keskiviikko 4. elokuuta 2021

Emme voi elää pumpulissa - hyvä psyykkinen palautumiskyky auttaa selviämään

Kaikki voivat miettiä ihmistä tai eläintä, jolla ei ole tapahtunut elämässään minkäänlaisia haasteita koskaan. Tällainen yksilö on helposti jo pientenkin vaikeuksien edessä enemmän tai vähemmän neuvoton ja stressaantuu voimakkaasti. Emme elä emmekä voi elää missään pumpulissa. Väistämättä elämässä tulee erilaisia haasteellisia tilanteita ja tarvitsemme niistä selviytyäksemme niin fyysisiä kuin psyykkisiäkin selviytymiskeinoja. Yksi tärkeä voimavaramme on resilienssi. Resilienssi voidaan määritellä psyykkiseksi palautumiskyvyksi. Se on kykyä päästä yli ja selviytyä erilaisista psyykkisesti kuormittavista tilanteista, traumoista sekä pelottavista tilanteista, ylipäätään stressaavista asioista. Stressi voidaan määritellä fysiologiseksi ja psykologiseksi kehon reaktioksi, joka aiheutuu jostain tekijästä. Stressi ei automaattisesti tarkoita negatiivista tapahtumaa tai tilannetta, koska osa haasteista koetaan innostaviksi ja hyödyllisiksi, jotka johtavat johonkin saavutukseen ja ne ovat hallittavissa. Liian pitkäkestoisena nekin toki kuormittavat elimistöä ja krooninen stressi ei ole kenellekään hyväksi. 
Emme elä pumpulissa, joten tarvitsemme kykyä selviytyä haasteista.



Mitä stressi on? Onko se automaattisesti huono asia?

Stressi voi olla lyhytaikaista (akuuttia) tai pitkäaikaista (kroonista). Lyhytaikainen stressi kuuluu normaalina osana elämään, sitä kohtaamme jatkuvasti ja se toimii myös tärkeänä voimavarana. Elimistössä kuitenkin tapahtuu silloin paljon erilaisia fysiologisia muutoksia, joita kehomme pyrkii kompensoimaan. Elimistö pyrkii saavuttamaan tasapainotilan (homeostaasin), jossa niin fysiologia kuin psyykkinenkin puoli olisivat tasapainossa. Lyhytkestoisessa stressissä elimistössä käynnistyy ”taistele tai pakene”-reaktio, jolloin syke ja hengitys tihentyy, verenkierto ohjautuu enemmän lihaksiin, lihakset jännittyvät ja suolen toiminta hidastuu. Lyhytkestoinen, akuutti stressi on eläimelle monesti jopa  hyödyllistä ja se lisää voimavaroja erilaisissa tilanteissa. 

Kroonisella stressillä onkin sitten ikävämpiä vaikutuksia, esim. immuunivaste ja ruokahalu sekä palautumiskyky heikkenee, nukkuminen huononee, verenpaine nousee. Kroonisesta stressistä ei ole eläimelle hyötyä. Stressi voi aiheuttaa lyhytaikaisia tai pidempiaikaisia fysiologisia ja psykologisia sairauksia ja äärimmäinen stressi voi olla jopa kohtalokas. Aivot ovat stressireaktioissa keskeisessä roolissa, sillä ne käsittelevät aistihavaintoja ja säätelevät fysiologisia ja psyykkisiä reaktioita. Aivot ovat mukana myös immuunijärjestelmän, sydän- ja verisuonijärjestelmän sekä hermoston ja endokriinisten mekanismien kanssa.


Petotesteissä® jännittävä tilanne tulee koiralle hallitusti,
lyhytkestoisena ja aina tarpeetonta paineistusta välttäen - koirakohtaisen yksilöllisesti. 
 

Kysymyksessä on siis hyvin monimutkainen systeemi. Aivojen hypotalamus on paljosta vastuussa, se säätelee sekä hormonaalista että hermostollista toimintaa ja on koko homeostaasin säätelykeskus. Se on osa hermostoa ja tuottaa myös hormoneja. Hormonit ovat välittäjäaineita, jotka välittävät jonkun tiedon eteenpäin kehossa erilaisiin kohdesoluihin ja niitä tuottaa erilaiset rauhaset. Välittäjäaine aiheuttaa kohdesolussa jonkin reaktion ja näistä reaktioista syntyvät erilaiset monimutkaiset aineenvaihduntaprosessit. Stressihormoni kortisolia valmistuu vastaavan ketjureaktion johdosta. Stressin sietokyky on yksilöllinen, mutta on huomioitava myös esimerkiksi koirat, joilla on Addisonin tauti, jolloin elimistö ei tuota riittävästi kortisolia ja eläin ei kestä stressaavia tilanteita.

Stressin määrään vaikuttaa myös ärsykkeiden määrä. Mitä enemmän ärsykkeitä tulee, sen helpommin eläin reagoi esimerkiksi aggressiivisesti. Ärsykkeet voivat myös kasaantua, esimerkiksi taustalla oleva kipu + automatka + outo ympäristö + väsymys + hormonaaliset tekijät jne. Kipeä eläin reagoi lähtökohtaisesti nopeammin ja se sietää vähemmän asioita. Eläin voi myös ääritilanteessa lamaantua, joka näyttää helposti siltä, että eläin onkin sopeutunut tilanteeseen tai se ei välitä millään tavalla. Mikäli elimistö ei saa riittävästi aikaa palautua edellisestä stressaavasta tapahtumasta, stressin negatiiviset vaikutukset alkavat vaikuttaa haitallisesti. Tutkijat ovat tehneet havaintoja, kuinka ihmiset ja eläimet sopeutuvat esimerkiksi erittäin vastenmielisissä ympäristöissä. On löydetty joitain hermostollisia, neurokemiallisia, geneettisiä ja epigeneettisiä seikkoja, jotka voivat vaikuttaa siihen, miten resilientti jokin yksilö on.

Näistä syistä johtuen testaamme koiralle maksimissaan vain yhden testin per päivä. Tämä on ensisijaisesti koirien etu, mutta myös omistajan etu, sillä riittävästi levänneenä ja palautuneena koiran oppimiskykykin on parhaimmillaan. Jokainen koira on yksilö ja palautumiskyvyssä on suuria eroja. Kuitenkin näillä hyvin palautuvillakin koirilla on ollut nähtävissä ero ensimmäisen ja toisen testin välillä. On koiria kohtaan aina siis reilumpaa, että koira saa suorittaa jokaisen pedon oikeasti varmasti riittävän levänneenä ja suoritus päätetään myös aina koirakohtaisesti sellaiseen vaiheeseen, joka hyödyttää kyseistä testissä olevaa koiraa parhaalla mahdollisella tavalla. Näin on samalla mahdollista kehittää positiivisella tavalla myös tärkeitä psyykkisiä selviytymiskeinoja eli resilienssiä. 

Stressin määrään vaikuttaa paljolti erilaisten ärsykkeiden määrä ja 
siksi koiralle voidaan suorittaa maksimissaan vain  yksi testi per päivä.
Näin saavutetaan koiran kannalta aina paras lopputulos kokonaisuuden kannalta.


Resilienssi ja sen kehittäminen

Miten resilienssin vaikutus yksilössä näkyy, se riippuu myös paljon ärsykkeen voimakkuudesta sekä palautumisajasta. Ongenkoho saattaisi kuvata asiaa melko hyvin, sillä ongenkoho kelluu aalloilla ja välillä se voi käväistä pinnan alla, mutta normaalisti se nousee jälleen pinnalle isommankin aallon jälkeen. Kohon koolla ja materiaalilla ja aaltojen koolla on toki merkitystä. Pieni koho hieman heikosta materiaalista ja valtavan suuri myrskyaalto olisivat tuhoisa yhtälö.

Haasteet, joista on päästy yli, ne opettavat kestämään muita haasteita.
Tätä voidaan hyödyntää myös esimerkiksi suurpetojen kanssa työskentelevillä koirilla, mutta myös aivan tavallisilla harrastus- ja seurakoirilla rotuun katsomatta. 


Kaikki koirat ovat erilaisia ja ne kaikki tarvitsevat resilienssiä. Jokaisella meistä, myös meidän koirillamme, on kyky kasvattaa tätä tärkeää psyykkistä selviytymiskeinoa - onneksi resilienssin on mahdollista olla muuttuva prosessi. Psyykkisen toimintakyvyn alkulähteenä ovat geneettiset ja epigeneettiset seikat, varhaiskehitys sekä vallitsevat olosuhteet. Tutkijat ovat todenneet erilaisissa humaanipuolen stressitutkimuksissa, että vastoinkäymiset, joista on päästy yli tai niihin on sopeuduttu, ne opettavat kestämään muita vastoinkäymisiä. Resilienssiä voi siis kasvattaa. Resilienssin kehittäminen on tietyllä tavalla karaistumista stressaaviin tilanteisiin, mutta porras kerrallaan ja yksilöllisesti edeten. Koirapuolella aivan vastaavia tieteellisiä tutkimuksia ei juurikaan ole vielä saatavilla. Pian kymmenen testausvuoden aikana tekemiemme havaintojen sekä saamamme asiakaspalautteen perusteella kuitenkin voimme kuitenkin vahvistaa tämän olevan myös koirien kohdalla todennäköisesti hyvin samalla tavalla. Koiratiedekin kehittyy koko ajan – samoin Petotestit®.


Koirat ovat erilaisia, mutta kaikki tarvitsevat resilienssiä. Psyykkisen toimintakyvyn alkulähteenä ovat geneettiset ja epigeneettiset seikat, varhaiskehitys sekä vallitsevat olosuhteet. 


Petotestit® kehittyvät jatkuvasti, jotta voisimme palvella mahdollisimman monipuolisesti erilaisia koiria omistajineen. Testi on terminä jopa hieman yksipuolinen, sillä erilaisten reaktioiden testaaminen on vain osa kokonaisuutta. Nyt lähes kymmenen testausvuoden aikana tapahtuneen kehityksen johdosta kyseessä on nykyisin paljon laajemmasta yhtälöstä, jossa koirien kokonaisvaltainen hyvinvointi on aivan keskiössä. Vaikka tilanne koirille on tietenkin outo, jännittävä ja haasteellinenkin ja se eroaa monista muista luonteenarvioimiskeinoista, testeissä ei ole kuitenkaan koskaan tarkoituksena pelotella koiria. Osalle koirista tilanteessa tarjoutuu kanava purkaa myös käyttäytymistarpeitaan, joita arjessa saattaa olla muussa yhteydessä haasteellista purkaa eikä muunlainen aktivointi ja koulutus näitä tarpeita tyydytä. Jännittävä tai virikkeellistävä hetki kestää testissä vain rajallisen ajan, aina hallitusti, koirakohtaisesti eikä koiran jännityksen tunnetta haluta korostaa tai lisätä. Luonnollisesti tässä kohtaa mainittakoon toki, että esimerkiksi ne koirat, jotka kaipaavat haastetta ja hyötyvät siitä, niille sitä sopivassa suhteessa tarjotaan.  

Kaikki koirat voivat törmätä luonnonpetoihin, nykyisin jopa kaupunkialueilla, joten sikäli petokohtaaminen voi tulla eteen kenelle tahansa ja minkä ikäiselle koiralle tahansa. Oman koiran reaktioiden selvittäminen hallitulla ja turvallisella tavalla soveltuu kaikille koirille rotuun ja ikään katsomatta.  Testeissä ei ole ikärajaa, sillä testaus toteutetaan aina huomioiden mm. koirien kehitystaso ja pennuille sekä nuorille koirille luonnollisesti toteutus on hyvinkin erilainen kuin vaikkapa tiukalle ja kokeneelle metsästyskoiralle, jolle kaadettu suurpetoja. Pentuja ja nuoria koiria voidaan testata siis aivan kuten ikänestoreitakin, jokainen koira kun otetaan huomioon yksilöllisesti. Rajoituksena ovat vain tietyt sairaudet (esim. epilepsia, sydänsairaudet ja krooniset kiputilat, leikkaustoipilaat), jotka estävät testeihin osallistumisen. Voimakkaasti stressaantuneet ja kotia vaihtaneet esim. rescuekoirat, joilla taustalla kaltoinkohtelua ja/tai yleistä voimakasta turvattomuuden tunnetta on syytä tuoda testeihin vasta, kun niiden yleinen terveystilanne ja psyykkinen hyvinvointi on jo tasaantunut. Petotestitiimiltä voi aina kysellä tarkemmin, mikäli jonkin koiran kohdalla pohdituttaa tuleminen. 

Oman koiran reaktioiden selvittäminen hallitulla ja turvallisella tavalla soveltuu kaikille koirille rotuun ja ikään katsomatta. Pentuja ja nuoria koiria voidaan testata siinä missä ikänestoreitakin, sillä jokainen koira otetaan huomioon yksilöllisesti ja testin kulku tapahtuu aina koirien ehdoilla. 


Jotta voidaan aina edetä koiran ehdoilla, on myös osattava tunnistaa koiran eleistä ja ilmeistä kulloinkin vallitseva tunnetila ja miten koira kokee asian.  Petotesteissä® koirat otetaan aina huomioon yksilöinä ja niiden reaktioita ja elekieltä testaaja seuraa tarkoin jo koiran saapuessa alkuhaastatteluun, jossa koiran taustoja kartoitetaan. Kun puhutaan myös yleisesti psyykkisen palautumiskyvyn kehittämisestä, esimerkiksi ajan antaminen ja tilanteen helpottaminen auttaa usein ylipääsemistä tilanteista. Liian nopeasti ja liikaa kerralla voi aiheuttaa tilanteen muuttumisen hallitsemattomaksi. Hyvin haitallista olisi myös, jos eläintä pakotettaisiin olemaan pelottavassa tilanteessa, ollen koko ajan peloissaan ja eläintä altistettaisiin pelolle niin kauan kunnes se ei enää reagoisi (flooding). Tällöin usein eläin alkaisi näennäisesti luovuttaa, mutta ennen sitä se saattaisi käyttäytyä jopa hyvin vaarallisesti. Tällaisesta syntyy nk. opittu avuttomuus ja eläin saattaa menettää sen seurauksena jopa pysyvästi toimintakykynsä. Petotesteissä® ei koskaan pakoteta koiria eikä testien tarkoitus ole pelotella saati järkyttää koiria. Luonnollisesti petokohtaamiset testeissä ovat toki ainakin jossain määrin jännittäviä, pedoista ei kavereita koirille halutakaan tehdä, mutta koiran kokemaa tunnetta säädellään ja tilanne on hallittu ja turvallinen aina. Konepedot liikkuvatkin aina koirakohtaisen yksilöllisesti ja tarpeetonta paineistumista välttäen. Toki esimerkiksi tiukka suurriistakoira vaatii usein pitkäkestoisempaakin haastetta ja painetta pedolta, mutta se haaste säädellään aina ehdottoman yksilökohtaisesti ja tapauskohtaisesti. Rodut ovat niin erilaisia, mutta rotujen sisälläkin on erilaisia yksilöitä eikä päivätkään ole aina veljeksiä. Siksi jokainen testi suoritetaankin aina yksilöllisesti.  


Koirien elekieltä, olemusta ja tunnetilaa seurataan tarkoin aivan alusta saakka.
Konepedot liikkuvat aina yksilöllisesti, tarpeetonta koiran paineistusta välttäen.


Resilienssin kehittämisessä tärkeää

Tulee siis muistaa, että psyykkisen palautumiskyvyn kasvattamisessa erittäin tärkeää on se, että koira kokee tilanteessa mahdollisuuden vaikuttaa aina omiin valintoihinsa. Tästä pidämme Petotesteissä hyvin tiukasti kiinni! Sosiaalinen tuki tuo turvallisuuden tunnetta ja tätä vahvistaa tuttu ihminen, joka jo läsnäolollaan luo yleensä perusturvallisuuden tunnetta koiralle. Kun puhutaan yleisellä tasolla resilienssin kehittämisestä, tulee ottaa huomioon myös yksilön fyysisestä hyvinvoinnista huolehtiminen ja yleiset fysiosiologiset seikat. Resilienssi syntyy pääosin ”sisältä ulospäin”, mutta myös ulkoiset seikat vaikuttavat. Esimerkiksi tutkijat ovat osoittaneet, että jo aivan tavallinen ulkoilu ja luonnossa liikkuminen vähentävät stressihormonitasoja ja helpottavat myös kivun tuntemusta ihmisillä. Koirien yleinen fyysinen ja fysiologinen hyvinvointi vaikuttaa myös koirien psyykkiseen hyvinvointiin.

Koiratkin ovat siis psykofyysisiä olentoja, kuten me ihmisetkin. Koirien resilienssiä ei ole vielä kovin paljon tutkittu, mutta ihmispuolelta löytyy tutkimuksia sitten enemmänkin. Tiedetään kuitenkin, että esimerkiksi kova ja väkivaltainen kohtelu heikentää koiran resilienssiä. Samoin puutteellinen emän hoiva pentuaikana tai sikiöaikainen stressi. Kaikilla koirilla on siis synnynnäisesti tietynlainen lähtökohta, jossa on geneettinen ja epigeneettinen tausta. Lisäksi psyykkisiin valmiuksiin vaikuttaa myös esimerkiksi pentuaikainen kasvattajan käsittely, ympäristöolosuhteet ja kokemukset.


Psyykkisen palautumiskyvyn kasvattamisessa erittäin tärkeää on se, että koira kokee tilanteessa mahdollisuuden vaikuttaa aina omiin valintoihinsa. Tästä pidämme Petotesteissä hyvin tiukasti kiinni!


Kuitenkin näitä psyykkisiä valmiuksia ja kykyjä on mahdollista kehittää oikeastaan koko elämän ajan, oppimisen myötä, kohtaamaalla sopivia haasteita ja selviytymällä niistä. Avainsana onkin tuo "sopivat haasteet". Pentukoirille ja muille herkemmille yksilöille testiä sovelletaan niiden kehitystason sekä kokemushistorian ja muiden vaikuttavien tekijöiden mukaisesti. Osalle koirista jo tietenkin pelkästään uusi ja outo tilanne voi aiheuttaa jännitystä. Testeissä kuitenkin kaikkea tarpeetonta koirien paineistamista vältetään ja koira jota jännittää pedon näkeminen, sitä ei koskaan pakoteta olemaan tilanteessa jolloin koiralla säilyy tärkeä hallinnan tunne. Koira saa pelästyä ja se kuuluu elämään se pelästyminenkin, mutta se olisi varsin haitallista, jos koiraa väkipakolla pideltäisiin pelottavassa tilanteessa eikä koiralla olisi mahdollisuutta poistua tilanteesta.  

  
Kaikki koirat onnistujia

Vaikka Petotestit ovat testimuoto, jolla voidaan kartoittaa koirien reaktioita eri petoihin sekä myös uuteen haastavaan tilanteeseen, on Petotestit myös samalla koulutustilanne, joka halutaan päättää aina sellaiseen lopputulokseen, joka yksilölliset ominaisuudet ja tarpeet huomioiden on aina koiran edun nimissä paras päätös. Koska kaikki koirat ovat Petotesteissä® aina onnistujia, testeillä voidaan myös kehittää turvallisella tavalla koirien itsetuntoa. Aiheesta on tarkemmin artikkelissamme "Petotestit osana koirien hyvinvointia".  


Kaikki koirat ovat aina meillä onnistujia!


Tärkeänä kulmakivenä on: Petotesteissä koirilla on aina mahdollisuus tehdä omat valinnat täysin vapaasti. Koiria ei siis pakoteta kohtaamaan petoa tai olemaan alueella koskaan millään tavalla. Tämän vuoksi Petotestejä® ei koskaan järjestetä esimerkiksi ahtaassa, suljetussa tilassa (esimerkiksi jääkiekkokaukalo, tenniskenttä tms), jossa vähän kokeneemmallekin koiralle voisi tulla hyvin ahdistava tunne.

Testissä koira saattaa etenkin alussa haluta ottaa pidemmänkin etäisyyden petoon ja sen on ehdottomasti saatava se  vapaasti ottaa. Mikäli koiran toimintaa estetään, pahimmassa tapauksessa jopa kiinteällä ja läpinäkymättömällä aidalla tai laidalla, se on koiran näkökulmasta katsoen jopa ”maailman loppu” ja herkemmälle koiralle suuri järkytys. Koiran maailmahan loppuu silloin lähellä olevaan ja vieläpä pahimmassa tapauksessa umpinaiseen aitaan ja se ei pääsekään ottamaan haluamaansa etäisyyttä petoon, joka pahimmassa tapauksessa tulisi vain kohti koiraa. Hyväkin työkoira saattaa nimittäin haluta ottaa ensin uudessa tilanteessa pidemmän välimatkan, jonka jälkeen koira arvioi tilannetta ja sen jälkeen pystyy toimimaan jo vakuuttavasti. Mikäli koira ahdistetaan ja suorastaan pakotetaan olemaan liian lähellä kohdetta eli juuri tällaisessa pienessä ahtaassa tilassa, josta koira ei voi vapaasti valita etäisyyttä, tällöin voidaan pahimmassa tapauksessa aiheuttaa voimakasta panikoitumista ja psyykkistä ylikuormitusta ja  siksi emme koskaan testaa pienissä ahtaissa ja suljetuissa tiloissa.

Koirat ovat testeissä kytkettynä pitkään liinaan, joka on vain ja ainoastaan varotoimi ja turvallisuustekijä, eikä sillä saa estää koiraa koskaan poistumasta tilanteesta. Liina ei saisi testin aikana kiristyä, jos koira haluaa ottaa etäisyyttä. Moni koira tarvitsee hetkittäin pienen tuumaustauon, mutta jos tämä tuumaustauko estetään ja liina kiristyy, herkempi koira kokee enemmän tai vähemmän paineistumista ja siihen aina puututaan testin aikanakin.

Petotestit® tehdään aidosti koiralähtöisesti ja vaikka katsojat ovat toki tervetulleita testejä seuraamaan, testit ovat suunnattu ensisijaisesti aina kulloinkin testivuorossa olevalle koiralle omistajineen eikä yleisölle. Haluamme mahdollisimman häiriöttömän tilanteen kaikin puolin ja siksi emme testaa yleisötapahtumissa tai yleisölauman keskellä koskaan, vaan testialueet pyritään aina valikoimaan siten, että ne saadaan  mahdollisimman rauhallisiksi ja turvallisiksi. Katsojat ovat sallittu, mutta aina vain yhdellä sivulla siten, etteivät ne häiritse testissä olevaa koiraa. Myös kaikki muut koirat tulee olla ehdottomasti aina pois näköpiiristä eikä testialueella tai sen lähellä sallita kuin vain kulloinkin testissä oleva koira tai laumatestin koirat. 

Koirien tulee saada valita aina etäisyys petoon ja halutessaan vapaasti poistua paikalta. Ahdas, aidattu tila (esim. jääkiekkokaukalo, tenniskenttä jne) on varsinkin herkemmälle koiralle suuren ahdistuksen paikka, siksi emme hyväksy niitä testausalueiksi.



Sosiaalinen tuki olemassa

Petotesteissä® on koiran mukana aina vähintään yksi ihminen, joka jo olemassaolollaan luo koiralle sosiaalisen tuen sekä turvallisuuden tunnetta epävarmallekin koiralle. Joskus sosiaalisena tukena toimii myös kokenut, tuttu ja rohkea toinen koira. Testeissä pyritään siihen, että tilanteet ovat tietyllä tavalla myös aina ennakoitavissa. Testeissä ei tapahdu mitään täysin yllättäen ja rajusti, minkään puskan takaa tai muutoin, vaan testeissä peto näyttäytyy lähtöhajun jälkeen ensin kaukaa ja tämän jälkeen peto lähestyy tai pysyttelee etäällä koirasta täysin yksilöllisesti. Petoa ohjaillaan siis aina hyvin koirakohtaisesti, koiran reaktioiden mukaan ja testin kestokin on aina hyvin yksilöllinen.

Testit päättyvät aina onnistumiseen 

Testit päättyvät aina siihen lopputilanteeseen, joka on koiran kannalta mahdollisimman positiivinen ja myös huomioiden koiran rodun ja käyttötarkoituksen. Testausaika on aina yksilöllinen ja alkuhaastattelussa käydään läpi testin tarkoitus, koiran kokemushistoria yms. seikat. Luonnollisesti siis testit toteutetaan eri tavoin jos on kyseessä esimerkiksi arempi seurakoiratyyppinen koira kuin erittäin kouliintunut srva-metsästyskoira. Kuitenkin myös työkoirien kohdalla halutaan, että koiralle jää aina testistä mukava palo työhön ja tilanne on sille aina koulutuksellisesti antoisa. Todelliset käyttöominaisuudet punnitaan kuitenkin sitten siellä työkentillä ja metsänsiimeksessä, missä vallitsee metsänlait, pimeys ja hankalat maastot yms. 


Epävarmalle koiralle tärkeän sosiaalisen tuen tarjoaa ihminen sekä toisinaan myös toinen koira.


Terveenä testeihin

Testeihin tulevalta koiralta edellytämme, että koira on terve, sillä toipilas koira on jo lähtökohtaisesti fysiologisesti stressitilassa ja tällä on vaikutusta koiran psyykkisen kuorman sietokykyyn ja palautumiseen. Tietyt sairaudet estävät osallistumisen myös hyvässä hoitotasapainossa ollessaan (mm. epilepsia, sydänsairaudet, Addisonin tauti, krooniset kiputilat). Mikäli koira paineistuu jo pelkästä automatkasta hyvin paljon, on aivan selvää, että tällä on vaikutusta jo lähtökohtaisesti koiran käyttäytymiseen testin aikana. Sen vuoksi koiran käyttäytymistä ja elekieltä tarkkaillaan aivan alusta asti, jo koiran saapuessa testipaikalle. 

Petotestien avulla voidaan tarjota koirien omistajille perinteisistä luonteenarvioimismenetelmistä eroavalla tavalla vastaavaa informaatiota koirien  luonteesta ja käyttäytymisestä sekä ominaisuuksista ja siten on päästy auttamaan koiria omistajineen myös monenlaisissa haasteissa ja arkielämän murheissakin. Testeihin voivat tulla myös rekisteröimättömät ja sekarotuiset koirat. Testit voidaan toteuttaa yksilötesteinä tai saman perheen koirilla myös laumatestinä. Tervetulleita ovat myös kaikki enemmän tai vähemmän kurittomatkin karvakorvat. Meillä on myös luotettavia  yhteistyötahoja, jotka toimivat kanssamme tiiminä ja pystymme yhdessä ratkaisemaan monenlaisia pulmatilanteita. 
 
 
Kaikki koirat ovat yksilöitä - kaikki ovat meillä myös onnistujia!



Kaikki koirat ovat yksilöitä 

Petotesteissä® on todellakin vain onnistujia – ei ole oikeaa tai väärää toimintaa, on vain erilaisia reaktioita, jotka antavat koirien omistajille lisätietoja koirista ja niiden käyttäytymisestä ja luonneominaisuuksista. Testissä koiran osalta tilanne päättyy aina koiran onnistumiseen, jonka koira on omilla valinnoillaan saanut aikaan - tällä on merkitystä myös koirien itsetunnon kehittämisessä. Peto katoaa lopuksi näkyvistä ja koira selvittää tilanteen ja omistajakin tulee koiran mukana. 

Malla-karhukoira on käynyt sekä karhutestissä että villisikatestissä yhdessä metsästystä harrastavan omistajansa kanssa. Tämä pari on aina huokunut yhteistyön iloa, intoa ja lämpöä  - käy kurkkaamassa heidän  oma metsästysaiheinen kanavansa: Rauski Metsästäjät You Tubesta ja Instagramista @rauskimetsastajat


Mitä ikinä tapahtuukaan, koiran näkökulmasta katsoen tilanne päättyy siis aina onnistumiseen – olipa se sitten pakenemisen, puolustautumisen tai konfliktia välttelevän käyttäytymisen seurausta. Tämä on nimenomaan hyvin tärkeää psyykkisen palautumiskyvyn eli resilienssin kehittämisessä. Petotestit ovat vuosien aikana kehittyneet ja niitä kannattaa tarkastella laajempana asiana kuin varsinaisesti pelkkänä testinä tai reaktioina eri petoihin.


Sampo-rottis on vakikävijä omistajansa kanssa. Sampolle testit ovat tärkeä osa  virikkeellistämistä, vaikka Sampolla on paljon muitakin harrastuksia. Sampollekin on tärkeää, että  tilanne päättyy aina koiran onnistumiseen, jonka koira on omilla valinnoillaan saanut aikaan. Mitä ikinä tapahtuukaan, koiran näkökulmasta katsoen tilanne päättyy aina onnistumiseen. Testin aikana tehdyt havainnot koirasta auttavat omistajaa ymmärtämään koiraansa myös arkielämässä entistä  paremmin.  


Autamme ymmärtämään koiraasi paremmin

Petotestit eivät ole koskaan kilpailutilanne. Vaikka koirat saavat suullisen ja kirjallisen palautteen, meillä ei koiria pisteytetä ja kaikki ovat oman petokohtaisen diplominsa myös muistoksi ansainneet. Palaute auttaa koirien omistajia ymmärtämään paremmin ja tarkemmin omia koiriaan ja niiden käyttäytymistä sekä elekieltä. Luonnollisesti tulee huomioida, että koska koira on psykofyysinen olento, jolla päivät ja tilanteet voivat vaihdella niin myös eläimen käyttäytyminen saattaa joskus poiketa totutusta. Esimerkiksi kiputilat, sairaudet, krooninen stressi, hormonaaliset seikat jne vaikuttavat koiran käytökseen ja toimintakykyyn. On muistettava että reaktiot eri pedoille myös vaihtelevat ja luonnossakin petokohtaamiset ovat myös aina erilaisia. Esimerkiksi kokenutkin karhukoira voi saada hyvin ikävän kokemuksen vanhalta ja ärhäkältä karhulta. (Katso artikkelimme Käyttäytymisen monimutkainen maailma)

Petotestit® tarjoavat siis paljon muutakin kuin vain mahdollisuuden nähdä turvallisissa olosuhteissa reaktiot eri petoihin ja saada petokohtaamiskokemus mahdollisimman turvallisesti. Testeillä voidaan kartoittaa koirien luonneominaisuuksia, kykyä palautua haastavasta tilanteesta ja testeillä voidaan vaikuttaa myös koirien yleiseen hyvinvointiin monella tavalla.



Kokenutkin koira kohtaa metsäreissuilla aina luonnonpetojen kanssa erilaisia yksilöitä,
joista osa voi olla hyvinkin haastavia. Metsästysretkillä kovia kokeneille koirille voidaan usein antaa takaisin itseluottamusta tai nuorille koirille turvallinen ensikokemus pedoista. 


Koirien kokonaisvaltainen hyvinvointi meille sydämenasia

Petotestit® on rekisteröity tavaramerkki ja brändi, joka on saanut alkunsa jo vuonna 2012, kun Asko Sorvo aloitti testaustoiminnan ja ryhtyi kehittämään konekarhu- ja konesusitestejä. Toiminta on kehittynyt alkuvuosista ja toiminta kehittyy jatkuvasti, huomioiden myös uusimmat koiratieteen tuulahdukset. Petotestitiimi haluaa kehittyä mahdollisimman monipuolisesti ja tehdä työtä koirien hyvinvoinnin edistämiseksi – siis koirien parhaaksi.

Petotestit® palvelevat aivan kaikkia koiria omistajineen ja meille jokainen koira on yhtä tärkeä ja arvokas. Koirien kokonaisvaltainen hyvinvointi on meille sydämenasia ja olemme yhteistyössä monien muiden koira-alan ammattilaisten kanssa. Jatkuvasti laajennamme yhteistyökenttäämme, sillä olemme havainneet yhteistyön olevan hyvin arvokasta ja antoisaa kaikille. Näin voimme palvella kaikkia koiria omistajineen parhaalla mahdollisella tavalla jatkuvasti kehittyen.

Kysymys ei ole siis suinkaan siitä, haukkuuko edes koira petoa vai ei, vaan kysymys on todellakin kokonaisvaltaisesta koirien hyvinvoinnista rotuun katsomatta. Testipäiviämme on kutsuttu usein varsinaisiksi oppimistilaisuuksiksi, jollaisia ne itseasiassa ovatkin niin meille kuin teille kaikille. 


Kuvassa uusi logomme, jossa näkyvät kaikki petomme!


Tervetuloa mukaan Petotestien®  mielenkiintoiseen maailmaan!




PARI ASIAKASKOKEMUSTA:

Pittbull-koirien omistajalta: ”Mun on aivan pakko laittaa viestiä ja kertoo meidän poikien kuulumisia. Meillä Trombi ja Jerkku oli rohkeita sutta vastaan. Molemmat pojat on muuttunut testin jälkeen paljon itsevarmemmiksi ja rohkastuneet aikalaillakin. Enää ei iltalenkillä jokainen rasahdus pelota, vaan mennään reippaasti eteenpäin. Meille oli siis testi tosi iso juttu. Kiitos ❤️ Innolla odotetaan kun tuutte Poriin ja päästään poikien kanssa karhua kattoon. Myös Jenni kehui Moskua, että pojalla on hiukan tullut järkeä, ei ole enää ihan niin raivokkaasti lähdössä kaikkea jahtaamaan, vaan testin jälkeen on rauhoittunut ja lenkkeily on mukavampaa. Myös Mosku sai paljon itseluottamusta testistä. Joten me kaikki kiitämme todella paljon ❤️”






Lyhytkarvaisen mäyräkoiran omistaja raportoi  testin jälkeen meille yllättyneensä, miten paljon koirassa näkyy positiivisia muutoksia testin jälkeen ja koira on saanut lisää itsevarmuutta. Koira on tyypillinen nuori (alle vuoden vanha) ja joissain asioissa ollut hivenen epävarma. Tämä on näkynyt turhana haukkumisena helposti. Testissä koira ei osoittanut rohkeutta kohdata petoa eikä kiinnostusta lähteä karhun hajua edes enää tutkimaan, kun karhu oli näkyvissä. Tämä oli tälle koiralle tulevia metsäreissuja ajatellen jopa suotavaa. Koira kuitenkin osoitti suurta toimintakykyä ja teki nopeasti oman valintansa olla kohtaamatta karhua. Testin jälkeen koira palautui välittömästi ja etsi rapsuttajia. 
Vaikka testi itsessään oli varsin lyhyt, koiralle siitä tuli kuitenkin erittäin positiivinen kokemus. Omistajan mukaan: ”Isäntä ei ollut tunnistaa koiraa, joka ottikin normaalisti räyhäämistä aiheuttaneet asiat aivan lungisti – epäili että olen vaihtanut koiran testissä”. Koira oli saanut kuitenkin kokea turvallisella tavalla onnistumista haastavassa ja oudossa tilanteessa, se oli omilla valinnoillaan saanut vaikuttaa tilanteeseen eikä koiraa paineistettu tarpeettomasti. Tällainen koiran näkökulmasta katsoen onnistunut kokemus auttaa koiraa rakentamaan psyykkistä selviytymiskykyä. Koiran "painokas ilmoittelu" on vähentynyt arjessa ja tämä on ollut selkeästi havaittavissa välittömästi testin jälkeen. 










Lähteitä:

Patricia McDonnell, PhD, CAAB Building Resilience in Dogs, webinaari 15.9.2016 https://www.aspcapro.org/webinar/20160915/building-resilience-dogs#video-player

Minimizing fear and anxiety in working dogs: A review Author links open overlay panel
Nicola J.RooneyaCorinna C.A.ClarkbRachel A.Caseycd https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S1558787816301770?casa_token=d7PT4NT_ticAAAAA:lErt4R0Cs09uFweXlxdHNivSoh5X5F7KmWgTGWbL4pLaFrz0lyUAyjJINSNE1hk6BNWUvfEHLQ

Resilience In Dogs? Lessons From Other Species Katriina Tiira1,2 Author information Article notes Copyright and License information Disclaimer Abstract https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC6863117/ 

Recognizing resilience: Learning from the effects of stress on the brain
Bruce S. McEwen,∗ Jason D. Gray, and Carla Nasca https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC4260341/ 

Adapting to Stress: Understanding the Neurobiology of Resilience Carlos Osório 1, Thomas Probert 1, Edgar Jones 1, Allan H Young 1, Ian Robbins 1 Neurobiology of Resilience Scott J. Russo,1,* James W. Murrough,1,2 Ming–Hu Han,1,3 Dennis S. Charney,1,2,3 and Eric J. Nestler1,2,3 Author information Copyright and License information Disclaimer https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC3580862/















lauantai 13. maaliskuuta 2021

Käyttäytymisen monimutkainen maailma



Käyttäydytkö itse aina samalla tavalla? Silloinkin, kun olet kipeä, väsynyt, nälkäinen tai ähkyyn asti syönyt, valmiiksi kovin stressaantunut, surullinen tai ahdistunut? Varmasti jokainen tietää tähän vastauksen – me  emme todellakaan käyttäydy aina samalla tavalla. Vaikka kaikessa ei voi ihmistä ja koiraa verrata, ei kuitenkaan voida olettaa, että koiratkaan olisivat luovutusikäisestä saakka  ikään kuin ”valmiita paketteja”. Sellaisia, jotka robotin lailla toimisivat tilanteessa kuin tilanteessa ja täyttäisivät kaikki niiden harteille kasatut odotusarvot, vaikka niillä olisi miten upea sukukin. Suuri määrä erilaisia tekijöitä vaikuttaa koirasi käyttäytymiseen. 


Petotestit® on toiminut vuodesta 2012 alkaen jatkuvasti kehittyen ja  petotestaaja Asko Sorvo on suorittanut nyt noin 20 000 testiä eri rotuisille koirille.  Joukkoon mahtuu parisen sataa eri rotua sekä  sekarotuisia eli hyvin erityyppisiä ja eri-ikäisiä koiria, joilla hyvin erilaiset taustat myös. Testeissä käy paljon myös suurriistan parissa työskenteleviä koiria, esim. SRVA-koiria ja monia muita, joilla on runsaasti luonnonpetokohtaamisia ja koirille on ammuttu suurpetoja. On myös todella paljon aivan tavallisten koiraharrastajien ja koiranomistajien koiria, joilla on tullut eteen petokohtaamisia. Myös omien koirien kanssa on omakohtaisia petokokemuksia. Erilaisia raportteja on siis kertynyt useita satoja ja näiden perusteella voidaan aivan perustellusti todeta, että Petotesteissä nähdyt koirien reaktiot ja toiminta korreloivat erittäin hyvinluonnonpetokohtaamisten kanssa. 

Petotesteissä® nähdään hyvin erilaisia reaktioita ja saman koiran reaktio eri petoihin myös vaihtelee, joskus suurestikin. On kuitenkin aina muistettava, että myös luonnonpetokohtaamiset ovat kaikki erilaisia ja koirien käyttäytymiseen vaikuttavat jokaisessa tilanteessa myös monet tekijät. Luonnonpetojenkin luonteet vaihtelevat, nekin kun ovat yksilöitä jokainen ja olosuhteet sekä tilanteet sisältävät niidenkin osalta muuttujia. Hyvin paljon koiran reaktioihin vaikuttavat esimerkiksi etäisyys petoon ja tilanteen yllätyksellisyys sekä koiran kokeman uhkan määrä. Täytetyt testieläimet on täyttänyt ammattilainen, joka on saanut pedot näyttämään kaiken kokoisten koirien näkökulmasta mahdollisimman uhkaavilta. Testieläimissä on aito ulosteiden ja pesätarpeiden muodostama hajumaailma, joka myös koiralle esitellään testin alussa hajukiveltä, ennen kuin peto tuodaan esiin. Pedon hajukin on koirille usein ensi alkuun vain mielenkiintoinen haju muiden hajujen joukossa eikä välttämättä aiheuta koirissa siinä vaiheessa mitään outoa reaktioita. Pedon hajun haistelun jälkeen peto esitellään koirille ensin kauempaa. Pedot liikkuvat alustalla, johon käytännössä koirat eivät kiinnitä huomiota. Koirien huomio kiinnittyy testieläinten elekieleen, asentoon ja siihen, miten peto lähestyy koiraa. Testeissä peto liikkuu aina koirakohtaisesti ja koiran reaktioiden mukaan. Koiriin vaikuttaa hyvin paljon etäisyyden lisäksi esimerkiksi se lähestyykö peto hitaasti vai nopeasti, tuleeko peto uhkaavasti suoraan koiraa kohti, vai pakeneeko peto vähemmän uhkaavasti ja jopa alistuvasti peruuttaen tai kääntäen takapuolensa koiraa kohti.

Testeissä on käynyt erittäin runsaslukuinen joukko myös erilaisia työkoiria, joilla on paljon luonnonpetokokemuksia, esim. suurriistavirka-apukoirat (SRVA), kokeneet karhukoirat ja muut suurpetometsästyksessä käytetyt koirat sekä laumanvartijakoirat. Osa metsästyskoirista käy myös virittäytymässä ennen metsästyskauden alkua. Monilla muillakin koiraharrastajilla on karttunut paljon luonnonpetokohtaamisia ja koirien reaktiot ja toiminta testeissä korreloi varsin hyvin tosielämän tilanteissa. On kuitenkin muistettava, että niin koirien kuin petojenkin käyttäytymiseen liittyy myös paljon muuttujia.

TURVALLINEN JA KOIRALÄHTÖINEN TESTAUS

Nykyisin luonnonpetoihinkin voi törmätä melkeinpä missä tahansa ja aina ihminen ei  tee edes havaintoa pedosta eikä pedon haju automaattisesti tarkoita koirallekaan muuta kuin mielenkiintoista uutta hajua, jota koira saattaa lähteä jäljestämään samalla innolla kuin mitä tahansa jälkiä. Koirat saavat Petotestistä® aina turvallisella tavalla petokohtaamiskokemuksen ja samalla myös omistajien ymmärrys omaa koiraa ja sen elekieltä kohtaan kasvaa. Vaikka koiria ei ole syytä totuttaa petoihin, testien tarkoituksena ei ole myöskään pelotella tai tarpeettomasti paineistaa koiria. Koira voi elämänsä varrella törmätä mihin tahansa sitä pelottavaan asiaan, ihan missä tahansa. Koirat voivat säikähtää vaikka puistossa olevaa patsasta, nuohoojaa mustissa vaatteissa, erikoisesti kulkevaa henkilöä, pyörätuolia, tuulessa lentävää muoviriekaletta  – oikeastaan melkeinpä mitä tahansa. Koirat palautuvat normaalisti säikähdyksestä ja jatkavat taas elämässä eteenpäin. Ongelmia aiheutetaan siinä vaiheessa, jos koiraa väen väkisin yritetään pitää hankalassa tilanteessa. Tästä esimerkkinä mainittakoon vaikkapa eläinlääkärin vastaanotto, jossa ikävät toimenpiteet ovat kuitenkin terveydellisistä syistä koirille aivan välttämättömiä.


"Vaikka olen pieni seurakoira, minullakin on luonnetta!"

Petotesteissä® koirien reaktioita ja eleitä seurataan tarkoin jo alkuhaastattelusta asti. Testi keskeytetään tarvittaessa hyvinkin lyhyeen. Koiria ei koskaan pakoteta olemaan tilanteessa eikä Petotestejä suoriteta koskaan ahtaissa aidatuissa tiloissa,  vaan koirat saavat aina  tehdä vapaasti omat valinnat ja ottaa haluamansa etäisyyden petoon. Näin koirille syntyy tärkeä hallinnan tunne, jonka täytyy säilyä koiralla. Omistaja ei saa myöskään liinalla estää koiraa ottamasta etäisyyttä eikä muutoinkaan komentaa koiraa olemaan tilanteessa. Petotestit tehdään aina koirien ehdoilla ja välttäen tarpeetonta paineistusta.


Koska koirien käyttäytymistä ei voida vakioida koskaan, tästä johtuen mikään testi ei kerro koskaan koirasta kaikkea eikä pysty välttämättä ennustamaan myöskään kaikkea tulevaa, sillä tulevatkin tilanteet sisältävät monta muuttujaa. Aivan kuten esimerkiksi jokainen koulutustilanne tai metsästysretki on yksilöllinen ja sisältää monenlaisia muuttujia ja paineistavia tekijöitä eikä omistajan näkökulmasta tapahtunut epäonnistuminen automaattisesti tarkoita, että koira olisi kelvoton johonkin tehtävään. Vastaavasti Petotestissä hienosti toiminut ja intensiivisesti karhua haukkunut koira ei välttämättä kuitenkaan ole huipputason suurriistakoira tosielämässä, koska metsästys haastavissa oloissa ja vaativassa maastossa, tuntien työskentely myös pimeässä ja erilaiset uhkaavat tilanteet pedon kanssa kyllä vaativat koiralta paljon enemmän kuin testissä pystytään arvioimaan koirasta. Esimerkiksi kaikki suurriistakoirat eivät lähde haavoittunutta petoa jäljestämään.

ERILAISET TESTIT TOIMIVAT APUNA


Koirille on kehitetty monenlaisia testejä, aina erilaisista pentutestauksista lähtien. Nämä kaikki toimivat apuna ja työkaluina esimerkiksi harrastusten, jalostuskäytön tai työkäyttövalintojen sekä aivan arkielämänkin sujuvoittamisessa, mutta absoluuttista totuutta niistä yksikään ei koskaan kerro. Koirat ovat kaikki yksilöitä ja sen lisäksi niillä on vielä elämässään paljon tekijöitä ja muuttujia, jotka voivat vaikuttaa käyttäytymiseen ja luonnollisesti myös testitilanteisiin.  Esimerkiksi koirien yleisterveys, ikä, liikunnan määrä, väsymystila, ruokinta, stressitaso, kivut, aiempi kokemushistoria alkaen aivan varhaiskehitysvaiheesta, hormonaaliset tekijät ja sosiaaliset tekijät sekä perimä ja monet muut seikat vaikuttavat siihen, miten koira kulloinkin käyttäytyy.  Esimerkiksi valeraskaana olevaa narttua ei kiinnosta välttämättä mikään muu kuin ”pentujen” hoito ja se käyttäytyy omituisesti. Vastaavasti juoksuisen nartun hajut saanut uros keskittää kaiken tarmonsa nartun löytämiseen ja muu unohtuu. Aina koiralaumassa ollut koira kokee ehkä hyvinkin voimakasta ahdistusta joutuessaan ensimmäistä kertaa yksin johonkin tilanteeseen eikä haluakaan enää esimerkiksi liikkua mihinkään. Myös koirien tärkeiksi kokemat resurssit vaikuttavat, vaikka tärkein resurssi onkin koiran oma henki. Voimakkaasti omia resurssejaan kotona tai jossain tietyssä tilanteessa puolustava koira käyttäytyy toisaalla huomattavasti vähemmän puolustushaluisesti.  Koirilla on myös opittua käytöstä ja tämä monesti hämää ihmisiä.


Koirat ovat kaikki yksilöitä ja sen lisäksi niillä on vielä elämässään paljon tekijöitä ja muuttujia,
jotka voivat vaikuttaa käyttäytymiseen ja luonnollisesti myös testitilanteisiin. Perimällä on toki oma merkityksensä, mutta myös monilla muuttuvilla tekijöillä. 


On muistettava myös kroonisen ja akuutin stressin vaikutus koiran käyttäytymiseen. Stressi ei automaattisesti ole huono asia, akuutti stressi kuuluu jopa elämään ja se toimii myös eteenpäin vievänä voimavarana ja antaa toimintakykyä. Koiralle positiivisetkin asiat tuottavat stressiä ja erilaisista stressiä aiheuttavista tilanteista pitäisi pystyä palautumaan riittävästi, muutoin stressi kroonistuu ja aiheuttaa mm. immuunivasteen heikkenemistä,  ruokahalun katoamista, kasvun ja kehityksen sekä palautumiskyvyn heikkenemistä, koiran verenpaine nousee jne. Kroonisesta stressistä ei siis ole koirillekaan mitään hyötyä.  Koira voi oireilla stressiä monin eri tavoin ja usein stressaantunut koira voi olla esimerkiksi normaalia ärtyisämpi.  Kroonista stressiä voi koira kokea monenlaisista syistä, esimerkiksi jatkuvista kivuista, koiralauman keskinäisistä huonoista väleistä,  vääränlaisista elinolosuhteista ja muista tyydyttämättömistä käyttäytymistarpeista, soveltumattomista  koulutusmenetelmistä tai pitotavoista, riittämättömästä levosta jne.

Akuuttia stressiä kokee esimerkiksi koira, joka stressaa paljon vaikkapa autossa matkustamista. Tällöin koiran elimistö on stressitilassa vielä automatkan jälkeenkin. Moni huomaa koiransa stressin ensioireet, kun koira ei huolikaan esimerkiksi näyttelykehässä mitään nameja tai ei suostu juomaan edes helteellä reissussa ollessa.  Stressi voi kasvaa joskus hyvinkin suureksi, jolloin se lamaannuttaa pahimmassa tapauksessa täysin.  Tällaisessa tilanteessa voidaan kuitenkin virheellisesti ajatella koiran olevan sinut jonkin asian kanssa tai koira ei välitä jostain asiasta. Todellisuudessa koiran elimistössä on tapahtunut fysiologisella tasolla jo hyvin paljon ja stressitasot ovat hyvin korkealla eikä koira enää kykene edes pakenemaan. Moni ihminen kokee vastaavan kaltaisen täydellisen lamaantumisen esimerkiksi uhkaavaan ja pelottavaan onnettomuustilanteeseen joutuessaan, jolloin osa ihmisistä lamaantuu, jalat eivät enää toimi eikä ihminen kykene tuossa voimakkaasti paineistavassa tilanteessa toimimaan enää apuna vaikka avuntarpeen havaitsisikin selvästi.  Stressin vuoksi koirankin toimintakyky voi olla siis hyvin alentunut, koiran kokeman stressin voimakkuudesta riippuen. Väistämättä stressaantuu myös koira, jolle tulee liian paljon uusia ja kuormittavia asioita kerralla ja se kuormitus ylittää koiran kyvyn selvittää tilanteet. Esimerkiksi kaupungissa asuvat koirat ovat tottuneet tietynlaiseen vilkkaaseen elinympäristöön, johon syrjässä maalla asuva koira ei ole tottunut ja jo ympäristöstä voi tulla koiralle ärsykkeitä, jotka se kokee uhkaaviksi ja tilanne paineistaa tällaista koiraa jo lähtökohtaisesti enemmän kuin vastaaviin ärsykkeisiin tottunutta koiraa.


KOIRIEN SELVIYTYMISKEINOT OUDOISSA JA HAASTAVISSA TILANTEISSA

Koirilla on erilaisia selviytymiskeinoja haastavista tilanteista: Pakeneminen, taistelu, jähmettyminen (äärimmäinen stressireaktio) tai konfliktieleet (sijaistoiminnot, rauhoittelevat eleet).  Jännitystilanteissa eri keinot voivat vaihdella myös, esimerkiksi välillä koira voi puolustautua ja välillä esittää rauhoittavia eleitä  ja erilaisia sijaistoimintoja. Näitä samoja eleitä koirat esittävät meille omistajille ollessaan ylipäätään jännittyneitä jostain syystä ja joskus eleitä tulee tulkittua myös väärin. Äkkiseltään omistajan silmään iloiselta ja mielistelevältä vaikuttava koira saattaakin ilmentää todellisuudessa stressioireita tai ympäriinsä koulutuskentällä virtsaileva ja kukkoilijaksi nimitelty uros osoittaakin olevansa tilanteessa stressaantunut ja lievittää tilannetta vain koiramaisin keinoin.

Pakeneminen voi olla reippaampikin siirtymä tai sitten koira tyytyy vain välttelemään tilannetta ja vähin äänin poistuu paikalta. Vältteleminen on siis koiran yksi tapa selviytyä haastavista ja oudoista tilanteista, samoin erilaisten alistuvien eleiden esittäminen ja sijaistoiminnot. Aina koira ei ole ihan varma, mitä missäkin tilanteessa pitäisi tehdä. Olipa haastava tilanne mikä vain, lamaantuminen on aina se huonoin vaihtoehto – poistuminen tilanteesta osoittaa sekin toimintakykyä. Joskus reaktiot voivat tulla omistajille yllätyksenä ja jopa pettymyksenä, etenkin jos koira on aikaisemmin toiminut rohkeasti.  Esimerkiksi kipeä koira ei välttämättä ole näyttänyt kipujaan arjessa, mutta ne paljastuvat haastavan asian edessä. Kipeänä ollessaan koira ei välttämättä halua haastaa ketään missään tilanteessa ja mieluummin väistää kaiken, mistä voi välttelemällä selviytyä toisaalta tällainen kipeä koira voi myös ylireagoida. Koiran perusluonne vaikuttaa luonnollisesti paljon. Rohkea, toimintakykyinen ja hyvällä  hermorakenteella varustettu koira selvittää myös uudet ja oudot asiat nopeasti tilanteen mukaan, itselleen edullisimmaksi katsomallaan tavalla. Koirien erilaiset luonneominaisuudet näkyvät toki usein erilaisissa arjen tilanteissa, mutta myös uusissa, oudoissa ja uhkaavissa tilanteissa ja myös vaikkapa koiranäyttelyissä tai muissa koiralle uusissa tilanteissa.

Myös koirien ikä vaikuttaa käyttäytymiseen. Pennuilla on usein tietyt pentuaikaiset käytösmallit joskus pitkäänkin käytössä, koska koiratkin kehittyvät yksilöllisesti. Kun iästä puhutaan, niin myös vanhuus vaikuttaa koirankin käyttäytymiseen. Tutkimuksissa on todettu, että koiran ikääntyminen tuo samanlaisia ongelmia koirille kuin ihmisillekin. Kognitiiviset taidot heikkenevät eli ongelmanratkaisukyky, päättelykyky, muisti, hahmottaminen ja kommunikaatiokyky heikkenee ja koirilla voi esiintyä myös dementiaa. Koiran ikääntyessä sen kuulo ja näkö heikkenevät ja koiran fyysinen suorityskyky myös alentuu ja näillä kaikilla on vaikutusta siihen, miten koira käyttäytyy. Nuorena hurjana tunnettu sankari voi olla seniorina jo huomattavasti rauhallisempi ja saattaa uuden haasteen edessä koettaa vältellä viimeiseen saakka konfliktia. Sosiaaliset suhteet koiralaumassa sekä myös suhde omistajaan voi monissa tilanteissa vaikuttaa koiran käyttäytymiseen. On siis hyvin paljon erilaisia tekijöitä, joista osaan voimme vaikuttaa, mutta esimerkiksi koiran perimään ja varhaiskehitykseen emme voi tavallisina koiranomistajina enää vaikuttaa.






PETOTESTIT®  PALJON MUUTAKIN KUIN PELKKÄ TESTI 


Koiran käyttäytyminen on siis monen tekijän summa ja erilaiset testit ovat hyviä työkaluja, joilla voidaan monella tavalla helpottaa arkea ja lisätä ymmärrystä koirien käyttäytymistä kohtaan. Petotestit® ei ole kuitenkaan vain ja ainoastaan testi, jolla voidaan kartoittaa koirien reaktioita eri pedoille vaan Petotestien avulla voidaan selvittää koirien yleisiä luonneominaisuuksia sekä tarjota monille koirille myös mahdollisuuden purkaa käyttäytymistarpeitaan. Petotestit toimivat monille koirille siis myös tärkeänä virikkeenä ja suuri joukko koiraihmisiä on jo raportoinut saaneensa avun myös käyttäytymistarpeista kumpuaviin koiraongelmiinsa (esim. remmiräyhääminen, yleinen aggressio), joihin ei ole välttämättä pystytty millään intensiivisellä koulutuksellakaan puuttumaan. Testien avulla voidaan myös auttaa koiria kehittämään haasteista selviytymiskeinoja turvallisella tavalla ja samalla sopivalla tavalla koiran itsetuntoa kehittäen. Tällä on merkitystä aivan kaikille koirille, mutta myös ”siipeensä saaneet” metsästyskoirat voivat saada lisää itseluottamusta, mikäli koiralla on olemassa perusrohkeutta. Koirien olemassa olevia ominaisuuksia voidaan vahvistaa, mutta aivan ”tyhjästä ei voida nyhjästä”.  Luonnollisesti on muistettava, että koirat ovat yksilöitä, eikä ole olemassa ”hopealuotia”, jolla voitaisiin kaikki koiraongelmat hoitaa.

Jokainen Petotesti johtaa koiran näkökulmasta aina onnistumiseen. Sekä koira että sosiaalinen tuki (ihminen ja laumatestin kohdalla mukana olleet muut koirat) selviävät tilanteesta. Koiria ei saa koskaan pakottaa olemaan tilanteessa vastentahtoisesti millään tavalla. Emme siksi testaa pienillä aidatuilla alueilla ( esim. tenniskenttä, jääkiekkokaukalo), jollainen voisi paineistaa hyvääkin koiraa tarpeettoman paljon. Koiria ei myöskään pitkällä remmillä (liinalla) pakoteta olemaan tilanteessa eikä koiraa saa kieltää käskyillä poistumasta vaan koiran täytyy saada tehdä vapaasti valintansa. Pakeneminenkin on siis toimintakykyä, vaikka helposti ihmiset ajattelevat koiran olevan vain pelkuri. Koiralle täytyy antaa myös aikaa ja mahdollisuus halutessaan ottaa etäisyyttä. Mikäli tämä koiralta estettäisiin, se aiheuttaisi koiralle vain lisää painetta eikä ainakaan helpottaisi koiraa. Koiralla täytyy aina ehdottomasti säilyä valinnanmahdollisuudet ja hallinnan tunne tilanteeseen.

Ei ole koiraa kokoon tai karvoihin katsominen!
 Testit
 soveltuvat aivan kaikenlaisille koirille ja ne toteutetaan koiralähtöisesti. 

Kun puhutaan koirien rohkeudesta ja arkuudesta, tulee ottaa huomioon, että yksikään testi ei pysty kartoittamaan kaikkia mahdollisia erilaisia arkuuden tai rohkeuden osa-alueita koirassa. Petotestissä® selkeästi rohkeutta osoittanut koira voi olla joissain arkisissa asioissa tai erilaisilla pohjilla ja alustoilla kulkiessaan epävarma tai arka. Koiralla voi olla epävarmuutta vieraita ihmisiä kohtaan, paukkuja tai outoja ääniä yms. kohtaan. Testeissä paljastuu koirista kuitenkin paljon osa-alueita, joita välttämättä ei omistaja arjessa ole tiedostanut. Koirien elekieli paljastaa hyvin paljon, esimerkiksi jo pelkkä hännän asento kielii hurjan paljon koiran vallitsevasta tunnetilasta, joka voi vaihdella myös testitilanteen aikana pedon liikkuessa eri tavoin. Koiraa ei voi opettaa esimerkiksi pitämään häntää itsevarmuutta huokuvassa asennossa, ellei koira koe sellaista tunnetta. Häntä on vain yksi osa elekieltä. Korvat, kehon asento, äänet ( esimerkiksi haukkutiheys, erilaiset haukkutyylit, murina jne), koiran naamanilmeet yms. kertovat myös hyvin paljon. Rohkeus tai arkuus ei ole yksiselitteinen asia. Metsästäjät esimerkiksi tietävät periaatteessa loistavia metsästyskoiria, jotka ovatkin valitettavasti hyvin paukkuarkoja, jolloin työskentely metsästyskoirana on mahdotonta. Vaikka Petotesteillä voidaan arvioida hyvin paljon koirien erilaisia luonneominaisuuksia haastavissa, uusissa tilanteissa sekä koirien rohkeutta ja toimintakykyä ja koirien kykyä palautua tilanteista, on kuitenkin monenlaisia arkuuksia, usein liittyen esimerkiksi ääniin ja alustoihin, joita ei Petotesteissä voida mitata. Vastaavasti Petotesteillä ei voida arvioida vaikkapa laumanvartijakoiran suhtautumista kaikenlaisiin vartioitaviin eläimiin ja sitoutumista työtehtäviin tai paimenkoiran paimennustaitoja tai vartiokoirien työkykyä ihmisuhkatilanteissa. Niiden selvittämiseksi on käytettävä muita menetelmiä. Petotestit tarjoavat toki näihinkin täydentävää informaatiota koiran luonteesta. 


Petotestit® ovat kehittyneet vuodesta 2012 ja kehitys jatkuu edelleen. Testaajana toimii Asko Sorvo ja toiminta tapahtuu aina koiralähtöisesti ja koirien ehdoilla. Vuosien tuoman kokemuksen avulla on pyritty luomaan jatkuvasti yhä toimivampia ja parempia ratkaisuja toiminnan toteuttamisessa, jotta voimme palvella koiria omistajineen yhä paremmin. Petotesteihin ovat tervetulleita kaikenlaiset koirat rotuun, sukupuoleen, ikään tai käyttöön/harrastukseen katsomatta. Rajoituksena ovat kuitenkin tietyt sairaudet (esim. epilepsia, sydänsairaudet, kortisolin eritykseen liittyvät sairaudet, akuutit tai krooniset kiputilat tai operoinnit, jotka luovat rajoitteita koiran liikkumiseen jne) (Epäselvissä tapauksissa otathan ystävällisesti yhteyttä hyvissä ajoin, ei ole koirien etu tulla testiin vajaakuntoisena!)


Pieni chihuahua tai suuri tanskandoggi - yhtälailla koiria kaikki ja tervetulleita Petotesteihin.
  

 
Petotestit® soveltuvat aivan kaikentyyppisille koirille, rotuun katsomatta. Pieni chihuahua tai jokin muu seurakoira on koira siinä missä suuri tanskandoggikin ja vaikka monia rotujen välisiä eroja esiintyy, tämä ei ole testien suhteen lainkaan ongelma. Petoihin ja outoihin tilanteisiin voi törmätä minkärotuinen koira tahansa ja aivan kaikenlaisten koirien luonneominaisuuksien kartoittamisesta on suurta hyötyä sekä koiralle että omistajalle. Puhumattakaan mahdollisuudesta tarjota virikkeitä niille koirille, jotka kaipaavat tietynlaisten käyttäytymistarpeiden purkamismahdollisuuksia.


Petotestit vastaavat monien koirien käyttäytymistarpeisiin ja kun koira pääsee toteuttamaan sille mieluisia tehtäviä,
elämä arjessa koiran kanssa helpottuu.
 


ASIAKASPALAUTTEITA: 


”Tuossa taannoin kävin stabijhoun urokseni kanssa Petotestissä, nähdäkseni reaktion suteen. Muutama viikko takaperin oltiin mökillä, iltapissatus säkkipimeässä. Mökkitien molemmin puolin on metsää. Alvar puolessa välissä tietä veti liinat kiinni eikä suostunut liikkua. Hihna oli löysällä. Itse jatkoin matkaa eteenpäin kunnes Alvar alkoi poikittain juosta edessäni, estääkseen matkan taittumisen. Samalla katsoen tiettyä pistettä metsään, jolloin näinkin silmäparin tuijottavan meitä silmät kiiluen taskulampun valossa. Peruutettiin muutamat askeleet ja loppu matka meni juosten. Yleensä Alvar hidastaa aitojen sisälle päästyä ja käy tontin rajan kiertämässä vapaana. Nyt juoksi täydellä vauhdilla ovelle ja hyppi ovea vasten piippaillen.  Susi on vahva veikkaus, että kävi lähialueella. Jäljelle yritettiin mennä seuraavana päivänä, Alvar ei suostunut lähteä ja reaktio jälkiin oli vahva.”


"Iso kiitos Petotestien järjestäjille.
Eilen ja tänään tuli käytännössä taas nähtyä kuinka hyödyllinen testi on.
Koira on testattu sudella vuosi sitten. Eilen ihmettelin, miksi koira levoton. Ulkona ollessa haukkui varoitusta irokeesi pystyssä. Tunnistin heti "susivaroituksen." En itse elukkaa nähny. Tänään varmistui, että hukka tosiaan oli köpötellut ohi."


"Täydet viisi tähteä! Perusteellinen suullinen palaute ja kertomus miten koirat toimivat tositilanteessa. Asun suurpetoalueella ja kyseiset asiat on huomattu myös tosielämässä."


”Ollut hirmuisesti apu tästä testistä. Tiedän miten reagoi jos karhu metsässä liikkuu. Pari viikkoa sitten haistoin sen karhun eli oli lähellä ja koda löysi jälkiä ja alkoi pyörimään niissä niin että haju tarttui sen turkkiin. Enempää ei jäänyt miettimään missä se kaveri on vaan käännytiin pois. No reilu viikko sitten päästiin tarhaan iltapisulle ja kookas ilves meni läheltä ohi. Koda tiivisti haukkui muttei ilves siitä välittänyt
🙄 meilläpäin asuu monenlaisia niin on hyvä tietää  miten koira reagoi”

 



”Tässä (kuva yllä) meidän lauma vasemmalla Molly joka on kotona pomo kaikessa, ulkona pöhissyt möröille, eikä ole juurikaan mitään pelännyt. Testiin kun mentiin odotin, et neiti olisi edes haukkunut, toisin kävi. Molly taktikoi ja väisteli sutta tyylikkäästi.

Oikealla alhaalla Trombi joka on ollut kotona ihan kakkahousu, esim iltalenkillä jos metsässä rasahti, herra pakitti selän taakse, testissä Trombi oli elementissään ja kiitos Askon maagisen taidon lukea koiraa, sai Trombi sopivasti painetta pedolta. Testin jälkeen Trombi on ollut paljon itsevarmempi ja rohkeampi, lenkeillä ei enää pelätä joka rasahdusta.

Oikealla ylhäällä Jerkku. Jerkku on ennen testiä ollut hiukan epävarma, testissä Jerkku syttyi tosissaan. Testin jälkeen Jerkun kanssa on ollut mukava lenkkeillä, jätkä on luottavaisempi itseensä ja samalla paljon rennompi. Meillä siis testi auttoi poikia tulemaan sinuiksi itsensä kanssa.

Mosku on ystäväni koira. Moskulla on ollut tapana lenkeillä syöksyä kaikkien ja kaiken perään. Testissä Mosku teki parhaansa ja se muutos joka Moskussa on näkyy lenkeillä pienellä maltilla ja järjellä. Jokaisen oravan tai rusakon perään ei olla heti repimässä. Myös Moskun perheen muut jäsenet sanovat koiran muuttuneen paljon.  Me siis todellakin kiitämme ja tulemme jatkossakin käymään testeissä, tarkoituksena käydä kaikki pedot läpi ja seurata koirien muutosta testien edetessä.”

  

” Asko osasi mielestäni erittäin hienosti huomioida koiran yksilönä testissä ja täyttikin heidän kotisivuillaan annetun lupauksen “ Testit tehdään aina yksilöllisesti ja koirien ehdoilla. Konepedot ovat ”einiin-rohkeille-sankareille” kiltimpiä eikä koiria ole tarkoituksenmukaista pelotella. Reaktiot saadaan selville aina koiraystävällisin keinoin.” Myöskin Foxyn arvostelun allekirjoitan täysin.”


Cane corso narttu Flyblackangel Fast And Fighter'in juttu löytyy sivuiltamme TÄÄLTÄ



LISÄÄ YMMÄRRYSTÄ OMAA KOIRAA KOHTAAN 


Omien koirienkin kanssa on tehty myös selkeitä havaintoja, miten Petotesteistä® kokemuksen pedoista saaneet koirat pystyvät paljon selkeämmin kertomaan pedoista ja myös mikä peto lähellä liikkuu. Reaktiot eri pedoille vaihtelevat ja ne ovat selkeämmin luettavissa ja ymmärrettävissä. Koiratkin pystyvät toimimaan tehokkaammin, kun niillä on tieto pedosta eikä mene ensitutustumiseen aikaa.  Omistajalle koirien reaktiot ovat tärkeä tieto, sillä esimerkiksi aivan liian uhkarohkea koira voi menettää myös petokohtaamisessa henkensä. On myös omakohtaisesti nähty, että jotkut yksilöt eivät siellä omalla tutulla alueellaankaan kykene työskentelemään vakuuttavasti ja koirat ovat reagoineet testeissä samalla tavoin. Tällöin luonnonpedon näkeminen lähempää ja tuoreiden jälkien haistaminenkin aiheuttaa voimakkaan halun poistua paikalta, turvallisen etäisyyden päähän kotiportaille, vaikka rodunomaisesti petojen karkotus olisi työtehtävänä ja koiralaumassa olisi rohkeita kavereita mukana. Tämä on vain hyvä tieto koirasta, jolloin sen tehtävänkuvan osaa suhteuttaa paremmin realistisesti ja myös koiran edun mukaiseksi. Koiralaumassa olevat rohkeat yksilöt auttavat usein hieman epävarmoja koiria suoriutumaan työssään tarmokkaammin, mutta kun pelko valtaa hyvin epävarman koiran, ei auta vaikka rinnalla olisi 10 rohkeaa kaveria. Petotestejä voidaan suorittaa myös laumatestinä, mikä täydentää hyvin yksilötestejä.

Olipa sitten kyseessä yksilötesti tai laumatesti - tavalliselle koiranomistajallekin on eduksi tietää mahdollisimman paljon koiransa luonteesta ja ominaisuuksista. Tämä helpottaa kaikkea koiran kanssa toimimista, harrastamista ja olemista. Petotestit tarjoaa yhden mahdollisuuden koirien omistajille kartoittaa normaalista arjesta poikkeavalla tavalla koirien luonnetta, samalla kun saa myös turvallisesti selville koiran reaktiot eri petoihin ja myöhemmissä mahdollisissa petokohtaamisissa on omistajalla ja koiralla parempi tieto petouhkaa kohtaan. Eikä sovi unohtaa, että testeillä voidaan lisätä koirien hyvinvointia virikkeellistämällä sekä tarjoamalla mahdollisuuden kehittää itsetuntoa, jolloin vaikkapa  ongelmaksi koettu turha rähjääminen vähenee ja yhteiselämän laatu paranee koiran kanssa. (Lukuvinkki: Petotestit osana koirien hyvinvointia)

Laumatestissä voi olla kaksi tai useampia saman talouden koiria ja laumatestit täydentävät
yksilötesteistä saatavaa informaatioita koirien ominaisuuksista. 



KOIRALÄHTÖISYYS KESKEISESSÄ ROOLISSA

Petotestit® toteutetaan aina yksilöllisesti ja koiralähtöisesti. Kaikki koirat saavat kirjallisen ja suullisen palautteen, mutta Petotesteissä® ei pisteytetä koiria eikä arvostella muutoinkaan paremmuusjärjestykseen. Jokainen koira on Sankari, joka on diplominsa ansainnut myös.


Petotestit® on brändi, jonka arvomaailmassa koiralähtöisyys on keskeisessä roolissa ja toimintatapamme on sekä nelijalkaisia että kaksijalkaisia asiakkaitamme kunnioittava ja arvostava.



Tunnistat meidät rekisteröidystä merkistä ja logostamme
 – tiedät silloin olevasi Petotesteissä®.





Kuvassa cane corso Cara ja luovutusikäinen pentu Kerttu.

 Kerttu on vain yksi esimerkki pennusta, joka on käynyt testeissämme. Pentujen, kuten kaikkien muidenkin koirien kohdalla, konepeto liikkuu aina yksilöllisesti. Pennun elämään ja maailmaan tulee väistämättä uusia, outoja ja pelottaviakin asioita ja turvallisesti annosteltuna nämä haasteet puolestaan kehittävät koiraa selviytymään haasteista myös myöhemminkin. Haasteita kohdatessa tärkeintä on, että koiraa ei pakoteta, sillä täytyy olla hallinnan tunne. Koira selviytyy tilanteesta eikä sitä tarpeettomasti paineisteta tai säikytellä. 

Myöhemmin tulossa varmasti Kertun tarinaa sekä
tarkemmin myös resilienssistä eli kyvystä päästä yli ja selviytyä erilaisista psyykkisesti kuormittavista tilanteista.










Lähteitä:

Factors associated with dog behavior problems referred to a behavior clinic. Simona CannasZita TalamontiSilvia MazzolaMichela MineroAnna Picciolini. Dec 2017.

Social rearing environment influences dog behavioral development. Naomi D. HarveyPeter J. CraigonSimon BlytheG. C. W. EnglandLucy Asher. Mar 2016.

Highly Heritable and Functionally Relevant Breed Differences in Dog Behavior: supplemental information. Evan L. MacLeanNoah Snyder-MacklerBridgett M. vonHoldtJames A. Serpell. Jan 2019.

Use of puppy tests in the evaluation of future dog behavior and character. Małgorzata Goleman. Jun 2010.

Test retest reliability and predictive validity of a juvenile guide dog behavior test. Naomi D. HarveyPeter J. CraigonRebecca SommervilleCaroline McMillanMartin J. Green. Feb 2016.

Associations between owner personality and psychological status and the prevalence of canine behavior problems. Nicholas H. Dodman,Dorothy C. Brown,James A. Serpell. Published: February 14, 2018.

Cognitive Aging in Dogs.Durga Chapagain, Friederike Range, Ludwig Huber, and Zsófia Virányi. Gerontology. 2018 Feb; 64(2): 165–171.

Physical signs of canine cognitive dysfunction. Makiko OZAWA,1,* Mai INOUE,2,3 Kazuyuki UCHIDA,1 James K. CHAMBERS,1 Yukari TAKEUCH,4 and Hiroyuki NAKAYAMA1. J Vet Med Sci. 2019 Dec; 81(12): 1829–1834.

Breed Differences in Dog Cognition Associated with Brain-Expressed Genes and Neurological Functions, Gnanadesikan, Hare, Snyder-Mackler, Call, Kaminski,Miklósi, MacLean. Integr Comp Biol. 2020 Oct 1;60(4):976-990.

Käyttäytymisen fysiologia, Dr med vet. T. Appleby, luento 2.6.2020.

Minimizing fear and anxiety in working dogs: A review. Nicola J.Rooneya Corinna C.A. ClarkbRachel A.Caseycd




  



torstai 18. kesäkuuta 2020

Petotestit osana koirien hyvinvointia



Yleisen hyvinvoinnin kannalta on varsin tärkeää, että eläimellä on mahdollisuus tyydyttää juuri sille yksilölle tärkeitä käyttäytymistarpeita sekä mahdollisuus rakentaa terve itsetunto.

Nykyisin puhutaan paljon koirien käyttäytymistarpeista ja niiden täyttämisen tärkeydestä. Eläintenkouluttaja Tommi Mäkelän mukaan sana käyttäytymistarpeet voisi herättää ihmiset ajattelemaan koirien hyvinvointia. Jokaisella yksilöllä on omanlaisia käyttäytymistarpeita, onpa kyseessä mikä tahansa eläinlaji.  Yleisen hyvinvoinnin kannalta on tärkeää, että eläimellä on mahdollisuus tyydyttää juuri sille yksilölle tärkeimmät ja olennaisimmat käyttäytymistarpeensa.

Jokainen koira on yksilö ja sen ominaisuuksia sekä tarpeita tulisi puntaroida aina koirakohtaisesti.

Jos eläin ei pääse tyydyttämään näitä juuri sille tärkeitä käyttäytymistarpeitaan riittävästi, se voi stressaantua liikaa tai passivoitua. Tästä saattaa seurata myös terveysongelmia sekä erilaisia fysiologisia muutoksia ja haitallisia käyttäytymisen muutoksia. Käyttäytymistarpeita voisi kuvailla siten, että on olemassa "astia", joka hiljalleen täyttyy. Toisilla koirilla se täyttyy hyvin hitaasti ja toisilla nopeasti. Kun "astia" alkaa olemaan liian täynnä, koiran tarve käyttäytyä on suuri ja siinä on tällöin mahdollisuus, että se purkautuu ihmisen kannalta ei-toivottuna käyttäytymisenä. Käyttäytymistarpeet ovat yksilöllisiä, yksinomaan rotu ei määritä kaikkea, vaikka tiettyjä ominaisuuksia voidaan olettaa löytyvän myös rotutyypillisesti. 


Tiedätkö sinä, millaiset tarpeet sinun koirallasi on?  Tiedätkö, miten voit turvallisesti kehittää oman koirasi itsetuntoa? 


Mistä voin sitten tietää, millaiset tarpeet koirallani on? Aina kaikkia tarpeita ei välttämättä normaaliarjessa tule esiin, koirassa saattaa olla montaa rotuakin, joista kaikista ei edes tiedetä tai koira onkin rodussaan vähän poikkeuksellisempi yksilö. Koirat ovat kaikki yksilöitä. Monesti koiran mieltymykset ja erilaiset tarpeet tulevat esiin erilaisten elämäntilanteiden ja kokemusten myötä.  

Petotestit palvelevat monipuolisesti koiria ja heidän omistajiaan. Petotestit toimivat luonnollisesti tietenkin testimuotona,
mutta ne tarjoavat myös mahdollisuuden virikkeellistämiseen - myös laumassa. 


ONGELMIA ARJESSA?

Tommi Mäkelän kehittämä koulutustapa perustuu käyttäytymistarpeiden vahvistamiseen ja hyödyntämiseen sekä ohjaajan ja koiran välisen luottamussuhteen rakentamiseen. Tommi kertoo, että yllättävän usein koirien häiriökäyttäytymisen taustalla on jonkinlainen käyttäytymistarpeiden tyydyttämättömyys ja se, että koiran ja ohjaajan välillä ei ole myöskään riittävää luottamussuhdetta. Tällöin myös koiran yleinen hyvinvointi järkkyy ja siitä saattaa olla seurauksena omistajan näkökulmasta katsoen hyvin monenlaista ongelmakäyttäytymistä. Pelkkä käyttäytymistarpeisiin vastaaminen, esimerkiksi virikkeellistämällä koiraa ei vielä yleensä riitä, vaan koiran itseluottamusta on rakennettava samalla sekä luottamusta myös ohjaajaan. Itseluottamus kasaantuu onnistumisista ja koiran kokemasta menestyksestä. Koirasta on hyödyllistä saada yhteisön aktiivinen jäsen, joka omalla käyttäytymisellään pystyy vaikuttamaan omaan menestykseensä. Esim. Eräällä asiakkaalla on voimakkaasti eroahdistunut koira, jonka kanssa tehty aikaisemmin monenlaisia harjoituksia, joista ei ole ollut apua. Nyt on alkanut tulla tuloksia, kun koiran käyttäytymistarpeisiin on vastattu sekä koiran ja ohjaajan luottamussuhde on parantunut, jonka seurauksenä myös eroahdistusoireet ovat lievittyneet voimakkaasti.  


Pienelläkin voi olla suuret tarpeet!


Erilaiset virikkeellistämiskeinot ovat koiran moniin käyttäytymistarpeisiin vastaamista. Virikkeellistäminen voi tapahtua siis monella tavalla, esimerkiksi pureskeltavan tarjoaminen koiralle on virikkeellistämistä. Myös Petotestit ovat yksi tapa virikkeellistää koiria. Esimerkiksi koira, joka haluaa vartioida tai metsästää, se ei mene siitä vartioimisen tai metsästyksen puutteesta välttämättä ”rikki”. Jos kuitenkin ajatellaan kokonaiskuvaa (=hyvinvointi), jossa koiralla on käyttäytymistarpeita, jotka joka päivä lisääntyvät hiljalleen niin näitä tarpeita olisi hyvä myös tyydyttää. sillä koiran tarpeisiin vastaaminen lisää yleistä koirien hyvinvointia. Monessa tapauksessa ei-toivottujen käyttäytymisien taustatekijöinä on koiran puutteellinen hyvinvointi. Tulee muistaa, että esimerkiksi ikääntyväkin koira kaipaa monia samoja asioita mitä nuorempana, mutta iän tuomien muutosten myötä koira ei ehkä ole kyvykäs kovin pitkäkestoiseen ja rasittavaan aktiviteettiin. Petotesteissä huomioidaan aina myös ikä ja sen tuomat muutokset koiran fysiikassa. 


Tätä Cara haluaa!
Kun käyttäytymistarpeita pääsee turvallisesti purkamaan, arkielämä helpottuu monella tavalla. 


Vaikka Petotestit toimivat testinä, jossa arvioidaan reaktioita petoihin sekä koiran erilaisten luonneominaisuuksien kartoittamisen apuvälineenä, niin se tarjoaa myös mahdollisuuden virikkeellistää koiraa. Erityisesti koirat, joiden alkuperäinen tarkoitus on ollut toimia metsästys-, vartio- tai taistelukoirina omaavat hyvin yksilöllisesti näitä tarpeita jossain määrin myös edelleen. Yksi esimerkki tällaisesta on Cara, jonka kertomuksen voit lukea täältä.  Kysymys ei ole kuitenkaan vain tietyistä roduista tai rotutyypeistä, vaan hyvinkin monentyyppiset koirat voivat hyötyä Petotestien tarjoamasta virikkeellistämismahdollisuudesta ja sitä kautta syntyneestä elämänlaadun ja yhteistyön parantumisesta koiran kanssa.

Petotestejä voi käyttää monella tapaa tukemaan itsetunnon kehityksessä ja toisaalta virikeellistämisen työkaluna tyydyttämään koiran sisäsyntyisiä käyttäytymistarpeita. Hyvä virikeellistäminen ja käyttäytymistarpeiden täyttäminen ja hyödyntäminen on hyödyllistä myös koiran hyvinvoinnin näkökulmasta.


ONNISTUMISET OVAT TÄRKEITÄ!

Petotesteissä voidaan rakentaa myös koirien itseluottamusta, rotuun katsomatta.  Kaikille eläimille on tärkeää itsetunnon kehitys – onnistumiset erilaisissa tunnetiloissa. Menestys auttaa saavuttamaan itseluottamusta ja itsevarmuus kehittyy onnistumisista. Esimerkiksi metsästyskoira, joka on saanut metsäreissuilla ”siipeensä” hirveltä tai karhulta, voi menettää itseluottamuksensa ja metsästysreissut eivät olekaan sille enää mukavia. Tällöin koiria voidaan usein auttaa saamaan itseluottamus takaisin ja osa koirista saadaan palaamaan metsälle, kun niille tarjotaan turvallisesti mahdollisuus onnistumiseen. Samalla tavoin voidaan tarjota turvallinen ensikokemus nuorelle koiralle, jolla suunnitellaan suurpetojen metsästystä. Itsetunnon ja itseluottamuksen rakentaminen ei kuitenkaan ole rotukohtainen asia, vaan Petotestit voivat auttaa koiria rotuun katsomatta. Alkuhaastattelussa aina käydään koirien taustat ja testin tavoite läpi, jolloin erilaiset taustat otetaan huomioon konepetojen liikkeissä ja toiminnassa.  Testien tarkoitus ole milloinkaan ihmisten viihdytys, vaan ne tarjoavat yhden hyvin monipuolisen ja uudenlaisen työkalun eri koiraharrastajien avuksi.

Monet miettivät, miten vaikkapa omaan perhekoiraan vaikuttaisi se, että se olisikin hurjan vakuuttavasti karkottamassa petoa testissä. Tommi toteaa, että pitäisi aina ymmärtää, että koiran käyttäytyminen on tarveperusteista ja käyttäytyminen operoi ympäristössä. Koira käyttäytymisellään haluaa muuttaa ympäristöä itselleen suotuisammaksi. Testissä koira toimii ominaisuuksiensa mukaan, jolloin ympäristö, olosuhteet ja tunnetila määrittää käyttäytymisen, jonka sitten katsellessamme pääsemme toteamaan, kuinka koira reagoi kyseiseen Petotestitilanteeseen.

Petotesteissä koiralle syntyy etenkin petojen suhteen vahvistehistoriaa, jota koira pystyy hyödyntämään tulevaisuudessa niin arkielämässä kuin myös työkäytössäkin. Testeissä on käynyt runsaasti myös erilaisissa työkäytöissä olevia koiria (mm. SRVA-koiria, muita metsästyskoiria laumanvartijakoiria jne). Kuka tahansa voi törmätä luonnonpetoon erityisesti metsäreissuilla ja tällöin omistajien on helpompi tulkita koirien elekieltä ja välttyä vaaralta.  Koirille on aina tarjolla vapaa mahdollisuus toimia, eikä niitä pakoteta esimerkiksi ahtaalla aidatulla alueella tai lyhyellä remmillä. Pakeneminenkin on toimintakykyä ja koiran valinta. Koirille jää tunne, että ne ovat selvinneet haastavasta tilanteesta ja toimineet parhaaksi katsomallaan tavalla. Tästä syystä testien kesto on aina koirakohtainen ja toteutetaan yksilöllisesti. Testien avulla voidaan myös vahvistaa olemassa olevia taipumuksia turvallisesti. Vaikka konepetojen avulla voidaan monen  koiran itsetuntoon vaikuttaa positiivisesti vahvistamalla koiran käyttäytymistä, silti pedot ovat koiralle edelleen petoja eikä niistä ole tarkoituksenmukaistakaan tehdä kavereita koiralle.  

Kaikille eläimille on tärkeää itsetunnon kehitys – onnistumiset erilaisissa tunnetiloissa. Menestys auttaa saavuttamaan itseluottamusta ja itsevarmuus kehittyy sitä kautta.



ESITTELYSSÄ ELÄINTENKOULUTTAJA TOMMI MÄKELÄ 

Tommi ja Extra

Tommi on käyttäytymisanalyysiperusteisen eläintenkouluttamisen asiantuntija,  ammatiltaan eläintenkouluttaja- ja hoitaja sekä Kenneliiton käyttäytymisenjalostustarkastaja useassa roduissa. Hän toimii mm. Eläinavustaja ry:ssä koulutusasiantuntijana ja valmentajana Pro Training valmennus tm. Tommi on opiskellut eläintenkouluttamisen ja hoitamisen ammattiopintojen lisäksi mm. Espanjassa Daniel Morenon Reof- koulutusjärjestelmää, jolla koulutetaan työ- ja urheilukoiria. Viimeisimpänä hän on opiskellut Tampereen yliopistolla ammatillisesti syventävinä opintoina käyttäytymisanalyysiperusteisen eläintenkouluttajan koulutusopinnot. 



Tommi kertoo olevansa kiitollinen siitä, kun saa kartuttaa osaamistaan parhaiden opissa ja jatkaa kehittämistään joka päivä sekä voi valmentajana opettaa ja tukea muita koulutuksen haasteissa ja auttaa tavoitteiden saavuttamisessa. Tommin koirahistoria on jo noin 30 vuoden mittainen sisältäen paljon kokemuksia eri roduista. Omina koirina Tommilla on ollut pyreneittenkoira, alano espanol, tanskandoggeja, cane corsoja sekä belgianpaimenkoiria. Koulutuskokemusta on paljon moninaisista koirista/koiraroduista.

Koiraurheilussa Tommi on myös saanut menestystä ja todistanut että lyhyessä ajassa voi saavuttaa paljon hyvillä koulutusmetodeilla ja samalla oppinut myös monia tärkeitä asioita mm. kilpailemisesta. Tommi ei ole kilpailuorientoitunut, mutta kertoo aloittaneensa pienestä psyykkauksesta johtuen mondioring-lajin harjoittelun vuonna 2016. Kun Tommin koira täytti kaksi, hän osallistui heti kilpailuihin 2017 ja voitti ensimmäisenä kilpailukautenaan mondioring-lajissa belgianpaimenkoirien rotumestaruuskilpailuissa luokassa cat1 ja sai kunnian edustaa Suomea Sloveniassa FMBB MM kilpailuissa 2018 luokassa cat2.

Tällä hetkellä Tommi valmistautuu tulevaan kauteen belgianpaimenkoira malinois-rotuisilla koirillaan Turva, Allu ja Extra mukavin tavoittein luokissa cat1 ja cat2. Kaiken tämän lisäksi Tommi kouluttaa vartiointiin sekä erikoisetsintään koiria.

Tommi kertoo omasta koulutusmenetelmästään:
”Koulutusohjelmani Training program. I.B.F.T. INTELLIGENT. BEHAVIOR. FUNCTION. TRAINING - positiivisen vahvistamisen keinoin tapahtuvaa opetusta. Koulutusvalinnat ovat yksilölähtöisiä ja reaaliaikaisesti tapahtuvia perustuen uusimpaan saatavilla olevaan tietoon sekä kokemukseen ja kykyyn analysoida käyttäytymistä, joka on oleellista parhaan mahdollisen oppimisen saavuttamiseksi. Tavoitteinani koiran kokonaisvaltainen hyvinvointi yhdistettynä tehokkaaseen kouluttamiseen jossa harjoituksilla lisätään mm. eläimen luonnollisia käyttäytymistarpeita, jolloin saadaan lisää eläimelle motivaatiota tehdä toivottuja käyttäytymisiä toivotussa tunnetilassa. Kehitän myös alati koulutustekniikoitani ja haluan opettaa koiralle juuri niitä tarpeellisia käyttäytymisiä ja taitoja päämäärän ja tavoitteiden mukaan.”

Tommin toimia voitte seurata:
Esim.
Instagram:   @dog_trainer_specialist_tm

Facebook-sivuilta:
Eläintenkouluttaja Tommi Mäkelä
Pro Training international
Eläinavustaja ry

Tommin omat koirat ovat käyneet myös Petotesteissä



TERVETULOA PETOTESTIEN MONIPUOLISEEN MAAILMAAN! 

- Asko Sorvon Petotestit vuodesta 2012 -