Onko koirani arka vai rohkea?

Petotestit® ovat yksi kaikille koirille soveltuva luonteentestauskeino, jolla saadaan koirien luonteesta ja käyttäytymisestä hyvin paljon tietoa. Luonnollisesti saadaan tieto koiran reaktiosta eri petoihin. Saman koiran reaktio eri petoihin voi olla hyvinkin erilainen. Moni enemmän testejä seurannut yllättyy, kuinka monipuolisesti Petotesteillä® pystytään koirien luonnetta analysoimaan. Toisinaan omistajille tulee suurena yllätyksenä oman koiransa reaktiot ja käytös, joka usein on hyvinkin erilainen mihinkään aikaisempaan tilanteeseen verrattuna. Yksikään koira ei kuitenkaan ole testin jälkeen parempi tai huonompi, eikä koiria pisteytetä paremmuuusjärjestykseen. Askon Petotestit eivät ole kilpailu eikä huvipuisto, vaan yksi apuväline koiraihmisille omien koirien luonteen selvittämiseksi ja testit soveltuvat kaikille koirille, ikään, rotuun tai sukupuoleen katsomatta. Myös rekisteröimättömät koirat voivat osallistua testeihin. 

Pedot on valmistettu taitavan ammattitäyttäjän toimesta nimenomaan petotestien käyttöön ja eläimet ovat aidon uhkaavia eleiltään ja ne liikkuvat myös koirakohtaiset vaatimukset huomioiden yksilöllisesti. Petojen asennoissa on huomioitu kaikenkokoiset koirat. Myös hajumaailma eläimissä on aito. Pedot eivät ääntele, koska saalistava peto on hiljaa. 

Petotestit eivät ole koirille leikkiä vaan tositilanne (kts. Konepeto vai luonnonpeto). Pedot on valmistettu taitavan ammattitäyttäjän toimesta nimenomaan petotestien käyttöön ja eläimet ovat aidon uhkaavia eleiltään ja ne liikkuvat myös koirakohtaiset vaatimukset huomioiden yksilöllisesti. Petojen asennoissa on huomioitu kaikenkokoiset koirat. Myös hajumaailma eläimissä on aito. Pedot eivät testissä ääntele, koska luonnossakin saalistavat pedot ovat hiljaa. Koirat kertovat reaktioistaan hyvin monenlaisin ja usein jopa ihmissilmään melko huomaamattomin elein (olemus,  liikkuminen tai liikkumattomuus, silmät, korvat, häntä, läähätys, ulostamispakko, haukku tai murina tai täysi hiljaisuus jne) ja useat sadat oikean petokohtaamisen omaavat koirat ovat käyttäytyneet pedoilla kuten luonnonpedoillakin. 

Nyt tuli hätä... Suoli tyhjenee toisilla koirilla jännityksen vuoksi, vaikka takana olisi miten pitkä lenkki. 

Ensimmäisenä testin alussa koirat haistavat pedon hajua (hajujäljellä karvoja ja ulostetta) ja vasta tämän jälkeen peto tulee esiin. Jokainen koira reagoi omalla tavallaan ja jokaiselle pedolle reaktio voi olla hyvinkin erilainen. Voi olla, että joku koira pelkää hyvin paljon karhua, mutta villisika onkin selvästi saaliseläin ja suhtautuminen täysin erilainen. Reaktio karhuun on aina voimakkain ja selkein, siksi Asko Sorvon karhutestit ovat myös valikoituneet yhdeksi USA:n  Massachusettin yliopiston verrokkigeenitutkimusryhmäksikin. Jo hajulla erottuvat usein ne koirat, joilla on aikaisempi petokokemus taustalla.

OUTOJA RITUAALEJA VAI NORMAALIA KÄYTÖSTÄ?

Mikäli ei ole kovin paljon seurannut Petotestejä, voi olla toisinaan hankalaa seurata testitilannetta ja ymmärtää mistä siinä on kysymys. Osa eleistä näkyy parhaiten vain testaajalle. Asko kuitenkin vastaa mielellään aina myös yleisön esittämiin kysymyksiin, joita kannattaakin aina esittää jos jokin asia pohdituttaa. Moni koira esittää ihmisten näkökulmasta katsottuna outoja "rituaalejaan". Juuri hetkeä aikaisemmin pitkän lenkinkin saaneet koirat alkavat esimerkiksi pissailla sinne ja tänne, nuuskivat maata, ravistelevat korviaan, rapsuttelevat kaikessa rauhassa itseään ynnä muita monia  tilanteeseen nähden ihmisen näkövinkkelistä katsoen outoja toimintoja. Näitä kutsutaan myös sijaistoiminnoiksi, joita koirat esittävät silloin, kun niillä on ”pattitilanne”. Ne toimivat myös rauhoittavina eleinä niin koiralle itselleen kuin uhkaavalle kohteelle.  Eri koiraharrastuslajien väelle nämä ovat yleensä hyvin tuttu ilmiö, kotikoirien omistajille saattaa olla joskus uusi ja hämmentäväkin asia.  Se, että koira nuuskii maata selkä petoon päin ei tarkoita sitä, etteikö koira reagoisi petoon. Se todellakin nimenomaan reagoi, mutta koira ei oikein tiedä, mitä sen kannattaisi tilanteessa tehdä tai se yrittää rauhoitella tilannetta koiramaisin keinoin ja välttää konfliktia. Kaikki koirat  periaatteessa haluavat pedon pois näköpiiristään eli karkottaa ne (myös iso osa metsästyskoirista haluaa tätä), mutta vain osalla on siihen kykyä. 

Koirat ovat petokohtaamisessa usein hieman "pattitilanteessa" ja koettavat ratkaista asiaa, jolloin esiintyy sijaistoimintoja.  Konfliktia välttävät koirat esittävät pedoille rauhoittavia signaaleja. Nämä tuntuvat usein ihmisistä epäloogisilta,  aivan kuin koira ei reagoisi petoihin lainkaan tai se ei ottaisi tilannetta tosissaan.  

Tämä koira kertoo selvästi, ettei se ole tullut mihinkään  koirien huvipuistoon.  Testi antoi koiralle kuitenkin tärkeän opin. Jatkossa se saattaa pelastaa oman ja myös omistajansa nahkan, koska se osaa yhdistää suden hajun uhkaan.

PAKENEMINENKIN ON TOIMINTAKYKYÄ

Toisinaan reaktio tulee koiralta ilman minkäänlaista miettimisaikaa ja se voi olla pedon karkotusyritys tai pako. Osa koirista ei kykene kuitenkaan edes pakenemaan ja käy kuten joillekin ihmisille onnettumuuspaikalla – yksinkertaisesti mieli tekisi auttaa, mutta toimintakyky on menetetty ja lihakset tuntuvat voimattomilta. Pakeneminenkin siis on toimintakykyä eikä suinkaan automaattisesti osoitus siitä, että koira on arka ja toimintakyvytön, vaikka moni näin helposti ajatteleekin. Varsinkin moni pentu tai nuori koira saattaa helposti valita tämän vaihtoehdon, mutta vuoden parin päästä aikuisempana ne usein kykenevät myös karkotusyritykseen.  Koiran liikkuminen ja liikenopeus on suoraan verrannollinen koiran rohkeuteen. Hyvinkin reippaasti muutoin liikkuva koira saattaa olla testitilanteessa kuin hidastetusta filmistä.  Minkä valinnan koira ikinä tekeekään, se saa vapaasti ottaa etäisyyttä ja poistua tilanteesta, koiraa ei saa estää ottamasta sitä pidempääkin etäisyyttä, jonka se kokee turvalliseksi.

Australianpaimenkoira vakuuttavasti karkottamassa karhua.

Saksanpaimenkoira omasi riittävästi toimintakykyä todettuaan, ettei sillä riitä rohkeus pedon karkottamiseen. Se osoitti kuitenkin omaavansa riittävästi toimintakykyä ja otti reippaasti jalat alleen. 

MACHOSTA MIELISTELIJÄKSI

Moni koira turvautuu myös rauhoittaviin eleisiin ja jopa pentuaikaiseen mielistelytaktiikkaan. On nähty, miten hyvinkin dominoivat ja ”machot” koirat ovat esittäneet erittäin voimakkaita alistumiseleitä esimerkiksi Arska-sudelle, kellahtaen maahan kuin pikkupennut ja paljastaen mahansa. Ne samat koirat, jotka kyllä ihmisuhkan kohdalla eivät tippaakaan ole miettineet,  ovatkin sitten petojen kanssa kuin pikkupennut. Toisinaan koirat lipovat alistuneesti suden suupieliä tai muutoin esittävät hyvin selkeitä ja kaikkien ymmärtämiä alistumiseleitä. Häntä laskee, koiran säkä laskee ja koko elekieli sekä olemus on pentuaikaisen mielistelevä. Tämä on yksi tapa koiralta koettaa ratkaista ongelmaa ja koettaa selviytyä tilanteesta. Ikävä kyllä luonnonpedon kanssa tällainen käytös on koitunut monen metsästyskoirankin kohtaloksi.

Koira osoittaa Arska-sudelle alistumiseleitä.

ONKO KOIRANI ARKA JA TERÄVÄ VAI KONFLIKTIA VÄLTTÄVÄ?

Toisinaan kuitenkin selvästi arka koira saattaa omata hyvin paljon terävyyttä ja sen verran toimintakykyä että se kykenee arkuudestaan ja pelostaan huolimatta yrittämään pedon karkotusta hyvinkin hurjasti. Koiran koko olemus ja elekieli kuitenkin paljastaa, millaiselta pohjalta koiran toiminta lähtee. Koiran omistajalle tämä on tärkeä tieto jatkoa ajatellen, koska koiran reaktio ja kyky toimia on tiedossa, mikäli tulisi voimakas uhkatilanne koiran elämässä. 

Joskus koirat koettavat ratkaista tilanteen samalla tavoin kuin olemme nähneet vaikkapa koirapuistossa koirien keskuudessa tapahtuvan. Koira yrittää viestiä itsevarmuuttaan pitäen häntää ylhäällä, mutta hidas kulkutapa jäykin jaloin paljastaa ettei koira ole rennolla mielellä vaan varautunut. Koira esittää rauhoittavia signaaleja, esimerkiksi nuuskii maata ja kiertelee kohdetta kaukaa.  Koira ei halua konfliktia eikä se ota petoon katsekontaktia. Tällaisesta tilanteesta koira voi ryhtyä hetken mietinnän jälkeen karkotusyritykseen tai pakoon. Toisinaan koira saattaa myös lamaantua tai  yrittää alistumiselein selvitä tilanteesta. 

Koira kääntää päänsä pois ja  näin esittää Arska-sudelle rauhoittavia signaaleja samalla viestittäen,
ettei haluaisi olla uhkaava. 

PELÄSTYMINEN ON SALLITTUA

Koira voi alkuun pelästyä petoa ja ottaa hyvinkin reippaan etäisyyden, vaikka olisi varsin perusrohkea koira. Siksi on tärkeää, että koiran on mahdollista ottaa sopivaksi katsomansa etäisyys välittömästi. Jokaisella koiralla etäisyys jokaiseen eri petoon on yksilöllinen ja toiset koirat haluavat ottaa hyvinkin suuren välimatkan osoittamatta silti varsinaisesti suoranaista arkuutta.  Pelkkä etäisyys pedosta ei itsessään kerro koiran varsinaisesta rohkeudesta. Tämän vuoksi pienellä ja aidatulla alueella (tenniskenttä, jääkiekkokaukalo tms.) tai lyhyellä  ja kireällä liinalla tällainen pidemmän etäisyyden vaativa koira voi saada suoranaisen paniikin ja koiralle tilanne on hyvin epäreilu. Koira saa todellakin pelästyä, se ei ole varsinainen arkuuden mittari. Rohkea koira pääsee kuitenkin tilanteesta pian yli. Testeihin on tuotu myös koiria, joilla ei ole välttämättä mitään kokemuksia kodin ulkopuolelta, mutta niidenkin kohdalla on sama juttu. Rohkea koira selvittää uudet tilanteet varsin nopeasti vaikka alkuun se pelästyisi tai arastelisikin jotain hetken aikaa.  

Koira saa pelästyä. Ratkaisevaa on, miten koira pääsee pelästymisestä yli.

PALAUTUMINEN TESTISTÄ ON TÄRKEÄSSÄ ROOLISSA

Omistajille hyvin tärkeää on tieto siitä, miten koira palautuu testin jälkeen. Jääkö sille ”päälle” ja näkeekö koira vähän kaikkialla petoja, yrittääkö kenties kohdistaa aggressiotaan muihin kohteisiin vai onko koira välittömästi rennosti, kun peto katoaa näköpiiristä. Hyvä tieto on myös se, miten kauan palautumiseen menee aikaa. 

MIKSI KOIRANI EI TOIMINUT TESTISSÄ TÄNÄÄN?

Koira on saattanut olla varsin vakuuttava ja reipas aiemmissa testeissä tai tosielämän tilanteissa esimerkiksi metsällä, mutta sitten koiran käytös onkin muuttunut. Yllättävän usein näiltä koirilta on  paljastunut jokin koiraa vaivaava terveydellinen ongelma (joko akuutti tai krooninen vaiva).  Omistaja on kyennyt testin jälkeen selvittämään ongelmia entistä paremmin. Piilevät vaivat, joita arkielämässä omistajat eivät ole havainneet, voivat siis paljastua testeissä. Esimerkiksi vähän vanhempi koira kokee joskus, ettei olekaan enää voimiensa tunnossa, eikä siksi lähde haastamaan vaan yrittää selvittää tilanteen toisella lailla.

Onko koiran käytös työkäytössä tai petoja kohtaan muuttunut?
Toisinaan testeissä voi paljastua koiralla olevat piilevät vaivat, joita omistajat eivät ole arkielämässä havainneet. Koira, jolla on jotain vaivoja, ei yleensä lähde haastamaan petoja vaan koirat turvautuvat muihin keinoihin selviytyäkseen tilanteista.  

KASVAAKO ROHKEUS LAUMASSA?

Laumatestit täydentävät yksilötestejä. Mikäli koiralla on rohkeutta, se saattaa laumassa toimia vielä rohkeammin. Arka koira on aina arka koira, sellainen ei edes laumassa muutu rohkeaksi. Mutta mikäli koiralla on rohkeutta, voi muut samalla tai suuremmalla rohkeustasolla varustetut koirat tukea tällaista koiraa laumatestitilanteessa ja tietenkin myös tosielämän tilanteissa. Laumanvartijakoirilla ja metsästyskoirilla tätä tietoa pystyy hyödyntämään työkäytössä hyvinkin paljon. 

VAHVISTAA VOI, MUTTA TYHJÄSTÄ EI VOI NYHJÄSTÄ

Petotesteissä pystytään myös vahvistamaan ja rohkaisemaan koiria, joilla on mitä vahvistaa. Esimerkiksi nuori metsästyskoira saa hyvän startin metsälle ja omistaja tietää millaisen etäisyyden koira pitää esimerkiksi karhuun. Testissä koira on saanut sopivasti itsevarmuutta ja tietää mitä sillä on edessä, jolloin koira pystyy työskentelemään paremmin. Etäisyys petoon on koirilla yksilöllinen ja liian lähelle petoa menevillä vammautumisen riski on todellinen.  Pitää muistaa, että niin koirissa kuin pedoissakin on erilaisia luonteita ja vaikka koira olisi hyväkin metsästyskoira, aina voi sattua tilanteita, joissa koira saa ns. siipeensä ja se alkaa aristella metsästystilannetta. Näitä koiria on pystytty usein auttamaan ja saamaan ne takaisin onnistuneesti metsästysharrastuksen pariin. Koiran perusluonne ja pehmeys ratkaisee näissä asioissa paljon.

Testien avulla on voitu vaikuttaa positiivisella tavalla myös koiriin, jotka tiedetään muussa elämässä hyvinkin aroiksi tai ylirohkeiksi ja näiden ominaisuuksien vuoksi arkielämässä on ollut paljon haasteita. Testitiimille on raportoitu jo hyvin monista koirista, joiden elämä on helpottunut testeissä käynnin jälkeen. Testeissä jokainen koira on onnistuja - jokainen koira on arvioinut tilanteen sillä hetkellä ja omilla valinnoillaan saanut aikaan menestystä.

Petotesteillä voidaan antaa esimerkiksi nuorille metsästyskoirille hyvä startti metsästysharrastukseen, mutta testeillä voidaan  auttaa myös monia metsässä pedoilta siipeensä saaneita koiria takaisin metsälle.  

OPITTU ASIA VAI TODELLISTA LUONNETTA?

Opittu käytös on asia, joka tulee monelle koiranomistajalle joskus yllätyksenä. Remmirähjääminen tai aidan takana haukkuminen on opittua käytöstä ja koiran käytös voi olla todella rajusti erilainen, kun remmi tai aita poistuu. Koira pystyy opitun käytöksen turvin toimimaan ja myös karkottamaan vähän aremmat pedot kotinurkistaan jo haukullaan. Esimerkiksi laumanvartijakoirien käyttö perustuukin ensisijaisesti koirien varoitushaukkuun, jolloin suurin osa pedoista mieluusti kiertää tällaisen tontin, koska ne eivät halua ottaa riskiä omasta vahingoittumisestaan.

Laumanvartijakoirat toimivat työssään aina parina tai laumana ja yksinäisen koiran ei oleteta pärjäävän susilaumalle tai karhulle vaan koirien toiminta on "tiimityötä". Tässä tiimityössä on tärkeää, että koirista yksikään ei olisi liian arka, sillä arka koira ei kykene edes laumassa tekemään työtään hyvin ja lauman rohkeampien koirien vahingoittumisvaara petojen kanssa on tällöin paljon suurempi. Hyvin arka koira todennäköisimmin pakenee, jos tilanne etenee varoitushaukusta kohtaamiseen ja vähän vähemmän rohkea koira pysyy taustalla eikä mene lähelle kontaktitilanteita. On mielenkiinnosta testattu koiria myös omilla alueillaan ja reaktio on ollut sama kuin ulkopuolisella alueella olevassa testitilanteessa. Rohkeat koirat olleet rohkeita ja arat koirat olleet arkoja. Koirat toimivat laumassakin loppujen lopuksi yksilöinä ja ne varmistavat oman hengissäsäilymisensä ensisijaisesti. Rohkeus ei ole paikkasidonnainen vaan rohkea koira on rohkea joka paikassa. Arka koira voi toimia opitun käytöksen avulla omassa kodissa, autossa jne. ja vaikuttaa rohkealta, mutta se ei ole todellista rohkeutta vaan opittua käytöstä.

ONKO ARKUUS ONGELMA?

Koirakin on psyko-fyysinen olento ja kaikki vaikuttaa kaikkeen. Arkuuden on jo osoitettu olevan osittain perinnöllistä, mutta koirien arkuuteen vaikuttaa myös monet muut tekijät. Arka koira on helposti muulle laumalle myös stressitekijä sen lisäksi, että aran koiran oma elämä voi olla usein hyvin raskasta. Arka koira tekee turhia hälytyksiä ja se reagoi voimakkaammin kuin olisi ehkä tarvetta. Muu lauma joutuu hälytystilaan samalla. Hyvin herkkä ja arka koira voi elää itse jopa jatkuvassa pelossa, mikäli se elää ympäristössä, missä se joutuu jatkuvasti kohtaamaan pelon aiheuttavia asioita. Pelot lisäävät stressiä ja jatkuva stressi altistaa myös monille sairauksille.

Koirat voivat osoittaa arkuuttaan eri tavoin. Työkoirana etenkin millään tavoin voimakkaasti arka koira on yleensä hyvin haasteellinen, sillä työtehtävissä ei voida ennakoida kaikkia asioita. Esimerkiksi ukkosta pelkäävä koira ei kykene toimimaan ukkosella,  vaikka se saattaa olla normaalioloissa erittäin toimiva koira.

Petotesteissä selviää paljon koirien rohkeudesta ja arkuudesta sekä muista luonneominaisuuksista. 

ONKO KOIRANI ARKA VAI ROHKEA?

Testissä ja testiä analysoidessa monen ajatukset ovat keskittyneet miettimään, onko oma koira rohkea vai arka. Rohkeus ja arkuus on oikeasti laaja käsite. Jos kuitenkin yleistetään asiaa, voitaisiin käsitettä ajatella janana, jossa toisessa ääripäässä on hyvin rohkea koira ja toisessa hyvin arka. Molempien ääripään koiria on hyvin vähän. Suurin osa koirista sijoittuu johonkin janan keskimaastoon ja vaikka testissä paljastuisi, ettei koira edustakaan aivan sitä kaikkein rohkeinta kärkikastia, ei koiraa voida kuitenkaan automaattisesti leimata araksi vaikka se aristelisikin jollain tapaa. Yksi testikerta ei luonnollisesti voi kertoa kaikkea koirasta, sillä muita vaikuttavia muuttujia on myös olemassa ja koirat eivät ole koneita.

Saattaa olla, että koira aloittaa testin koettaen karkottaa pedon ensin rajusti, mutta koirasta tulee kuin tyhjiin valunut ilmapallo pienen pyrähdyksen jälkeen. Vastaavasti voi olla koira, joka ensi alkuun esittää sijaistoimintoja tai pelästyy, mutta kuitenkin koiralla on perusrohkeutta ja se toimiikin loppujen lopuksi rohkeasti ja vakuuttavasti, varsinkin kun sen rohkeutta pystytään testissä kuitenkin vahvistamaan myös. Pitää olla kuitenkin aina mitä vahvistaa, tyhjästä ei voi nyhjästä.

Kun katsotaan yksittäisen koiran suoritusta ja vaikkapa hurjan aggressiivista reagointia petoa kohtaan, on tarkasteltava myös paljon muutakin. Automaattisesti hurjasti petoon reagoiva koira ei välttämättä olekaan reipas ja rohkea koira, vaan reaktio tuleekin pelosta huolimatta suuren terävyyden kautta. Koirien terävyydessä on paljon eroja ja terävyyttä ei pidä sotkea rohkeuteen. Ei kannata siis ajatella liian mustavalkoisesti, vaan on siis paljon ”harmaata aluetta” ja koirat voivat olla silti mainioita työkoiria (esim. laumanvartijoina tai metsästyskoirina ym) tai ihan vain kotikoiria ja lenkkeilykavereita, vaikka ne eivät edustaisikaan rohkeinta ääripäätä. Tärkeintä on tietää koiran yksilöominaisuuksista eikä verrata koiraa muihin koiriin.

On muistettava siis että arkuus ja rohkeus on jokseenkin laaja käsite ja tutkijat koettavat selvittää geneettistä taustaa hyvin intensiivisesti. Selvitystyön alla ovat mahdolliset rohkeuteen ja arkuuteen liittyvät geenit ja tuskinpa on olemassa yhtä ainoaa geeniä, joka vaikuttaa. Siksi tutkimusryhmiäkin on USA:n Massachusettin tutkijatiimillä useita erilaisia myös Hannes Lohi tekee tutkimustyötään näiden asioiden parissa. Aivan kaikenlainen koirien arkuus ja rohkeus ei tule ilmi yhdessä testissä vaan koiralla saattaa olla esimerkiksi ääniarkuutta, alusta-arkuutta tai muita arkuuden muotoja, jotka tulee ottaa huomioon erityisesti jalostuksessa. Suosittelemme testaamaan erityisesti jalostuskoiria mahdollisimman monipuolisesti. Yksikään luonnetta mittaava testi (petotesti, luonnetesti, MH-luonnekuvaus, Smartdog ym) ei tee koirasta huonompaa tai parempaa. Jokaisesta testistä voidaan saada lisätietoa koirasta ja tietoja voi hyödyntää erilaisissa harrastuksissa, työkäytössä, arkielämässä ja jalostusvalinnoissa.

TERVETULOA PETOTESTEIHIN®!

Petotestien suurin anti on siinä, että ihmiset oppivat omista koiristaan sekä niiden luonteesta ja käyttäytymisestä lisää. Niin koirien kuin ihmistenkin elämänlaatu ja yhteiselo paranee. Taustalla on myös turvallisuusnäkökulmat petoalueilla liikkuessa - testeissä käyneet koirat ilmoittavat vaarasta jo pelkän hajun perusteella, joten parhaimmillaan koiran sekä omistajan henki säästyy. Tämä asia koskee aivan kaikkia koiria.

Yhdessä kirjoituksessa ei voi  käsitellä kuin pienen pintaraapaisun verran tätä laajaa ja monia kiinnostavaa aihetta, mutta suosittelemme lämpimästi tulemaan seuraamaan Petotestejä useamman testin tai testipäivien ajaksi. Yleisölle on vapaa pääsy testeihin. Testeissä on myös yleisöllä aina mahdollisuus kysyä ja keskustella asioista. Näin asiat avautuvat paljon paremmin ja ne tulee kuultua suoraan Askon suusta.

Tervetuloa Petotestien® mielenkiintoiseen maailmaan - niin koirien kanssa kuin yleisöksikin!

www.petotestit.com