeässä. Mökkitien molemmin puolin on metsää. Alvar puolessa välissä tietä veti liinat kiinni eikä suostunut liikkua. Hihna oli löysällä. Itse jatkoin matkaa eteenpäin kunnes Alvar alkoi poikittain juosta edessäni, estääkseen matkan taittumisen. Samalla katsoen tiettyä pistettä metsään, jolloin näinkin silmäparin tuijottavan meitä silmät kiiluen taskulampun valossa. Peruutettiin muutamat askeleet ja loppu matka meni juosten. Yleensä Alvar hidastaa aitojen sisälle päästyä ja käy tontin rajan kiertämässä vapaana. Nyt juoksi täydellä vauhdilla ovelle ja hyppi ovea vasten piippaillen.  Susi on vahva veikkaus, että kävi lähialueella. Jäljelle yritettiin mennä seuraavana päivänä, Alvar ei suostunut lähteä ja reaktio jälkiin oli vahva.”


"Iso kiitos Petotestien järjestäjille.
Eilen ja tänään tuli käytännössä taas nähtyä kuinka hyödyllinen testi on.
Koira on testattu sudella vuosi sitten. Eilen ihmettelin, miksi koira levoton. Ulkona ollessa haukkui varoitusta irokeesi pystyssä. Tunnistin heti "susivaroituksen." En itse elukkaa nähny. Tänään varmistui, että hukka tosiaan oli köpötellut ohi."


"Täydet viisi tähteä! Perusteellinen suullinen palaute ja kertomus miten koirat toimivat tositilanteessa. Asun suurpetoalueella ja kyseiset asiat on huomattu myös tosielämässä."


”Ollut hirmuisesti apu tästä testistä. Tiedän miten reagoi jos karhu metsässä liikkuu. Pari viikkoa sitten haistoin sen karhun eli oli lähellä ja koda löysi jälkiä ja alkoi pyörimään niissä niin että haju tarttui sen turkkiin. Enempää ei jäänyt miettimään missä se kaveri on vaan käännytiin pois. No reilu viikko sitten päästiin tarhaan iltapisulle ja kookas ilves meni läheltä ohi. Koda tiivisti haukkui muttei ilves siitä välittänyt🙄 meilläpäin asuu monenlaisia niin on hyvä tietää  miten koira reagoi”

 

”Tässä (kuva yllä) meidän lauma vasemmalla Molly joka on kotona pomo kaikessa, ulkona pöhissyt möröille, eikä ole juurikaan mitään pelännyt. Testiin kun mentiin odotin, et neiti olisi edes haukkunut, toisin kävi. Molly taktikoi ja väisteli sutta tyylikkäästi.

Oikealla alhaalla Trombi joka on ollut kotona ihan kakkahousu, esim iltalenkillä jos metsässä rasahti, herra pakitti selän taakse, testissä Trombi oli elementissään ja kiitos Askon maagisen taidon lukea koiraa, sai Trombi sopivasti painetta pedolta. Testin jälkeen Trombi on ollut paljon itsevarmempi ja rohkeampi, lenkeillä ei enää pelätä joka rasahdusta.

Oikealla ylhäällä Jerkku. Jerkku on ennen testiä ollut hiukan epävarma, testissä Jerkku syttyi tosissaan. Testin jälkeen Jerkun kanssa on ollut mukava lenkkeillä, jätkä on luottavaisempi itseensä ja samalla paljon rennompi. Meillä siis testi auttoi poikia tulemaan sinuiksi itsensä kanssa.

Mosku on ystäväni koira. Moskulla on ollut tapana lenkeillä syöksyä kaikkien ja kaiken perään. Testissä Mosku teki parhaansa ja se muutos joka Moskussa on näkyy lenkeillä pienellä maltilla ja järjellä. Jokaisen oravan tai rusakon perään ei olla heti repimässä. Myös Moskun perheen muut jäsenet sanovat koiran muuttuneen paljon.  Me siis todellakin kiitämme ja tulemme jatkossakin käymään testeissä, tarkoituksena käydä kaikki pedot läpi ja seurata koirien muutosta testien edetessä.”

  

” Asko osasi mielestäni erittäin hienosti huomioida koiran yksilönä testissä ja täyttikin heidän kotisivuillaan annetun lupauksen “ Testit tehdään aina yksilöllisesti ja koirien ehdoilla. Konepedot ovat ”einiin-rohkeille-sankareille” kiltimpiä eikä koiria ole tarkoituksenmukaista pelotella. Reaktiot saadaan selville aina koiraystävällisin keinoin.” Myöskin Foxyn arvostelun allekirjoitan täysin.”


Cane corso narttu Flyblackangel Fast And Fighter'in juttu löytyy sivuiltamme TÄÄLTÄ

LISÄÄ YMMÄRRYSTÄ OMAA KOIRAA KOHTAAN 

Omien koirienkin kanssa on tehty myös selkeitä havaintoja, miten Petotesteistä® kokemuksen pedoista saaneet koirat pystyvät paljon selkeämmin kertomaan pedoista ja myös mikä peto lähellä liikkuu. Reaktiot eri pedoille vaihtelevat ja ne ovat selkeämmin luettavissa ja ymmärrettävissä. Koiratkin pystyvät toimimaan tehokkaammin, kun niillä on tieto pedosta eikä mene ensitutustumiseen aikaa.  Omistajalle koirien reaktiot ovat tärkeä tieto, sillä esimerkiksi aivan liian uhkarohkea koira voi menettää myös petokohtaamisessa henkensä. On myös omakohtaisesti nähty, että jotkut yksilöt eivät siellä omalla tutulla alueellaankaan kykene työskentelemään vakuuttavasti ja koirat ovat reagoineet testeissä samalla tavoin. Tällöin luonnonpedon näkeminen lähempää ja tuoreiden jälkien haistaminenkin aiheuttaa voimakkaan halun poistua paikalta, turvallisen etäisyyden päähän kotiportaille, vaikka rodunomaisesti petojen karkotus olisi työtehtävänä ja koiralaumassa olisi rohkeita kavereita mukana. Tämä on vain hyvä tieto koirasta, jolloin sen tehtävänkuvan osaa suhteuttaa paremmin realistisesti ja myös koiran edun mukaiseksi. Koiralaumassa olevat rohkeat yksilöt auttavat usein hieman epävarmoja koiria suoriutumaan työssään tarmokkaammin, mutta kun pelko valtaa hyvin epävarman koiran, ei auta vaikka rinnalla olisi 10 rohkeaa kaveria. Petotestejä voidaan suorittaa myös laumatestinä, mikä täydentää hyvin yksilötestejä.

Olipa sitten kyseessä yksilötesti tai laumatesti - tavalliselle koiranomistajallekin on eduksi tietää mahdollisimman paljon koiransa luonteesta ja ominaisuuksista. Tämä helpottaa kaikkea koiran kanssa toimimista, harrastamista ja olemista. Petotestit tarjoaa yhden mahdollisuuden koirien omistajille kartoittaa normaalista arjesta poikkeavalla tavalla koirien luonnetta, samalla kun saa myös turvallisesti selville koiran reaktiot eri petoihin ja myöhemmissä mahdollisissa petokohtaamisissa on omistajalla ja koiralla parempi tieto petouhkaa kohtaan. Eikä sovi unohtaa, että testeillä voidaan lisätä koirien hyvinvointia virikkeellistämällä sekä tarjoamalla mahdollisuuden kehittää itsetuntoa, jolloin vaikkapa  ongelmaksi koettu turha rähjääminen vähenee ja yhteiselämän laatu paranee koiran kanssa. (Lukuvinkki: Petotestit osana koirien hyvinvointia)

Laumatestissä voi olla kaksi tai useampia saman talouden koiria ja laumatestit täydentävät
yksilötesteistä saatavaa informaatioita koirien ominaisuuksista. 

KOIRALÄHTÖISYYS KESKEISESSÄ ROOLISSA

Petotestit® toteutetaan aina yksilöllisesti ja koiralähtöisesti. Kaikki koirat saavat kirjallisen ja suullisen palautteen, mutta Petotesteissä® ei pisteytetä koiria eikä arvostella muutoinkaan paremmuusjärjestykseen. Jokainen koira on Sankari, joka on diplominsa ansainnut myös.

Petotestit® on brändi, jonka arvomaailmassa koiralähtöisyys on keskeisessä roolissa ja toimintatapamme on sekä nelijalkaisia että kaksijalkaisia asiakkaitamme kunnioittava ja arvostava.

Tunnistat meidät rekisteröidystä merkistä ja logostamme

 – tiedät silloin olevasi Petotesteissä®.

www.petotestit.com

Kuvassa cane corso Cara ja luovutusikäinen pentu Kerttu.

 Kerttu on vain yksi esimerkki pennusta, joka on käynyt testeissämme. Pentujen, kuten kaikkien muidenkin koirien kohdalla, konepeto liikkuu aina yksilöllisesti. Pennun elämään ja maailmaan tulee väistämättä uusia, outoja ja pelottaviakin asioita ja turvallisesti annosteltuna nämä haasteet puolestaan kehittävät koiraa selviytymään haasteista myös myöhemminkin. Haasteita kohdatessa tärkeintä on, että koiraa ei pakoteta, sillä täytyy olla hallinnan tunne. Koira selviytyy tilanteesta eikä sitä tarpeettomasti paineisteta tai säikytellä. 

Myöhemmin tulossa varmasti Kertun tarinaa sekä
tarkemmin myös resilienssistä eli kyvystä päästä yli ja selviytyä erilaisista psyykkisesti kuormittavista tilanteista.

Lähteitä:

Factors associated with dog behavior problems referred to a behavior clinic. Simona CannasZita TalamontiSilvia MazzolaMichela MineroAnna Picciolini. Dec 2017.

Social rearing environment influences dog behavioral development. Naomi D. HarveyPeter J. CraigonSimon BlytheG. C. W. EnglandLucy Asher. Mar 2016.

Highly Heritable and Functionally Relevant Breed Differences in Dog Behavior: supplemental information. Evan L. MacLeanNoah Snyder-MacklerBridgett M. vonHoldtJames A. Serpell. Jan 2019.

Use of puppy tests in the evaluation of future dog behavior and character. Małgorzata Goleman. Jun 2010.

Test retest reliability and predictive validity of a juvenile guide dog behavior test. Naomi D. HarveyPeter J. CraigonRebecca SommervilleCaroline McMillanMartin J. Green. Feb 2016.

Associations between owner personality and psychological status and the prevalence of canine behavior problems. Nicholas H. Dodman,Dorothy C. Brown,James A. Serpell. Published: February 14, 2018.

Cognitive Aging in Dogs.Durga Chapagain, Friederike Range, Ludwig Huber, and Zsófia Virányi. Gerontology. 2018 Feb; 64(2): 165–171.

Physical signs of canine cognitive dysfunction. Makiko OZAWA,1,* Mai INOUE,2,3 Kazuyuki UCHIDA,1 James K. CHAMBERS,1 Yukari TAKEUCH,4 and Hiroyuki NAKAYAMA1. J Vet Med Sci. 2019 Dec; 81(12): 1829–1834.

Breed Differences in Dog Cognition Associated with Brain-Expressed Genes and Neurological Functions, Gnanadesikan, Hare, Snyder-Mackler, Call, Kaminski,Miklósi, MacLean. Integr Comp Biol. 2020 Oct 1;60(4):976-990.

Käyttäytymisen fysiologia, Dr med vet. T. Appleby, luento 2.6.2020.

Minimizing fear and anxiety in working dogs: A review. Nicola J.Rooneya Corinna C.A. ClarkbRachel A.Caseycd

  

Onko koirani arka vai rohkea?

Petotestit® ovat yksi kaikille koirille soveltuva luonteentestauskeino, jolla saadaan koirien luonteesta ja käyttäytymisestä hyvin paljon tietoa. Luonnollisesti saadaan tieto koiran reaktiosta eri petoihin. Saman koiran reaktio eri petoihin voi olla hyvinkin erilainen. Moni enemmän testejä seurannut yllättyy, kuinka monipuolisesti Petotesteillä® pystytään koirien luonnetta analysoimaan. Toisinaan omistajille tulee suurena yllätyksenä oman koiransa reaktiot ja käytös, joka usein on hyvinkin erilainen mihinkään aikaisempaan tilanteeseen verrattuna. Yksikään koira ei kuitenkaan ole testin jälkeen parempi tai huonompi, eikä koiria pisteytetä paremmuuusjärjestykseen. Askon Petotestit eivät ole kilpailu eikä huvipuisto, vaan yksi apuväline koiraihmisille omien koirien luonteen selvittämiseksi ja testit soveltuvat kaikille koirille, ikään, rotuun tai sukupuoleen katsomatta. Myös rekisteröimättömät koirat voivat osallistua testeihin. 

Pedot on valmistettu taitavan ammattitäyttäjän toimesta nimenomaan petotestien käyttöön ja eläimet ovat aidon uhkaavia eleiltään ja ne liikkuvat myös koirakohtaiset vaatimukset huomioiden yksilöllisesti. Petojen asennoissa on huomioitu kaikenkokoiset koirat. Myös hajumaailma eläimissä on aito. Pedot eivät ääntele, koska saalistava peto on hiljaa. 

Petotestit eivät ole koirille leikkiä vaan tositilanne (kts. Konepeto vai luonnonpeto). Pedot on valmistettu taitavan ammattitäyttäjän toimesta nimenomaan petotestien käyttöön ja eläimet ovat aidon uhkaavia eleiltään ja ne liikkuvat myös koirakohtaiset vaatimukset huomioiden yksilöllisesti. Petojen asennoissa on huomioitu kaikenkokoiset koirat. Myös hajumaailma eläimissä on aito. Pedot eivät testissä ääntele, koska luonnossakin saalistavat pedot ovat hiljaa. Koirat kertovat reaktioistaan hyvin monenlaisin ja usein jopa ihmissilmään melko huomaamattomin elein (olemus,  liikkuminen tai liikkumattomuus, silmät, korvat, häntä, läähätys, ulostamispakko, haukku tai murina tai täysi hiljaisuus jne) ja useat sadat oikean petokohtaamisen omaavat koirat ovat käyttäytyneet pedoilla kuten luonnonpedoillakin. 

Nyt tuli hätä... Suoli tyhjenee toisilla koirilla jännityksen vuoksi, vaikka takana olisi miten pitkä lenkki. 

Ensimmäisenä testin alussa koirat haistavat pedon hajua (hajujäljellä karvoja ja ulostetta) ja vasta tämän jälkeen peto tulee esiin. Jokainen koira reagoi omalla tavallaan ja jokaiselle pedolle reaktio voi olla hyvinkin erilainen. Voi olla, että joku koira pelkää hyvin paljon karhua, mutta villisika onkin selvästi saaliseläin ja suhtautuminen täysin erilainen. Reaktio karhuun on aina voimakkain ja selkein, siksi Asko Sorvon karhutestit ovat myös valikoituneet yhdeksi USA:n  Massachusettin yliopiston verrokkigeenitutkimusryhmäksikin. Jo hajulla erottuvat usein ne koirat, joilla on aikaisempi petokokemus taustalla.

OUTOJA RITUAALEJA VAI NORMAALIA KÄYTÖSTÄ?

Mikäli ei ole kovin paljon seurannut Petotestejä, voi olla toisinaan hankalaa seurata testitilannetta ja ymmärtää mistä siinä on kysymys. Osa eleistä näkyy parhaiten vain testaajalle. Asko kuitenkin vastaa mielellään aina myös yleisön esittämiin kysymyksiin, joita kannattaakin aina esittää jos jokin asia pohdituttaa. Moni koira esittää ihmisten näkökulmasta katsottuna outoja "rituaalejaan". Juuri hetkeä aikaisemmin pitkän lenkinkin saaneet koirat alkavat esimerkiksi pissailla sinne ja tänne, nuuskivat maata, ravistelevat korviaan, rapsuttelevat kaikessa rauhassa itseään ynnä muita monia  tilanteeseen nähden ihmisen näkövinkkelistä katsoen outoja toimintoja. Näitä kutsutaan myös sijaistoiminnoiksi, joita koirat esittävät silloin, kun niillä on ”pattitilanne”. Ne toimivat myös rauhoittavina eleinä niin koiralle itselleen kuin uhkaavalle kohteelle.  Eri koiraharrastuslajien väelle nämä ovat yleensä hyvin tuttu ilmiö, kotikoirien omistajille saattaa olla joskus uusi ja hämmentäväkin asia.  Se, että koira nuuskii maata selkä petoon päin ei tarkoita sitä, etteikö koira reagoisi petoon. Se todellakin nimenomaan reagoi, mutta koira ei oikein tiedä, mitä sen kannattaisi tilanteessa tehdä tai se yrittää rauhoitella tilannetta koiramaisin keinoin ja välttää konfliktia. Kaikki koirat  periaatteessa haluavat pedon pois näköpiiristään eli karkottaa ne (myös iso osa metsästyskoirista haluaa tätä), mutta vain osalla on siihen kykyä. 

Koirat ovat petokohtaamisessa usein hieman "pattitilanteessa" ja koettavat ratkaista asiaa, jolloin esiintyy sijaistoimintoja.  Konfliktia välttävät koirat esittävät pedoille rauhoittavia signaaleja. Nämä tuntuvat usein ihmisistä epäloogisilta,  aivan kuin koira ei reagoisi petoihin lainkaan tai se ei ottaisi tilannetta tosissaan.  

Tämä koira kertoo selvästi, ettei se ole tullut mihinkään  koirien huvipuistoon.  Testi antoi koiralle kuitenkin tärkeän opin. Jatkossa se saattaa pelastaa oman ja myös omistajansa nahkan, koska se osaa yhdistää suden hajun uhkaan.

PAKENEMINENKIN ON TOIMINTAKYKYÄ

Toisinaan reaktio tulee koiralta ilman minkäänlaista miettimisaikaa ja se voi olla pedon karkotusyritys tai pako. Osa koirista ei kykene kuitenkaan edes pakenemaan ja käy kuten joillekin ihmisille onnettumuuspaikalla – yksinkertaisesti mieli tekisi auttaa, mutta toimintakyky on menetetty ja lihakset tuntuvat voimattomilta. Pakeneminenkin siis on toimintakykyä eikä suinkaan automaattisesti osoitus siitä, että koira on arka ja toimintakyvytön, vaikka moni näin helposti ajatteleekin. Varsinkin moni pentu tai nuori koira saattaa helposti valita tämän vaihtoehdon, mutta vuoden parin päästä aikuisempana ne usein kykenevät myös karkotusyritykseen.  Koiran liikkuminen ja liikenopeus on suoraan verrannollinen koiran rohkeuteen. Hyvinkin reippaasti muutoin liikkuva koira saattaa olla testitilanteessa kuin hidastetusta filmistä.  Minkä valinnan koira ikinä tekeekään, se saa vapaasti ottaa etäisyyttä ja poistua tilanteesta, koiraa ei saa estää ottamasta sitä pidempääkin etäisyyttä, jonka se kokee turvalliseksi.

Australianpaimenkoira vakuuttavasti karkottamassa karhua.

Saksanpaimenkoira omasi riittävästi toimintakykyä todettuaan, ettei sillä riitä rohkeus pedon karkottamiseen. Se osoitti kuitenkin omaavansa riittävästi toimintakykyä ja otti reippaasti jalat alleen. 

MACHOSTA MIELISTELIJÄKSI

Moni koira turvautuu myös rauhoittaviin eleisiin ja jopa pentuaikaiseen mielistelytaktiikkaan. On nähty, miten hyvinkin dominoivat ja ”machot” koirat ovat esittäneet erittäin voimakkaita alistumiseleitä esimerkiksi Arska-sudelle, kellahtaen maahan kuin pikkupennut ja paljastaen mahansa. Ne samat koirat, jotka kyllä ihmisuhkan kohdalla eivät tippaakaan ole miettineet,  ovatkin sitten petojen kanssa kuin pikkupennut. Toisinaan koirat lipovat alistuneesti suden suupieliä tai muutoin esittävät hyvin selkeitä ja kaikkien ymmärtämiä alistumiseleitä. Häntä laskee, koiran säkä laskee ja koko elekieli sekä olemus on pentuaikaisen mielistelevä. Tämä on yksi tapa koiralta koettaa ratkaista ongelmaa ja koettaa selviytyä tilanteesta. Ikävä kyllä luonnonpedon kanssa tällainen käytös on koitunut monen metsästyskoirankin kohtaloksi.

Koira osoittaa Arska-sudelle alistumiseleitä.

ONKO KOIRANI ARKA JA TERÄVÄ VAI KONFLIKTIA VÄLTTÄVÄ?

Toisinaan kuitenkin selvästi arka koira saattaa omata hyvin paljon terävyyttä ja sen verran toimintakykyä että se kykenee arkuudestaan ja pelostaan huolimatta yrittämään pedon karkotusta hyvinkin hurjasti. Koiran koko olemus ja elekieli kuitenkin paljastaa, millaiselta pohjalta koiran toiminta lähtee. Koiran omistajalle tämä on tärkeä tieto jatkoa ajatellen, koska koiran reaktio ja kyky toimia on tiedossa, mikäli tulisi voimakas uhkatilanne koiran elämässä. 

Joskus koirat koettavat ratkaista tilanteen samalla tavoin kuin olemme nähneet vaikkapa koirapuistossa koirien keskuudessa tapahtuvan. Koira yrittää viestiä itsevarmuuttaan pitäen häntää ylhäällä, mutta hidas kulkutapa jäykin jaloin paljastaa ettei koira ole rennolla mielellä vaan varautunut. Koira esittää rauhoittavia signaaleja, esimerkiksi nuuskii maata ja kiertelee kohdetta kaukaa.  Koira ei halua konfliktia eikä se ota petoon katsekontaktia. Tällaisesta tilanteesta koira voi ryhtyä hetken mietinnän jälkeen karkotusyritykseen tai pakoon. Toisinaan koira saattaa myös lamaantua tai  yrittää alistumiselein selvitä tilanteesta. 

Koira kääntää päänsä pois ja  näin esittää Arska-sudelle rauhoittavia signaaleja samalla viestittäen,
ettei haluaisi olla uhkaava. 

PELÄSTYMINEN ON SALLITTUA

Koira voi alkuun pelästyä petoa ja ottaa hyvinkin reippaan etäisyyden, vaikka olisi varsin perusrohkea koira. Siksi on tärkeää, että koiran on mahdollista ottaa sopivaksi katsomansa etäisyys välittömästi. Jokaisella koiralla etäisyys jokaiseen eri petoon on yksilöllinen ja toiset koirat haluavat ottaa hyvinkin suuren välimatkan osoittamatta silti varsinaisesti suoranaista arkuutta.  Pelkkä etäisyys pedosta ei itsessään kerro koiran varsinaisesta rohkeudesta. Tämän vuoksi pienellä ja aidatulla alueella (tenniskenttä, jääkiekkokaukalo tms.) tai lyhyellä  ja kireällä liinalla tällainen pidemmän etäisyyden vaativa koira voi saada suoranaisen paniikin ja koiralle tilanne on hyvin epäreilu. Koira saa todellakin pelästyä, se ei ole varsinainen arkuuden mittari. Rohkea koira pääsee kuitenkin tilanteesta pian yli. Testeihin on tuotu myös koiria, joilla ei ole välttämättä mitään kokemuksia kodin ulkopuolelta, mutta niidenkin kohdalla on sama juttu. Rohkea koira selvittää uudet tilanteet varsin nopeasti vaikka alkuun se pelästyisi tai arastelisikin jotain hetken aikaa.  

Koira saa pelästyä. Ratkaisevaa on, miten koira pääsee pelästymisestä yli.

PALAUTUMINEN TESTISTÄ ON TÄRKEÄSSÄ ROOLISSA

Omistajille hyvin tärkeää on tieto siitä, miten koira palautuu testin jälkeen. Jääkö sille ”päälle” ja näkeekö koira vähän kaikkialla petoja, yrittääkö kenties kohdistaa aggressiotaan muihin kohteisiin vai onko koira välittömästi rennosti, kun peto katoaa näköpiiristä. Hyvä tieto on myös se, miten kauan palautumiseen menee aikaa. 

MIKSI KOIRANI EI TOIMINUT TESTISSÄ TÄNÄÄN?

Koira on saattanut olla varsin vakuuttava ja reipas aiemmissa testeissä tai tosielämän tilanteissa esimerkiksi metsällä, mutta sitten koiran käytös onkin muuttunut. Yllättävän usein näiltä koirilta on  paljastunut jokin koiraa vaivaava terveydellinen ongelma (joko akuutti tai krooninen vaiva).  Omistaja on kyennyt testin jälkeen selvittämään ongelmia entistä paremmin. Piilevät vaivat, joita arkielämässä omistajat eivät ole havainneet, voivat siis paljastua testeissä. Esimerkiksi vähän vanhempi koira kokee joskus, ettei olekaan enää voimiensa tunnossa, eikä siksi lähde haastamaan vaan yrittää selvittää tilanteen toisella lailla.

Onko koiran käytös työkäytössä tai petoja kohtaan muuttunut?
Toisinaan testeissä voi paljastua koiralla olevat piilevät vaivat, joita omistajat eivät ole arkielämässä havainneet. Koira, jolla on jotain vaivoja, ei yleensä lähde haastamaan petoja vaan koirat turvautuvat muihin keinoihin selviytyäkseen tilanteista.  

KASVAAKO ROHKEUS LAUMASSA?

Laumatestit täydentävät yksilötestejä. Mikäli koiralla on rohkeutta, se saattaa laumassa toimia vielä rohkeammin. Arka koira on aina arka koira, sellainen ei edes laumassa muutu rohkeaksi. Mutta mikäli koiralla on rohkeutta, voi muut samalla tai suuremmalla rohkeustasolla varustetut koirat tukea tällaista koiraa laumatestitilanteessa ja tietenkin myös tosielämän tilanteissa. Laumanvartijakoirilla ja metsästyskoirilla tätä tietoa pystyy hyödyntämään työkäytössä hyvinkin paljon. 

VAHVISTAA VOI, MUTTA TYHJÄSTÄ EI VOI NYHJÄSTÄ

Petotesteissä pystytään myös vahvistamaan ja rohkaisemaan koiria, joilla on mitä vahvistaa. Esimerkiksi nuori metsästyskoira saa hyvän startin metsälle ja omistaja tietää millaisen etäisyyden koira pitää esimerkiksi karhuun. Testissä koira on saanut sopivasti itsevarmuutta ja tietää mitä sillä on edessä, jolloin koira pystyy työskentelemään paremmin. Etäisyys petoon on koirilla yksilöllinen ja liian lähelle petoa menevillä vammautumisen riski on todellinen.  Pitää muistaa, että niin koirissa kuin pedoissakin on erilaisia luonteita ja vaikka koira olisi hyväkin metsästyskoira, aina voi sattua tilanteita, joissa koira saa ns. siipeensä ja se alkaa aristella metsästystilannetta. Näitä koiria on pystytty usein auttamaan ja saamaan ne takaisin onnistuneesti metsästysharrastuksen pariin. Koiran perusluonne ja pehmeys ratkaisee näissä asioissa paljon.

Testien avulla on voitu vaikuttaa positiivisella tavalla myös koiriin, jotka tiedetään muussa elämässä hyvinkin aroiksi tai ylirohkeiksi ja näiden ominaisuuksien vuoksi arkielämässä on ollut paljon haasteita. Testitiimille on raportoitu jo hyvin monista koirista, joiden elämä on helpottunut testeissä käynnin jälkeen. Testeissä jokainen koira on onnistuja - jokainen koira on arvioinut tilanteen sillä hetkellä ja omilla valinnoillaan saanut aikaan menestystä.

Petotesteillä voidaan antaa esimerkiksi nuorille metsästyskoirille hyvä startti metsästysharrastukseen, mutta testeillä voidaan  auttaa myös monia metsässä pedoilta siipeensä saaneita koiria takaisin metsälle.  

OPITTU ASIA VAI TODELLISTA LUONNETTA?

Opittu käytös on asia, joka tulee monelle koiranomistajalle joskus yllätyksenä. Remmirähjääminen tai aidan takana haukkuminen on opittua käytöstä ja koiran käytös voi olla todella rajusti erilainen, kun remmi tai aita poistuu. Koira pystyy opitun käytöksen turvin toimimaan ja myös karkottamaan vähän aremmat pedot kotinurkistaan jo haukullaan. Esimerkiksi laumanvartijakoirien käyttö perustuukin ensisijaisesti koirien varoitushaukkuun, jolloin suurin osa pedoista mieluusti kiertää tällaisen tontin, koska ne eivät halua ottaa riskiä omasta vahingoittumisestaan.

Laumanvartijakoirat toimivat työssään aina parina tai laumana ja yksinäisen koiran ei oleteta pärjäävän susilaumalle tai karhulle vaan koirien toiminta on "tiimityötä". Tässä tiimityössä on tärkeää, että koirista yksikään ei olisi liian arka, sillä arka koira ei kykene edes laumassa tekemään työtään hyvin ja lauman rohkeampien koirien vahingoittumisvaara petojen kanssa on tällöin paljon suurempi. Hyvin arka koira todennäköisimmin pakenee, jos tilanne etenee varoitushaukusta kohtaamiseen ja vähän vähemmän rohkea koira pysyy taustalla eikä mene lähelle kontaktitilanteita. On mielenkiinnosta testattu koiria myös omilla alueillaan ja reaktio on ollut sama kuin ulkopuolisella alueella olevassa testitilanteessa. Rohkeat koirat olleet rohkeita ja arat koirat olleet arkoja. Koirat toimivat laumassakin loppujen lopuksi yksilöinä ja ne varmistavat oman hengissäsäilymisensä ensisijaisesti. Rohkeus ei ole paikkasidonnainen vaan rohkea koira on rohkea joka paikassa. Arka koira voi toimia opitun käytöksen avulla omassa kodissa, autossa jne. ja vaikuttaa rohkealta, mutta se ei ole todellista rohkeutta vaan opittua käytöstä.

ONKO ARKUUS ONGELMA?

Koirakin on psyko-fyysinen olento ja kaikki vaikuttaa kaikkeen. Arkuuden on jo osoitettu olevan osittain perinnöllistä, mutta koirien arkuuteen vaikuttaa myös monet muut tekijät. Arka koira on helposti muulle laumalle myös stressitekijä sen lisäksi, että aran koiran oma elämä voi olla usein hyvin raskasta. Arka koira tekee turhia hälytyksiä ja se reagoi voimakkaammin kuin olisi ehkä tarvetta. Muu lauma joutuu hälytystilaan samalla. Hyvin herkkä ja arka koira voi elää itse jopa jatkuvassa pelossa, mikäli se elää ympäristössä, missä se joutuu jatkuvasti kohtaamaan pelon aiheuttavia asioita. Pelot lisäävät stressiä ja jatkuva stressi altistaa myös monille sairauksille.

Koirat voivat osoittaa arkuuttaan eri tavoin. Työkoirana etenkin millään tavoin voimakkaasti arka koira on yleensä hyvin haasteellinen, sillä työtehtävissä ei voida ennakoida kaikkia asioita. Esimerkiksi ukkosta pelkäävä koira ei kykene toimimaan ukkosella,  vaikka se saattaa olla normaalioloissa erittäin toimiva koira.

Petotesteissä selviää paljon koirien rohkeudesta ja arkuudesta sekä muista luonneominaisuuksista. 

ONKO KOIRANI ARKA VAI ROHKEA?

Testissä ja testiä analysoidessa monen ajatukset ovat keskittyneet miettimään, onko oma koira rohkea vai arka. Rohkeus ja arkuus on oikeasti laaja käsite. Jos kuitenkin yleistetään asiaa, voitaisiin käsitettä ajatella janana, jossa toisessa ääripäässä on hyvin rohkea koira ja toisessa hyvin arka. Molempien ääripään koiria on hyvin vähän. Suurin osa koirista sijoittuu johonkin janan keskimaastoon ja vaikka testissä paljastuisi, ettei koira edustakaan aivan sitä kaikkein rohkeinta kärkikastia, ei koiraa voida kuitenkaan automaattisesti leimata araksi vaikka se aristelisikin jollain tapaa. Yksi testikerta ei luonnollisesti voi kertoa kaikkea koirasta, sillä muita vaikuttavia muuttujia on myös olemassa ja koirat eivät ole koneita.

Saattaa olla, että koira aloittaa testin koettaen karkottaa pedon ensin rajusti, mutta koirasta tulee kuin tyhjiin valunut ilmapallo pienen pyrähdyksen jälkeen. Vastaavasti voi olla koira, joka ensi alkuun esittää sijaistoimintoja tai pelästyy, mutta kuitenkin koiralla on perusrohkeutta ja se toimiikin loppujen lopuksi rohkeasti ja vakuuttavasti, varsinkin kun sen rohkeutta pystytään testissä kuitenkin vahvistamaan myös. Pitää olla kuitenkin aina mitä vahvistaa, tyhjästä ei voi nyhjästä.

Kun katsotaan yksittäisen koiran suoritusta ja vaikkapa hurjan aggressiivista reagointia petoa kohtaan, on tarkasteltava myös paljon muutakin. Automaattisesti hurjasti petoon reagoiva koira ei välttämättä olekaan reipas ja rohkea koira, vaan reaktio tuleekin pelosta huolimatta suuren terävyyden kautta. Koirien terävyydessä on paljon eroja ja terävyyttä ei pidä sotkea rohkeuteen. Ei kannata siis ajatella liian mustavalkoisesti, vaan on siis paljon ”harmaata aluetta” ja koirat voivat olla silti mainioita työkoiria (esim. laumanvartijoina tai metsästyskoirina ym) tai ihan vain kotikoiria ja lenkkeilykavereita, vaikka ne eivät edustaisikaan rohkeinta ääripäätä. Tärkeintä on tietää koiran yksilöominaisuuksista eikä verrata koiraa muihin koiriin.

On muistettava siis että arkuus ja rohkeus on jokseenkin laaja käsite ja tutkijat koettavat selvittää geneettistä taustaa hyvin intensiivisesti. Selvitystyön alla ovat mahdolliset rohkeuteen ja arkuuteen liittyvät geenit ja tuskinpa on olemassa yhtä ainoaa geeniä, joka vaikuttaa. Siksi tutkimusryhmiäkin on USA:n Massachusettin tutkijatiimillä useita erilaisia myös Hannes Lohi tekee tutkimustyötään näiden asioiden parissa. Aivan kaikenlainen koirien arkuus ja rohkeus ei tule ilmi yhdessä testissä vaan koiralla saattaa olla esimerkiksi ääniarkuutta, alusta-arkuutta tai muita arkuuden muotoja, jotka tulee ottaa huomioon erityisesti jalostuksessa. Suosittelemme testaamaan erityisesti jalostuskoiria mahdollisimman monipuolisesti. Yksikään luonnetta mittaava testi (petotesti, luonnetesti, MH-luonnekuvaus, Smartdog ym) ei tee koirasta huonompaa tai parempaa. Jokaisesta testistä voidaan saada lisätietoa koirasta ja tietoja voi hyödyntää erilaisissa harrastuksissa, työkäytössä, arkielämässä ja jalostusvalinnoissa.

TERVETULOA PETOTESTEIHIN®!

Petotestien suurin anti on siinä, että ihmiset oppivat omista koiristaan sekä niiden luonteesta ja käyttäytymisestä lisää. Niin koirien kuin ihmistenkin elämänlaatu ja yhteiselo paranee. Taustalla on myös turvallisuusnäkökulmat petoalueilla liikkuessa - testeissä käyneet koirat ilmoittavat vaarasta jo pelkän hajun perusteella, joten parhaimmillaan koiran sekä omistajan henki säästyy. Tämä asia koskee aivan kaikkia koiria.

Yhdessä kirjoituksessa ei voi  käsitellä kuin pienen pintaraapaisun verran tätä laajaa ja monia kiinnostavaa aihetta, mutta suosittelemme lämpimästi tulemaan seuraamaan Petotestejä useamman testin tai testipäivien ajaksi. Yleisölle on vapaa pääsy testeihin. Testeissä on myös yleisöllä aina mahdollisuus kysyä ja keskustella asioista. Näin asiat avautuvat paljon paremmin ja ne tulee kuultua suoraan Askon suusta.

Tervetuloa Petotestien® mielenkiintoiseen maailmaan - niin koirien kanssa kuin yleisöksikin!

www.petotestit.com