Käyttäytymisen monimutkainen maailma

Käyttäydytkö itse aina samalla tavalla? Silloinkin, kun olet kipeä, väsynyt, nälkäinen tai ähkyyn asti syönyt, valmiiksi kovin stressaantunut, surullinen tai ahdistunut? Varmasti jokainen tietää tähän vastauksen – me  emme todellakaan käyttäydy aina samalla tavalla. Vaikka kaikessa ei voi ihmistä ja koiraa verrata, ei kuitenkaan voida olettaa, että koiratkaan olisivat luovutusikäisestä saakka  ikään kuin ”valmiita paketteja”. Sellaisia, jotka robotin lailla toimisivat tilanteessa kuin tilanteessa ja täyttäisivät kaikki niiden harteille kasatut odotusarvot, vaikka niillä olisi miten upea sukukin. Suuri määrä erilaisia tekijöitä vaikuttaa koirasi käyttäytymiseen. 

Petotestit® on toiminut vuodesta 2012 alkaen jatkuvasti kehittyen ja  petotestaaja Asko Sorvo on suorittanut nyt noin 20 000 testiä eri rotuisille koirille.  Joukkoon mahtuu parisen sataa eri rotua sekä  sekarotuisia eli hyvin erityyppisiä ja eri-ikäisiä koiria, joilla hyvin erilaiset taustat myös. Testeissä käy paljon myös suurriistan parissa työskenteleviä koiria, esim. SRVA-koiria ja monia muita, joilla on runsaasti luonnonpetokohtaamisia ja koirille on ammuttu suurpetoja. On myös todella paljon aivan tavallisten koiraharrastajien ja koiranomistajien koiria, joilla on tullut eteen petokohtaamisia. Myös omien koirien kanssa on omakohtaisia petokokemuksia. Erilaisia raportteja on siis kertynyt useita satoja ja näiden perusteella voidaan aivan perustellusti todeta, että Petotesteissä nähdyt koirien reaktiot ja toiminta korreloivat erittäin hyvinluonnonpetokohtaamisten kanssa. 

Petotesteissä® nähdään hyvin erilaisia reaktioita ja saman koiran reaktio eri petoihin myös vaihtelee, joskus suurestikin. On kuitenkin aina muistettava, että myös luonnonpetokohtaamiset ovat kaikki erilaisia ja koirien käyttäytymiseen vaikuttavat jokaisessa tilanteessa myös monet tekijät. Luonnonpetojenkin luonteet vaihtelevat, nekin kun ovat yksilöitä jokainen ja olosuhteet sekä tilanteet sisältävät niidenkin osalta muuttujia. Hyvin paljon koiran reaktioihin vaikuttavat esimerkiksi etäisyys petoon ja tilanteen yllätyksellisyys sekä koiran kokeman uhkan määrä. Täytetyt testieläimet on täyttänyt ammattilainen, joka on saanut pedot näyttämään kaiken kokoisten koirien näkökulmasta mahdollisimman uhkaavilta. Testieläimissä on aito ulosteiden ja pesätarpeiden muodostama hajumaailma, joka myös koiralle esitellään testin alussa hajukiveltä, ennen kuin peto tuodaan esiin. Pedon hajukin on koirille usein ensi alkuun vain mielenkiintoinen haju muiden hajujen joukossa eikä välttämättä aiheuta koirissa siinä vaiheessa mitään outoa reaktioita. Pedon hajun haistelun jälkeen peto esitellään koirille ensin kauempaa. Pedot liikkuvat alustalla, johon käytännössä koirat eivät kiinnitä huomiota. Koirien huomio kiinnittyy testieläinten elekieleen, asentoon ja siihen, miten peto lähestyy koiraa. Testeissä peto liikkuu aina koirakohtaisesti ja koiran reaktioiden mukaan. Koiriin vaikuttaa hyvin paljon etäisyyden lisäksi esimerkiksi se lähestyykö peto hitaasti vai nopeasti, tuleeko peto uhkaavasti suoraan koiraa kohti, vai pakeneeko peto vähemmän uhkaavasti ja jopa alistuvasti peruuttaen tai kääntäen takapuolensa koiraa kohti.

Testeissä on käynyt erittäin runsaslukuinen joukko myös erilaisia työkoiria, joilla on paljon luonnonpetokokemuksia, esim. suurriistavirka-apukoirat (SRVA), kokeneet karhukoirat ja muut suurpetometsästyksessä käytetyt koirat sekä laumanvartijakoirat. Osa metsästyskoirista käy myös virittäytymässä ennen metsästyskauden alkua. Monilla muillakin koiraharrastajilla on karttunut paljon luonnonpetokohtaamisia ja koirien reaktiot ja toiminta testeissä korreloi varsin hyvin tosielämän tilanteissa. On kuitenkin muistettava, että niin koirien kuin petojenkin käyttäytymiseen liittyy myös paljon muuttujia.

TURVALLINEN JA KOIRALÄHTÖINEN TESTAUS

Nykyisin luonnonpetoihinkin voi törmätä melkeinpä missä tahansa ja aina ihminen ei  tee edes havaintoa pedosta eikä pedon haju automaattisesti tarkoita koirallekaan muuta kuin mielenkiintoista uutta hajua, jota koira saattaa lähteä jäljestämään samalla innolla kuin mitä tahansa jälkiä. Koirat saavat Petotestistä® aina turvallisella tavalla petokohtaamiskokemuksen ja samalla myös omistajien ymmärrys omaa koiraa ja sen elekieltä kohtaan kasvaa. Vaikka koiria ei ole syytä totuttaa petoihin, testien tarkoituksena ei ole myöskään pelotella tai tarpeettomasti paineistaa koiria. Koira voi elämänsä varrella törmätä mihin tahansa sitä pelottavaan asiaan, ihan missä tahansa. Koirat voivat säikähtää vaikka puistossa olevaa patsasta, nuohoojaa mustissa vaatteissa, erikoisesti kulkevaa henkilöä, pyörätuolia, tuulessa lentävää muoviriekaletta  – oikeastaan melkeinpä mitä tahansa. Koirat palautuvat normaalisti säikähdyksestä ja jatkavat taas elämässä eteenpäin. Ongelmia aiheutetaan siinä vaiheessa, jos koiraa väen väkisin yritetään pitää hankalassa tilanteessa. Tästä esimerkkinä mainittakoon vaikkapa eläinlääkärin vastaanotto, jossa ikävät toimenpiteet ovat kuitenkin terveydellisistä syistä koirille aivan välttämättömiä.

"Vaikka olen pieni seurakoira, minullakin on luonnetta!"

Petotesteissä® koirien reaktioita ja eleitä seurataan tarkoin jo alkuhaastattelusta asti. Testi keskeytetään tarvittaessa hyvinkin lyhyeen. Koiria ei koskaan pakoteta olemaan tilanteessa eikä Petotestejä suoriteta koskaan ahtaissa aidatuissa tiloissa,  vaan koirat saavat aina  tehdä vapaasti omat valinnat ja ottaa haluamansa etäisyyden petoon. Näin koirille syntyy tärkeä hallinnan tunne, jonka täytyy säilyä koiralla. Omistaja ei saa myöskään liinalla estää koiraa ottamasta etäisyyttä eikä muutoinkaan komentaa koiraa olemaan tilanteessa. Petotestit tehdään aina koirien ehdoilla ja välttäen tarpeetonta paineistusta.

Koska koirien käyttäytymistä ei voida vakioida koskaan, tästä johtuen mikään testi ei kerro koskaan koirasta kaikkea eikä pysty välttämättä ennustamaan myöskään kaikkea tulevaa, sillä tulevatkin tilanteet sisältävät monta muuttujaa. Aivan kuten esimerkiksi jokainen koulutustilanne tai metsästysretki on yksilöllinen ja sisältää monenlaisia muuttujia ja paineistavia tekijöitä eikä omistajan näkökulmasta tapahtunut epäonnistuminen automaattisesti tarkoita, että koira olisi kelvoton johonkin tehtävään. Vastaavasti Petotestissä hienosti toiminut ja intensiivisesti karhua haukkunut koira ei välttämättä kuitenkaan ole huipputason suurriistakoira tosielämässä, koska metsästys haastavissa oloissa ja vaativassa maastossa, tuntien työskentely myös pimeässä ja erilaiset uhkaavat tilanteet pedon kanssa kyllä vaativat koiralta paljon enemmän kuin testissä pystytään arvioimaan koirasta. Esimerkiksi kaikki suurriistakoirat eivät lähde haavoittunutta petoa jäljestämään.

ERILAISET TESTIT TOIMIVAT APUNA

Koirille on kehitetty monenlaisia testejä, aina erilaisista pentutestauksista lähtien. Nämä kaikki toimivat apuna ja työkaluina esimerkiksi harrastusten, jalostuskäytön tai työkäyttövalintojen sekä aivan arkielämänkin sujuvoittamisessa, mutta absoluuttista totuutta niistä yksikään ei koskaan kerro. Koirat ovat kaikki yksilöitä ja sen lisäksi niillä on vielä elämässään paljon tekijöitä ja muuttujia, jotka voivat vaikuttaa käyttäytymiseen ja luonnollisesti myös testitilanteisiin.  Esimerkiksi koirien yleisterveys, ikä, liikunnan määrä, väsymystila, ruokinta, stressitaso, kivut, aiempi kokemushistoria alkaen aivan varhaiskehitysvaiheesta, hormonaaliset tekijät ja sosiaaliset tekijät sekä perimä ja monet muut seikat vaikuttavat siihen, miten koira kulloinkin käyttäytyy.  Esimerkiksi valeraskaana olevaa narttua ei kiinnosta välttämättä mikään muu kuin ”pentujen” hoito ja se käyttäytyy omituisesti. Vastaavasti juoksuisen nartun hajut saanut uros keskittää kaiken tarmonsa nartun löytämiseen ja muu unohtuu. Aina koiralaumassa ollut koira kokee ehkä hyvinkin voimakasta ahdistusta joutuessaan ensimmäistä kertaa yksin johonkin tilanteeseen eikä haluakaan enää esimerkiksi liikkua mihinkään. Myös koirien tärkeiksi kokemat resurssit vaikuttavat, vaikka tärkein resurssi onkin koiran oma henki. Voimakkaasti omia resurssejaan kotona tai jossain tietyssä tilanteessa puolustava koira käyttäytyy toisaalla huomattavasti vähemmän puolustushaluisesti.  Koirilla on myös opittua käytöstä ja tämä monesti hämää ihmisiä.

Koirat ovat kaikki yksilöitä ja sen lisäksi niillä on vielä elämässään paljon tekijöitä ja muuttujia,
jotka voivat vaikuttaa käyttäytymiseen ja luonnollisesti myös testitilanteisiin. Perimällä on toki oma merkityksensä, mutta myös monilla muuttuvilla tekijöillä. 

On muistettava myös kroonisen ja akuutin stressin vaikutus koiran käyttäytymiseen. Stressi ei automaattisesti ole huono asia, akuutti stressi kuuluu jopa elämään ja se toimii myös eteenpäin vievänä voimavarana ja antaa toimintakykyä. Koiralle positiivisetkin asiat tuottavat stressiä ja erilaisista stressiä aiheuttavista tilanteista pitäisi pystyä palautumaan riittävästi, muutoin stressi kroonistuu ja aiheuttaa mm. immuunivasteen heikkenemistä,  ruokahalun katoamista, kasvun ja kehityksen sekä palautumiskyvyn heikkenemistä, koiran verenpaine nousee jne. Kroonisesta stressistä ei siis ole koirillekaan mitään hyötyä.  Koira voi oireilla stressiä monin eri tavoin ja usein stressaantunut koira voi olla esimerkiksi normaalia ärtyisämpi.  Kroonista stressiä voi koira kokea monenlaisista syistä, esimerkiksi jatkuvista kivuista, koiralauman keskinäisistä huonoista väleistä,  vääränlaisista elinolosuhteista ja muista tyydyttämättömistä käyttäytymistarpeista, soveltumattomista  koulutusmenetelmistä tai pitotavoista, riittämättömästä levosta jne.

Akuuttia stressiä kokee esimerkiksi koira, joka stressaa paljon vaikkapa autossa matkustamista. Tällöin koiran elimistö on stressitilassa vielä automatkan jälkeenkin. Moni huomaa koiransa stressin ensioireet, kun koira ei huolikaan esimerkiksi näyttelykehässä mitään nameja tai ei suostu juomaan edes helteellä reissussa ollessa.  Stressi voi kasvaa joskus hyvinkin suureksi, jolloin se lamaannuttaa pahimmassa tapauksessa täysin.  Tällaisessa tilanteessa voidaan kuitenkin virheellisesti ajatella koiran olevan sinut jonkin asian kanssa tai koira ei välitä jostain asiasta. Todellisuudessa koiran elimistössä on tapahtunut fysiologisella tasolla jo hyvin paljon ja stressitasot ovat hyvin korkealla eikä koira enää kykene edes pakenemaan. Moni ihminen kokee vastaavan kaltaisen täydellisen lamaantumisen esimerkiksi uhkaavaan ja pelottavaan onnettomuustilanteeseen joutuessaan, jolloin osa ihmisistä lamaantuu, jalat eivät enää toimi eikä ihminen kykene tuossa voimakkaasti paineistavassa tilanteessa toimimaan enää apuna vaikka avuntarpeen havaitsisikin selvästi.  Stressin vuoksi koirankin toimintakyky voi olla siis hyvin alentunut, koiran kokeman stressin voimakkuudesta riippuen. Väistämättä stressaantuu myös koira, jolle tulee liian paljon uusia ja kuormittavia asioita kerralla ja se kuormitus ylittää koiran kyvyn selvittää tilanteet. Esimerkiksi kaupungissa asuvat koirat ovat tottuneet tietynlaiseen vilkkaaseen elinympäristöön, johon syrjässä maalla asuva koira ei ole tottunut ja jo ympäristöstä voi tulla koiralle ärsykkeitä, jotka se kokee uhkaaviksi ja tilanne paineistaa tällaista koiraa jo lähtökohtaisesti enemmän kuin vastaaviin ärsykkeisiin tottunutta koiraa.

KOIRIEN SELVIYTYMISKEINOT OUDOISSA JA HAASTAVISSA TILANTEISSA

Koirilla on erilaisia selviytymiskeinoja haastavista tilanteista: Pakeneminen, taistelu, jähmettyminen (äärimmäinen stressireaktio) tai konfliktieleet (sijaistoiminnot, rauhoittelevat eleet).  Jännitystilanteissa eri keinot voivat vaihdella myös, esimerkiksi välillä koira voi puolustautua ja välillä esittää rauhoittavia eleitä  ja erilaisia sijaistoimintoja. Näitä samoja eleitä koirat esittävät meille omistajille ollessaan ylipäätään jännittyneitä jostain syystä ja joskus eleitä tulee tulkittua myös väärin. Äkkiseltään omistajan silmään iloiselta ja mielistelevältä vaikuttava koira saattaakin ilmentää todellisuudessa stressioireita tai ympäriinsä koulutuskentällä virtsaileva ja kukkoilijaksi nimitelty uros osoittaakin olevansa tilanteessa stressaantunut ja lievittää tilannetta vain koiramaisin keinoin.

Pakeneminen voi olla reippaampikin siirtymä tai sitten koira tyytyy vain välttelemään tilannetta ja vähin äänin poistuu paikalta. Vältteleminen on siis koiran yksi tapa selviytyä haastavista ja oudoista tilanteista, samoin erilaisten alistuvien eleiden esittäminen ja sijaistoiminnot. Aina koira ei ole ihan varma, mitä missäkin tilanteessa pitäisi tehdä. Olipa haastava tilanne mikä vain, lamaantuminen on aina se huonoin vaihtoehto – poistuminen tilanteesta osoittaa sekin toimintakykyä. Joskus reaktiot voivat tulla omistajille yllätyksenä ja jopa pettymyksenä, etenkin jos koira on aikaisemmin toiminut rohkeasti.  Esimerkiksi kipeä koira ei välttämättä ole näyttänyt kipujaan arjessa, mutta ne paljastuvat haastavan asian edessä. Kipeänä ollessaan koira ei välttämättä halua haastaa ketään missään tilanteessa ja mieluummin väistää kaiken, mistä voi välttelemällä selviytyä toisaalta tällainen kipeä koira voi myös ylireagoida. Koiran perusluonne vaikuttaa luonnollisesti paljon. Rohkea, toimintakykyinen ja hyvällä  hermorakenteella varustettu koira selvittää myös uudet ja oudot asiat nopeasti tilanteen mukaan, itselleen edullisimmaksi katsomallaan tavalla. Koirien erilaiset luonneominaisuudet näkyvät toki usein erilaisissa arjen tilanteissa, mutta myös uusissa, oudoissa ja uhkaavissa tilanteissa ja myös vaikkapa koiranäyttelyissä tai muissa koiralle uusissa tilanteissa.

Myös koirien ikä vaikuttaa käyttäytymiseen. Pennuilla on usein tietyt pentuaikaiset käytösmallit joskus pitkäänkin käytössä, koska koiratkin kehittyvät yksilöllisesti. Kun iästä puhutaan, niin myös vanhuus vaikuttaa koirankin käyttäytymiseen. Tutkimuksissa on todettu, että koiran ikääntyminen tuo samanlaisia ongelmia koirille kuin ihmisillekin. Kognitiiviset taidot heikkenevät eli ongelmanratkaisukyky, päättelykyky, muisti, hahmottaminen ja kommunikaatiokyky heikkenee ja koirilla voi esiintyä myös dementiaa. Koiran ikääntyessä sen kuulo ja näkö heikkenevät ja koiran fyysinen suorityskyky myös alentuu ja näillä kaikilla on vaikutusta siihen, miten koira käyttäytyy. Nuorena hurjana tunnettu sankari voi olla seniorina jo huomattavasti rauhallisempi ja saattaa uuden haasteen edessä koettaa vältellä viimeiseen saakka konfliktia. Sosiaaliset suhteet koiralaumassa sekä myös suhde omistajaan voi monissa tilanteissa vaikuttaa koiran käyttäytymiseen. On siis hyvin paljon erilaisia tekijöitä, joista osaan voimme vaikuttaa, mutta esimerkiksi koiran perimään ja varhaiskehitykseen emme voi tavallisina koiranomistajina enää vaikuttaa.

PETOTESTIT®  PALJON MUUTAKIN KUIN PELKKÄ TESTI 

Koiran käyttäytyminen on siis monen tekijän summa ja erilaiset testit ovat hyviä työkaluja, joilla voidaan monella tavalla helpottaa arkea ja lisätä ymmärrystä koirien käyttäytymistä kohtaan. Petotestit® ei ole kuitenkaan vain ja ainoastaan testi, jolla voidaan kartoittaa koirien reaktioita eri pedoille vaan Petotestien avulla voidaan selvittää koirien yleisiä luonneominaisuuksia sekä tarjota monille koirille myös mahdollisuuden purkaa käyttäytymistarpeitaan. Petotestit toimivat monille koirille siis myös tärkeänä virikkeenä ja suuri joukko koiraihmisiä on jo raportoinut saaneensa avun myös käyttäytymistarpeista kumpuaviin koiraongelmiinsa (esim. remmiräyhääminen, yleinen aggressio), joihin ei ole välttämättä pystytty millään intensiivisellä koulutuksellakaan puuttumaan. Testien avulla voidaan myös auttaa koiria kehittämään haasteista selviytymiskeinoja turvallisella tavalla ja samalla sopivalla tavalla koiran itsetuntoa kehittäen. Tällä on merkitystä aivan kaikille koirille, mutta myös ”siipeensä saaneet” metsästyskoirat voivat saada lisää itseluottamusta, mikäli koiralla on olemassa perusrohkeutta. Koirien olemassa olevia ominaisuuksia voidaan vahvistaa, mutta aivan ”tyhjästä ei voida nyhjästä”.  Luonnollisesti on muistettava, että koirat ovat yksilöitä, eikä ole olemassa ”hopealuotia”, jolla voitaisiin kaikki koiraongelmat hoitaa.

Jokainen Petotesti johtaa koiran näkökulmasta aina onnistumiseen. Sekä koira että sosiaalinen tuki (ihminen ja laumatestin kohdalla mukana olleet muut koirat) selviävät tilanteesta. Koiria ei saa koskaan pakottaa olemaan tilanteessa vastentahtoisesti millään tavalla. Emme siksi testaa pienillä aidatuilla alueilla ( esim. tenniskenttä, jääkiekkokaukalo), jollainen voisi paineistaa hyvääkin koiraa tarpeettoman paljon. Koiria ei myöskään pitkällä remmillä (liinalla) pakoteta olemaan tilanteessa eikä koiraa saa kieltää käskyillä poistumasta vaan koiran täytyy saada tehdä vapaasti valintansa. Pakeneminenkin on siis toimintakykyä, vaikka helposti ihmiset ajattelevat koiran olevan vain pelkuri. Koiralle täytyy antaa myös aikaa ja mahdollisuus halutessaan ottaa etäisyyttä. Mikäli tämä koiralta estettäisiin, se aiheuttaisi koiralle vain lisää painetta eikä ainakaan helpottaisi koiraa. Koiralla täytyy aina ehdottomasti säilyä valinnanmahdollisuudet ja hallinnan tunne tilanteeseen.

Ei ole koiraa kokoon tai karvoihin katsominen!
 Testit soveltuvat aivan kaikenlaisille koirille ja ne toteutetaan koiralähtöisesti. 

Kun puhutaan koirien rohkeudesta ja arkuudesta, tulee ottaa huomioon, että yksikään testi ei pysty kartoittamaan kaikkia mahdollisia erilaisia arkuuden tai rohkeuden osa-alueita koirassa. Petotestissä® selkeästi rohkeutta osoittanut koira voi olla joissain arkisissa asioissa tai erilaisilla pohjilla ja alustoilla kulkiessaan epävarma tai arka. Koiralla voi olla epävarmuutta vieraita ihmisiä kohtaan, paukkuja tai outoja ääniä yms. kohtaan. Testeissä paljastuu koirista kuitenkin paljon osa-alueita, joita välttämättä ei omistaja arjessa ole tiedostanut. Koirien elekieli paljastaa hyvin paljon, esimerkiksi jo pelkkä hännän asento kielii hurjan paljon koiran vallitsevasta tunnetilasta, joka voi vaihdella myös testitilanteen aikana pedon liikkuessa eri tavoin. Koiraa ei voi opettaa esimerkiksi pitämään häntää itsevarmuutta huokuvassa asennossa, ellei koira koe sellaista tunnetta. Häntä on vain yksi osa elekieltä. Korvat, kehon asento, äänet ( esimerkiksi haukkutiheys, erilaiset haukkutyylit, murina jne), koiran naamanilmeet yms. kertovat myös hyvin paljon. Rohkeus tai arkuus ei ole yksiselitteinen asia. Metsästäjät esimerkiksi tietävät periaatteessa loistavia metsästyskoiria, jotka ovatkin valitettavasti hyvin paukkuarkoja, jolloin työskentely metsästyskoirana on mahdotonta. Vaikka Petotesteillä voidaan arvioida hyvin paljon koirien erilaisia luonneominaisuuksia haastavissa, uusissa tilanteissa sekä koirien rohkeutta ja toimintakykyä ja koirien kykyä palautua tilanteista, on kuitenkin monenlaisia arkuuksia, usein liittyen esimerkiksi ääniin ja alustoihin, joita ei Petotesteissä voida mitata. Vastaavasti Petotesteillä ei voida arvioida vaikkapa laumanvartijakoiran suhtautumista kaikenlaisiin vartioitaviin eläimiin ja sitoutumista työtehtäviin tai paimenkoiran paimennustaitoja tai vartiokoirien työkykyä ihmisuhkatilanteissa. Niiden selvittämiseksi on käytettävä muita menetelmiä. Petotestit tarjoavat toki näihinkin täydentävää informaatiota koiran luonteesta. 

Petotestit® ovat kehittyneet vuodesta 2012 ja kehitys jatkuu edelleen. Testaajana toimii Asko Sorvo ja toiminta tapahtuu aina koiralähtöisesti ja koirien ehdoilla. Vuosien tuoman kokemuksen avulla on pyritty luomaan jatkuvasti yhä toimivampia ja parempia ratkaisuja toiminnan toteuttamisessa, jotta voimme palvella koiria omistajineen yhä paremmin. Petotesteihin ovat tervetulleita kaikenlaiset koirat rotuun, sukupuoleen, ikään tai käyttöön/harrastukseen katsomatta. Rajoituksena ovat kuitenkin tietyt sairaudet (esim. epilepsia, sydänsairaudet, kortisolin eritykseen liittyvät sairaudet, akuutit tai krooniset kiputilat tai operoinnit, jotka luovat rajoitteita koiran liikkumiseen jne) (Epäselvissä tapauksissa otathan ystävällisesti yhteyttä hyvissä ajoin, ei ole koirien etu tulla testiin vajaakuntoisena!)

Pieni chihuahua tai suuri tanskandoggi - yhtälailla koiria kaikki ja tervetulleita Petotesteihin.
  

 
Petotestit® soveltuvat aivan kaikentyyppisille koirille, rotuun katsomatta. Pieni chihuahua tai jokin muu seurakoira on koira siinä missä suuri tanskandoggikin ja vaikka monia rotujen välisiä eroja esiintyy, tämä ei ole testien suhteen lainkaan ongelma. Petoihin ja outoihin tilanteisiin voi törmätä minkärotuinen koira tahansa ja aivan kaikenlaisten koirien luonneominaisuuksien kartoittamisesta on suurta hyötyä sekä koiralle että omistajalle. Puhumattakaan mahdollisuudesta tarjota virikkeitä niille koirille, jotka kaipaavat tietynlaisten käyttäytymistarpeiden purkamismahdollisuuksia.

Petotestit vastaavat monien koirien käyttäytymistarpeisiin ja kun koira pääsee toteuttamaan sille mieluisia tehtäviä,
elämä arjessa koiran kanssa helpottuu. 

ASIAKASPALAUTTEITA: 

”Tuossa taannoin kävin stabijhoun urokseni kanssa Petotestissä, nähdäkseni reaktion suteen. Muutama viikko takaperin oltiin mökillä, iltapissatus säkkipimeässä. Mökkitien molemmin puolin on metsää. Alvar puolessa välissä tietä veti liinat kiinni eikä suostunut liikkua. Hihna oli löysällä. Itse jatkoin matkaa eteenpäin kunnes Alvar alkoi poikittain juosta edessäni, estääkseen matkan taittumisen. Samalla katsoen tiettyä pistettä metsään, jolloin näinkin silmäparin tuijottavan meitä silmät kiiluen taskulampun valossa. Peruutettiin muutamat askeleet ja loppu matka meni juosten. Yleensä Alvar hidastaa aitojen sisälle päästyä ja käy tontin rajan kiertämässä vapaana. Nyt juoksi täydellä vauhdilla ovelle ja hyppi ovea vasten piippaillen.  Susi on vahva veikkaus, että kävi lähialueella. Jäljelle yritettiin mennä seuraavana päivänä, Alvar ei suostunut lähteä ja reaktio jälkiin oli vahva.”


"Iso kiitos Petotestien järjestäjille.
Eilen ja tänään tuli käytännössä taas nähtyä kuinka hyödyllinen testi on.
Koira on testattu sudella vuosi sitten. Eilen ihmettelin, miksi koira levoton. Ulkona ollessa haukkui varoitusta irokeesi pystyssä. Tunnistin heti "susivaroituksen." En itse elukkaa nähny. Tänään varmistui, että hukka tosiaan oli köpötellut ohi."


"Täydet viisi tähteä! Perusteellinen suullinen palaute ja kertomus miten koirat toimivat tositilanteessa. Asun suurpetoalueella ja kyseiset asiat on huomattu myös tosielämässä."


”Ollut hirmuisesti apu tästä testistä. Tiedän miten reagoi jos karhu metsässä liikkuu. Pari viikkoa sitten haistoin sen karhun eli oli lähellä ja koda löysi jälkiä ja alkoi pyörimään niissä niin että haju tarttui sen turkkiin. Enempää ei jäänyt miettimään missä se kaveri on vaan käännytiin pois. No reilu viikko sitten päästiin tarhaan iltapisulle ja kookas ilves meni läheltä ohi. Koda tiivisti haukkui muttei ilves siitä välittänyt🙄 meilläpäin asuu monenlaisia niin on hyvä tietää  miten koira reagoi”

 

”Tässä (kuva yllä) meidän lauma vasemmalla Molly joka on kotona pomo kaikessa, ulkona pöhissyt möröille, eikä ole juurikaan mitään pelännyt. Testiin kun mentiin odotin, et neiti olisi edes haukkunut, toisin kävi. Molly taktikoi ja väisteli sutta tyylikkäästi.

Oikealla alhaalla Trombi joka on ollut kotona ihan kakkahousu, esim iltalenkillä jos metsässä rasahti, herra pakitti selän taakse, testissä Trombi oli elementissään ja kiitos Askon maagisen taidon lukea koiraa, sai Trombi sopivasti painetta pedolta. Testin jälkeen Trombi on ollut paljon itsevarmempi ja rohkeampi, lenkeillä ei enää pelätä joka rasahdusta.

Oikealla ylhäällä Jerkku. Jerkku on ennen testiä ollut hiukan epävarma, testissä Jerkku syttyi tosissaan. Testin jälkeen Jerkun kanssa on ollut mukava lenkkeillä, jätkä on luottavaisempi itseensä ja samalla paljon rennompi. Meillä siis testi auttoi poikia tulemaan sinuiksi itsensä kanssa.

Mosku on ystäväni koira. Moskulla on ollut tapana lenkeillä syöksyä kaikkien ja kaiken perään. Testissä Mosku teki parhaansa ja se muutos joka Moskussa on näkyy lenkeillä pienellä maltilla ja järjellä. Jokaisen oravan tai rusakon perään ei olla heti repimässä. Myös Moskun perheen muut jäsenet sanovat koiran muuttuneen paljon.  Me siis todellakin kiitämme ja tulemme jatkossakin käymään testeissä, tarkoituksena käydä kaikki pedot läpi ja seurata koirien muutosta testien edetessä.”

  

” Asko osasi mielestäni erittäin hienosti huomioida koiran yksilönä testissä ja täyttikin heidän kotisivuillaan annetun lupauksen “ Testit tehdään aina yksilöllisesti ja koirien ehdoilla. Konepedot ovat ”einiin-rohkeille-sankareille” kiltimpiä eikä koiria ole tarkoituksenmukaista pelotella. Reaktiot saadaan selville aina koiraystävällisin keinoin.” Myöskin Foxyn arvostelun allekirjoitan täysin.”


Cane corso narttu Flyblackangel Fast And Fighter'in juttu löytyy sivuiltamme TÄÄLTÄ

LISÄÄ YMMÄRRYSTÄ OMAA KOIRAA KOHTAAN 

Omien koirienkin kanssa on tehty myös selkeitä havaintoja, miten Petotesteistä® kokemuksen pedoista saaneet koirat pystyvät paljon selkeämmin kertomaan pedoista ja myös mikä peto lähellä liikkuu. Reaktiot eri pedoille vaihtelevat ja ne ovat selkeämmin luettavissa ja ymmärrettävissä. Koiratkin pystyvät toimimaan tehokkaammin, kun niillä on tieto pedosta eikä mene ensitutustumiseen aikaa.  Omistajalle koirien reaktiot ovat tärkeä tieto, sillä esimerkiksi aivan liian uhkarohkea koira voi menettää myös petokohtaamisessa henkensä. On myös omakohtaisesti nähty, että jotkut yksilöt eivät siellä omalla tutulla alueellaankaan kykene työskentelemään vakuuttavasti ja koirat ovat reagoineet testeissä samalla tavoin. Tällöin luonnonpedon näkeminen lähempää ja tuoreiden jälkien haistaminenkin aiheuttaa voimakkaan halun poistua paikalta, turvallisen etäisyyden päähän kotiportaille, vaikka rodunomaisesti petojen karkotus olisi työtehtävänä ja koiralaumassa olisi rohkeita kavereita mukana. Tämä on vain hyvä tieto koirasta, jolloin sen tehtävänkuvan osaa suhteuttaa paremmin realistisesti ja myös koiran edun mukaiseksi. Koiralaumassa olevat rohkeat yksilöt auttavat usein hieman epävarmoja koiria suoriutumaan työssään tarmokkaammin, mutta kun pelko valtaa hyvin epävarman koiran, ei auta vaikka rinnalla olisi 10 rohkeaa kaveria. Petotestejä voidaan suorittaa myös laumatestinä, mikä täydentää hyvin yksilötestejä.

Olipa sitten kyseessä yksilötesti tai laumatesti - tavalliselle koiranomistajallekin on eduksi tietää mahdollisimman paljon koiransa luonteesta ja ominaisuuksista. Tämä helpottaa kaikkea koiran kanssa toimimista, harrastamista ja olemista. Petotestit tarjoaa yhden mahdollisuuden koirien omistajille kartoittaa normaalista arjesta poikkeavalla tavalla koirien luonnetta, samalla kun saa myös turvallisesti selville koiran reaktiot eri petoihin ja myöhemmissä mahdollisissa petokohtaamisissa on omistajalla ja koiralla parempi tieto petouhkaa kohtaan. Eikä sovi unohtaa, että testeillä voidaan lisätä koirien hyvinvointia virikkeellistämällä sekä tarjoamalla mahdollisuuden kehittää itsetuntoa, jolloin vaikkapa  ongelmaksi koettu turha rähjääminen vähenee ja yhteiselämän laatu paranee koiran kanssa. (Lukuvinkki: Petotestit osana koirien hyvinvointia)

Laumatestissä voi olla kaksi tai useampia saman talouden koiria ja laumatestit täydentävät
yksilötesteistä saatavaa informaatioita koirien ominaisuuksista. 

KOIRALÄHTÖISYYS KESKEISESSÄ ROOLISSA

Petotestit® toteutetaan aina yksilöllisesti ja koiralähtöisesti. Kaikki koirat saavat kirjallisen ja suullisen palautteen, mutta Petotesteissä® ei pisteytetä koiria eikä arvostella muutoinkaan paremmuusjärjestykseen. Jokainen koira on Sankari, joka on diplominsa ansainnut myös.

Petotestit® on brändi, jonka arvomaailmassa koiralähtöisyys on keskeisessä roolissa ja toimintatapamme on sekä nelijalkaisia että kaksijalkaisia asiakkaitamme kunnioittava ja arvostava.

Tunnistat meidät rekisteröidystä merkistä ja logostamme

 – tiedät silloin olevasi Petotesteissä®.

www.petotestit.com

Kuvassa cane corso Cara ja luovutusikäinen pentu Kerttu.

 Kerttu on vain yksi esimerkki pennusta, joka on käynyt testeissämme. Pentujen, kuten kaikkien muidenkin koirien kohdalla, konepeto liikkuu aina yksilöllisesti. Pennun elämään ja maailmaan tulee väistämättä uusia, outoja ja pelottaviakin asioita ja turvallisesti annosteltuna nämä haasteet puolestaan kehittävät koiraa selviytymään haasteista myös myöhemminkin. Haasteita kohdatessa tärkeintä on, että koiraa ei pakoteta, sillä täytyy olla hallinnan tunne. Koira selviytyy tilanteesta eikä sitä tarpeettomasti paineisteta tai säikytellä. 

Myöhemmin tulossa varmasti Kertun tarinaa sekä
tarkemmin myös resilienssistä eli kyvystä päästä yli ja selviytyä erilaisista psyykkisesti kuormittavista tilanteista.

Lähteitä:

Factors associated with dog behavior problems referred to a behavior clinic. Simona CannasZita TalamontiSilvia MazzolaMichela MineroAnna Picciolini. Dec 2017.

Social rearing environment influences dog behavioral development. Naomi D. HarveyPeter J. CraigonSimon BlytheG. C. W. EnglandLucy Asher. Mar 2016.

Highly Heritable and Functionally Relevant Breed Differences in Dog Behavior: supplemental information. Evan L. MacLeanNoah Snyder-MacklerBridgett M. vonHoldtJames A. Serpell. Jan 2019.

Use of puppy tests in the evaluation of future dog behavior and character. Małgorzata Goleman. Jun 2010.

Test retest reliability and predictive validity of a juvenile guide dog behavior test. Naomi D. HarveyPeter J. CraigonRebecca SommervilleCaroline McMillanMartin J. Green. Feb 2016.

Associations between owner personality and psychological status and the prevalence of canine behavior problems. Nicholas H. Dodman,Dorothy C. Brown,James A. Serpell. Published: February 14, 2018.

Cognitive Aging in Dogs.Durga Chapagain, Friederike Range, Ludwig Huber, and Zsófia Virányi. Gerontology. 2018 Feb; 64(2): 165–171.

Physical signs of canine cognitive dysfunction. Makiko OZAWA,1,* Mai INOUE,2,3 Kazuyuki UCHIDA,1 James K. CHAMBERS,1 Yukari TAKEUCH,4 and Hiroyuki NAKAYAMA1. J Vet Med Sci. 2019 Dec; 81(12): 1829–1834.

Breed Differences in Dog Cognition Associated with Brain-Expressed Genes and Neurological Functions, Gnanadesikan, Hare, Snyder-Mackler, Call, Kaminski,Miklósi, MacLean. Integr Comp Biol. 2020 Oct 1;60(4):976-990.

Käyttäytymisen fysiologia, Dr med vet. T. Appleby, luento 2.6.2020.

Minimizing fear and anxiety in working dogs: A review. Nicola J.Rooneya Corinna C.A. ClarkbRachel A.Caseycd