lauantai 13. maaliskuuta 2021

Käyttäytymisen monimutkainen maailma



Käyttäydytkö itse aina samalla tavalla? Silloinkin, kun olet kipeä, väsynyt, nälkäinen tai ähkyyn asti syönyt, valmiiksi kovin stressaantunut, surullinen tai ahdistunut? Varmasti jokainen tietää tähän vastauksen – me  emme todellakaan käyttäydy aina samalla tavalla. Vaikka kaikessa ei voi ihmistä ja koiraa verrata, ei kuitenkaan voida olettaa, että koiratkaan olisivat luovutusikäisestä saakka  ikään kuin ”valmiita paketteja”. Sellaisia, jotka robotin lailla toimisivat tilanteessa kuin tilanteessa ja täyttäisivät kaikki niiden harteille kasatut odotusarvot, vaikka niillä olisi miten upea sukukin. Suuri määrä erilaisia tekijöitä vaikuttaa koirasi käyttäytymiseen. 


Petotestit® on toiminut vuodesta 2012 alkaen jatkuvasti kehittyen ja  petotestaaja Asko Sorvo on suorittanut nyt noin 20 000 testiä eri rotuisille koirille.  Joukkoon mahtuu parisen sataa eri rotua sekä  sekarotuisia eli hyvin erityyppisiä ja eri-ikäisiä koiria, joilla hyvin erilaiset taustat myös. Testeissä käy paljon myös suurriistan parissa työskenteleviä koiria, esim. SRVA-koiria ja monia muita, joilla on runsaasti luonnonpetokohtaamisia ja koirille on ammuttu suurpetoja. On myös todella paljon aivan tavallisten koiraharrastajien ja koiranomistajien koiria, joilla on tullut eteen petokohtaamisia. Myös omien koirien kanssa on omakohtaisia petokokemuksia. Erilaisia raportteja on siis kertynyt useita satoja ja näiden perusteella voidaan aivan perustellusti todeta, että Petotesteissä nähdyt koirien reaktiot ja toiminta korreloivat erittäin hyvinluonnonpetokohtaamisten kanssa. 

Petotesteissä® nähdään hyvin erilaisia reaktioita ja saman koiran reaktio eri petoihin myös vaihtelee, joskus suurestikin. On kuitenkin aina muistettava, että myös luonnonpetokohtaamiset ovat kaikki erilaisia ja koirien käyttäytymiseen vaikuttavat jokaisessa tilanteessa myös monet tekijät. Luonnonpetojenkin luonteet vaihtelevat, nekin kun ovat yksilöitä jokainen ja olosuhteet sekä tilanteet sisältävät niidenkin osalta muuttujia. Hyvin paljon koiran reaktioihin vaikuttavat esimerkiksi etäisyys petoon ja tilanteen yllätyksellisyys sekä koiran kokeman uhkan määrä. Täytetyt testieläimet on täyttänyt ammattilainen, joka on saanut pedot näyttämään kaiken kokoisten koirien näkökulmasta mahdollisimman uhkaavilta. Testieläimissä on aito ulosteiden ja pesätarpeiden muodostama hajumaailma, joka myös koiralle esitellään testin alussa hajukiveltä, ennen kuin peto tuodaan esiin. Pedon hajukin on koirille usein ensi alkuun vain mielenkiintoinen haju muiden hajujen joukossa eikä välttämättä aiheuta koirissa siinä vaiheessa mitään outoa reaktioita. Pedon hajun haistelun jälkeen peto esitellään koirille ensin kauempaa. Pedot liikkuvat alustalla, johon käytännössä koirat eivät kiinnitä huomiota. Koirien huomio kiinnittyy testieläinten elekieleen, asentoon ja siihen, miten peto lähestyy koiraa. Testeissä peto liikkuu aina koirakohtaisesti ja koiran reaktioiden mukaan. Koiriin vaikuttaa hyvin paljon etäisyyden lisäksi esimerkiksi se lähestyykö peto hitaasti vai nopeasti, tuleeko peto uhkaavasti suoraan koiraa kohti, vai pakeneeko peto vähemmän uhkaavasti ja jopa alistuvasti peruuttaen tai kääntäen takapuolensa koiraa kohti.

Testeissä on käynyt erittäin runsaslukuinen joukko myös erilaisia työkoiria, joilla on paljon luonnonpetokokemuksia, esim. suurriistavirka-apukoirat (SRVA), kokeneet karhukoirat ja muut suurpetometsästyksessä käytetyt koirat sekä laumanvartijakoirat. Osa metsästyskoirista käy myös virittäytymässä ennen metsästyskauden alkua. Monilla muillakin koiraharrastajilla on karttunut paljon luonnonpetokohtaamisia ja koirien reaktiot ja toiminta testeissä korreloi varsin hyvin tosielämän tilanteissa. On kuitenkin muistettava, että niin koirien kuin petojenkin käyttäytymiseen liittyy myös paljon muuttujia.

TURVALLINEN JA KOIRALÄHTÖINEN TESTAUS

Nykyisin luonnonpetoihinkin voi törmätä melkeinpä missä tahansa ja aina ihminen ei  tee edes havaintoa pedosta eikä pedon haju automaattisesti tarkoita koirallekaan muuta kuin mielenkiintoista uutta hajua, jota koira saattaa lähteä jäljestämään samalla innolla kuin mitä tahansa jälkiä. Koirat saavat Petotestistä® aina turvallisella tavalla petokohtaamiskokemuksen ja samalla myös omistajien ymmärrys omaa koiraa ja sen elekieltä kohtaan kasvaa. Vaikka koiria ei ole syytä totuttaa petoihin, testien tarkoituksena ei ole myöskään pelotella tai tarpeettomasti paineistaa koiria. Koira voi elämänsä varrella törmätä mihin tahansa sitä pelottavaan asiaan, ihan missä tahansa. Koirat voivat säikähtää vaikka puistossa olevaa patsasta, nuohoojaa mustissa vaatteissa, erikoisesti kulkevaa henkilöä, pyörätuolia, tuulessa lentävää muoviriekaletta  – oikeastaan melkeinpä mitä tahansa. Koirat palautuvat normaalisti säikähdyksestä ja jatkavat taas elämässä eteenpäin. Ongelmia aiheutetaan siinä vaiheessa, jos koiraa väen väkisin yritetään pitää hankalassa tilanteessa. Tästä esimerkkinä mainittakoon vaikkapa eläinlääkärin vastaanotto, jossa ikävät toimenpiteet ovat kuitenkin terveydellisistä syistä koirille aivan välttämättömiä.


"Vaikka olen pieni seurakoira, minullakin on luonnetta!"

Petotesteissä® koirien reaktioita ja eleitä seurataan tarkoin jo alkuhaastattelusta asti. Testi keskeytetään tarvittaessa hyvinkin lyhyeen. Koiria ei koskaan pakoteta olemaan tilanteessa eikä Petotestejä suoriteta koskaan ahtaissa aidatuissa tiloissa,  vaan koirat saavat aina  tehdä vapaasti omat valinnat ja ottaa haluamansa etäisyyden petoon. Näin koirille syntyy tärkeä hallinnan tunne, jonka täytyy säilyä koiralla. Omistaja ei saa myöskään liinalla estää koiraa ottamasta etäisyyttä eikä muutoinkaan komentaa koiraa olemaan tilanteessa. Petotestit tehdään aina koirien ehdoilla ja välttäen tarpeetonta paineistusta.


Koska koirien käyttäytymistä ei voida vakioida koskaan, tästä johtuen mikään testi ei kerro koskaan koirasta kaikkea eikä pysty välttämättä ennustamaan myöskään kaikkea tulevaa, sillä tulevatkin tilanteet sisältävät monta muuttujaa. Aivan kuten esimerkiksi jokainen koulutustilanne tai metsästysretki on yksilöllinen ja sisältää monenlaisia muuttujia ja paineistavia tekijöitä eikä omistajan näkökulmasta tapahtunut epäonnistuminen automaattisesti tarkoita, että koira olisi kelvoton johonkin tehtävään. Vastaavasti Petotestissä hienosti toiminut ja intensiivisesti karhua haukkunut koira ei välttämättä kuitenkaan ole huipputason suurriistakoira tosielämässä, koska metsästys haastavissa oloissa ja vaativassa maastossa, tuntien työskentely myös pimeässä ja erilaiset uhkaavat tilanteet pedon kanssa kyllä vaativat koiralta paljon enemmän kuin testissä pystytään arvioimaan koirasta. Esimerkiksi kaikki suurriistakoirat eivät lähde haavoittunutta petoa jäljestämään.

ERILAISET TESTIT TOIMIVAT APUNA


Koirille on kehitetty monenlaisia testejä, aina erilaisista pentutestauksista lähtien. Nämä kaikki toimivat apuna ja työkaluina esimerkiksi harrastusten, jalostuskäytön tai työkäyttövalintojen sekä aivan arkielämänkin sujuvoittamisessa, mutta absoluuttista totuutta niistä yksikään ei koskaan kerro. Koirat ovat kaikki yksilöitä ja sen lisäksi niillä on vielä elämässään paljon tekijöitä ja muuttujia, jotka voivat vaikuttaa käyttäytymiseen ja luonnollisesti myös testitilanteisiin.  Esimerkiksi koirien yleisterveys, ikä, liikunnan määrä, väsymystila, ruokinta, stressitaso, kivut, aiempi kokemushistoria alkaen aivan varhaiskehitysvaiheesta, hormonaaliset tekijät ja sosiaaliset tekijät sekä perimä ja monet muut seikat vaikuttavat siihen, miten koira kulloinkin käyttäytyy.  Esimerkiksi valeraskaana olevaa narttua ei kiinnosta välttämättä mikään muu kuin ”pentujen” hoito ja se käyttäytyy omituisesti. Vastaavasti juoksuisen nartun hajut saanut uros keskittää kaiken tarmonsa nartun löytämiseen ja muu unohtuu. Aina koiralaumassa ollut koira kokee ehkä hyvinkin voimakasta ahdistusta joutuessaan ensimmäistä kertaa yksin johonkin tilanteeseen eikä haluakaan enää esimerkiksi liikkua mihinkään. Myös koirien tärkeiksi kokemat resurssit vaikuttavat, vaikka tärkein resurssi onkin koiran oma henki. Voimakkaasti omia resurssejaan kotona tai jossain tietyssä tilanteessa puolustava koira käyttäytyy toisaalla huomattavasti vähemmän puolustushaluisesti.  Koirilla on myös opittua käytöstä ja tämä monesti hämää ihmisiä.


Koirat ovat kaikki yksilöitä ja sen lisäksi niillä on vielä elämässään paljon tekijöitä ja muuttujia,
jotka voivat vaikuttaa käyttäytymiseen ja luonnollisesti myös testitilanteisiin. Perimällä on toki oma merkityksensä, mutta myös monilla muuttuvilla tekijöillä. 


On muistettava myös kroonisen ja akuutin stressin vaikutus koiran käyttäytymiseen. Stressi ei automaattisesti ole huono asia, akuutti stressi kuuluu jopa elämään ja se toimii myös eteenpäin vievänä voimavarana ja antaa toimintakykyä. Koiralle positiivisetkin asiat tuottavat stressiä ja erilaisista stressiä aiheuttavista tilanteista pitäisi pystyä palautumaan riittävästi, muutoin stressi kroonistuu ja aiheuttaa mm. immuunivasteen heikkenemistä,  ruokahalun katoamista, kasvun ja kehityksen sekä palautumiskyvyn heikkenemistä, koiran verenpaine nousee jne. Kroonisesta stressistä ei siis ole koirillekaan mitään hyötyä.  Koira voi oireilla stressiä monin eri tavoin ja usein stressaantunut koira voi olla esimerkiksi normaalia ärtyisämpi.  Kroonista stressiä voi koira kokea monenlaisista syistä, esimerkiksi jatkuvista kivuista, koiralauman keskinäisistä huonoista väleistä,  vääränlaisista elinolosuhteista ja muista tyydyttämättömistä käyttäytymistarpeista, soveltumattomista  koulutusmenetelmistä tai pitotavoista, riittämättömästä levosta jne.

Akuuttia stressiä kokee esimerkiksi koira, joka stressaa paljon vaikkapa autossa matkustamista. Tällöin koiran elimistö on stressitilassa vielä automatkan jälkeenkin. Moni huomaa koiransa stressin ensioireet, kun koira ei huolikaan esimerkiksi näyttelykehässä mitään nameja tai ei suostu juomaan edes helteellä reissussa ollessa.  Stressi voi kasvaa joskus hyvinkin suureksi, jolloin se lamaannuttaa pahimmassa tapauksessa täysin.  Tällaisessa tilanteessa voidaan kuitenkin virheellisesti ajatella koiran olevan sinut jonkin asian kanssa tai koira ei välitä jostain asiasta. Todellisuudessa koiran elimistössä on tapahtunut fysiologisella tasolla jo hyvin paljon ja stressitasot ovat hyvin korkealla eikä koira enää kykene edes pakenemaan. Moni ihminen kokee vastaavan kaltaisen täydellisen lamaantumisen esimerkiksi uhkaavaan ja pelottavaan onnettomuustilanteeseen joutuessaan, jolloin osa ihmisistä lamaantuu, jalat eivät enää toimi eikä ihminen kykene tuossa voimakkaasti paineistavassa tilanteessa toimimaan enää apuna vaikka avuntarpeen havaitsisikin selvästi.  Stressin vuoksi koirankin toimintakyky voi olla siis hyvin alentunut, koiran kokeman stressin voimakkuudesta riippuen. Väistämättä stressaantuu myös koira, jolle tulee liian paljon uusia ja kuormittavia asioita kerralla ja se kuormitus ylittää koiran kyvyn selvittää tilanteet. Esimerkiksi kaupungissa asuvat koirat ovat tottuneet tietynlaiseen vilkkaaseen elinympäristöön, johon syrjässä maalla asuva koira ei ole tottunut ja jo ympäristöstä voi tulla koiralle ärsykkeitä, jotka se kokee uhkaaviksi ja tilanne paineistaa tällaista koiraa jo lähtökohtaisesti enemmän kuin vastaaviin ärsykkeisiin tottunutta koiraa.


KOIRIEN SELVIYTYMISKEINOT OUDOISSA JA HAASTAVISSA TILANTEISSA

Koirilla on erilaisia selviytymiskeinoja haastavista tilanteista: Pakeneminen, taistelu, jähmettyminen (äärimmäinen stressireaktio) tai konfliktieleet (sijaistoiminnot, rauhoittelevat eleet).  Jännitystilanteissa eri keinot voivat vaihdella myös, esimerkiksi välillä koira voi puolustautua ja välillä esittää rauhoittavia eleitä  ja erilaisia sijaistoimintoja. Näitä samoja eleitä koirat esittävät meille omistajille ollessaan ylipäätään jännittyneitä jostain syystä ja joskus eleitä tulee tulkittua myös väärin. Äkkiseltään omistajan silmään iloiselta ja mielistelevältä vaikuttava koira saattaakin ilmentää todellisuudessa stressioireita tai ympäriinsä koulutuskentällä virtsaileva ja kukkoilijaksi nimitelty uros osoittaakin olevansa tilanteessa stressaantunut ja lievittää tilannetta vain koiramaisin keinoin.

Pakeneminen voi olla reippaampikin siirtymä tai sitten koira tyytyy vain välttelemään tilannetta ja vähin äänin poistuu paikalta. Vältteleminen on siis koiran yksi tapa selviytyä haastavista ja oudoista tilanteista, samoin erilaisten alistuvien eleiden esittäminen ja sijaistoiminnot. Aina koira ei ole ihan varma, mitä missäkin tilanteessa pitäisi tehdä. Olipa haastava tilanne mikä vain, lamaantuminen on aina se huonoin vaihtoehto – poistuminen tilanteesta osoittaa sekin toimintakykyä. Joskus reaktiot voivat tulla omistajille yllätyksenä ja jopa pettymyksenä, etenkin jos koira on aikaisemmin toiminut rohkeasti.  Esimerkiksi kipeä koira ei välttämättä ole näyttänyt kipujaan arjessa, mutta ne paljastuvat haastavan asian edessä. Kipeänä ollessaan koira ei välttämättä halua haastaa ketään missään tilanteessa ja mieluummin väistää kaiken, mistä voi välttelemällä selviytyä toisaalta tällainen kipeä koira voi myös ylireagoida. Koiran perusluonne vaikuttaa luonnollisesti paljon. Rohkea, toimintakykyinen ja hyvällä  hermorakenteella varustettu koira selvittää myös uudet ja oudot asiat nopeasti tilanteen mukaan, itselleen edullisimmaksi katsomallaan tavalla. Koirien erilaiset luonneominaisuudet näkyvät toki usein erilaisissa arjen tilanteissa, mutta myös uusissa, oudoissa ja uhkaavissa tilanteissa ja myös vaikkapa koiranäyttelyissä tai muissa koiralle uusissa tilanteissa.

Myös koirien ikä vaikuttaa käyttäytymiseen. Pennuilla on usein tietyt pentuaikaiset käytösmallit joskus pitkäänkin käytössä, koska koiratkin kehittyvät yksilöllisesti. Kun iästä puhutaan, niin myös vanhuus vaikuttaa koirankin käyttäytymiseen. Tutkimuksissa on todettu, että koiran ikääntyminen tuo samanlaisia ongelmia koirille kuin ihmisillekin. Kognitiiviset taidot heikkenevät eli ongelmanratkaisukyky, päättelykyky, muisti, hahmottaminen ja kommunikaatiokyky heikkenee ja koirilla voi esiintyä myös dementiaa. Koiran ikääntyessä sen kuulo ja näkö heikkenevät ja koiran fyysinen suorityskyky myös alentuu ja näillä kaikilla on vaikutusta siihen, miten koira käyttäytyy. Nuorena hurjana tunnettu sankari voi olla seniorina jo huomattavasti rauhallisempi ja saattaa uuden haasteen edessä koettaa vältellä viimeiseen saakka konfliktia. Sosiaaliset suhteet koiralaumassa sekä myös suhde omistajaan voi monissa tilanteissa vaikuttaa koiran käyttäytymiseen. On siis hyvin paljon erilaisia tekijöitä, joista osaan voimme vaikuttaa, mutta esimerkiksi koiran perimään ja varhaiskehitykseen emme voi tavallisina koiranomistajina enää vaikuttaa.






PETOTESTIT®  PALJON MUUTAKIN KUIN PELKKÄ TESTI 


Koiran käyttäytyminen on siis monen tekijän summa ja erilaiset testit ovat hyviä työkaluja, joilla voidaan monella tavalla helpottaa arkea ja lisätä ymmärrystä koirien käyttäytymistä kohtaan. Petotestit® ei ole kuitenkaan vain ja ainoastaan testi, jolla voidaan kartoittaa koirien reaktioita eri pedoille vaan Petotestien avulla voidaan selvittää koirien yleisiä luonneominaisuuksia sekä tarjota monille koirille myös mahdollisuuden purkaa käyttäytymistarpeitaan. Petotestit toimivat monille koirille siis myös tärkeänä virikkeenä ja suuri joukko koiraihmisiä on jo raportoinut saaneensa avun myös käyttäytymistarpeista kumpuaviin koiraongelmiinsa (esim. remmiräyhääminen, yleinen aggressio), joihin ei ole välttämättä pystytty millään intensiivisellä koulutuksellakaan puuttumaan. Testien avulla voidaan myös auttaa koiria kehittämään haasteista selviytymiskeinoja turvallisella tavalla ja samalla sopivalla tavalla koiran itsetuntoa kehittäen. Tällä on merkitystä aivan kaikille koirille, mutta myös ”siipeensä saaneet” metsästyskoirat voivat saada lisää itseluottamusta, mikäli koiralla on olemassa perusrohkeutta. Koirien olemassa olevia ominaisuuksia voidaan vahvistaa, mutta aivan ”tyhjästä ei voida nyhjästä”.  Luonnollisesti on muistettava, että koirat ovat yksilöitä, eikä ole olemassa ”hopealuotia”, jolla voitaisiin kaikki koiraongelmat hoitaa.

Jokainen Petotesti johtaa koiran näkökulmasta aina onnistumiseen. Sekä koira että sosiaalinen tuki (ihminen ja laumatestin kohdalla mukana olleet muut koirat) selviävät tilanteesta. Koiria ei saa koskaan pakottaa olemaan tilanteessa vastentahtoisesti millään tavalla. Emme siksi testaa pienillä aidatuilla alueilla ( esim. tenniskenttä, jääkiekkokaukalo), jollainen voisi paineistaa hyvääkin koiraa tarpeettoman paljon. Koiria ei myöskään pitkällä remmillä (liinalla) pakoteta olemaan tilanteessa eikä koiraa saa kieltää käskyillä poistumasta vaan koiran täytyy saada tehdä vapaasti valintansa. Pakeneminenkin on siis toimintakykyä, vaikka helposti ihmiset ajattelevat koiran olevan vain pelkuri. Koiralle täytyy antaa myös aikaa ja mahdollisuus halutessaan ottaa etäisyyttä. Mikäli tämä koiralta estettäisiin, se aiheuttaisi koiralle vain lisää painetta eikä ainakaan helpottaisi koiraa. Koiralla täytyy aina ehdottomasti säilyä valinnanmahdollisuudet ja hallinnan tunne tilanteeseen.

Ei ole koiraa kokoon tai karvoihin katsominen!
 Testit
 soveltuvat aivan kaikenlaisille koirille ja ne toteutetaan koiralähtöisesti. 

Kun puhutaan koirien rohkeudesta ja arkuudesta, tulee ottaa huomioon, että yksikään testi ei pysty kartoittamaan kaikkia mahdollisia erilaisia arkuuden tai rohkeuden osa-alueita koirassa. Petotestissä® selkeästi rohkeutta osoittanut koira voi olla joissain arkisissa asioissa tai erilaisilla pohjilla ja alustoilla kulkiessaan epävarma tai arka. Koiralla voi olla epävarmuutta vieraita ihmisiä kohtaan, paukkuja tai outoja ääniä yms. kohtaan. Testeissä paljastuu koirista kuitenkin paljon osa-alueita, joita välttämättä ei omistaja arjessa ole tiedostanut. Koirien elekieli paljastaa hyvin paljon, esimerkiksi jo pelkkä hännän asento kielii hurjan paljon koiran vallitsevasta tunnetilasta, joka voi vaihdella myös testitilanteen aikana pedon liikkuessa eri tavoin. Koiraa ei voi opettaa esimerkiksi pitämään häntää itsevarmuutta huokuvassa asennossa, ellei koira koe sellaista tunnetta. Häntä on vain yksi osa elekieltä. Korvat, kehon asento, äänet ( esimerkiksi haukkutiheys, erilaiset haukkutyylit, murina jne), koiran naamanilmeet yms. kertovat myös hyvin paljon. Rohkeus tai arkuus ei ole yksiselitteinen asia. Metsästäjät esimerkiksi tietävät periaatteessa loistavia metsästyskoiria, jotka ovatkin valitettavasti hyvin paukkuarkoja, jolloin työskentely metsästyskoirana on mahdotonta. Vaikka Petotesteillä voidaan arvioida hyvin paljon koirien erilaisia luonneominaisuuksia haastavissa, uusissa tilanteissa sekä koirien rohkeutta ja toimintakykyä ja koirien kykyä palautua tilanteista, on kuitenkin monenlaisia arkuuksia, usein liittyen esimerkiksi ääniin ja alustoihin, joita ei Petotesteissä voida mitata. Vastaavasti Petotesteillä ei voida arvioida vaikkapa laumanvartijakoiran suhtautumista kaikenlaisiin vartioitaviin eläimiin ja sitoutumista työtehtäviin tai paimenkoiran paimennustaitoja tai vartiokoirien työkykyä ihmisuhkatilanteissa. Niiden selvittämiseksi on käytettävä muita menetelmiä. Petotestit tarjoavat toki näihinkin täydentävää informaatiota koiran luonteesta. 


Petotestit® ovat kehittyneet vuodesta 2012 ja kehitys jatkuu edelleen. Testaajana toimii Asko Sorvo ja toiminta tapahtuu aina koiralähtöisesti ja koirien ehdoilla. Vuosien tuoman kokemuksen avulla on pyritty luomaan jatkuvasti yhä toimivampia ja parempia ratkaisuja toiminnan toteuttamisessa, jotta voimme palvella koiria omistajineen yhä paremmin. Petotesteihin ovat tervetulleita kaikenlaiset koirat rotuun, sukupuoleen, ikään tai käyttöön/harrastukseen katsomatta. Rajoituksena ovat kuitenkin tietyt sairaudet (esim. epilepsia, sydänsairaudet, kortisolin eritykseen liittyvät sairaudet, akuutit tai krooniset kiputilat tai operoinnit, jotka luovat rajoitteita koiran liikkumiseen jne) (Epäselvissä tapauksissa otathan ystävällisesti yhteyttä hyvissä ajoin, ei ole koirien etu tulla testiin vajaakuntoisena!)


Pieni chihuahua tai suuri tanskandoggi - yhtälailla koiria kaikki ja tervetulleita Petotesteihin.
  

 
Petotestit® soveltuvat aivan kaikentyyppisille koirille, rotuun katsomatta. Pieni chihuahua tai jokin muu seurakoira on koira siinä missä suuri tanskandoggikin ja vaikka monia rotujen välisiä eroja esiintyy, tämä ei ole testien suhteen lainkaan ongelma. Petoihin ja outoihin tilanteisiin voi törmätä minkärotuinen koira tahansa ja aivan kaikenlaisten koirien luonneominaisuuksien kartoittamisesta on suurta hyötyä sekä koiralle että omistajalle. Puhumattakaan mahdollisuudesta tarjota virikkeitä niille koirille, jotka kaipaavat tietynlaisten käyttäytymistarpeiden purkamismahdollisuuksia.


Petotestit vastaavat monien koirien käyttäytymistarpeisiin ja kun koira pääsee toteuttamaan sille mieluisia tehtäviä,
elämä arjessa koiran kanssa helpottuu.
 


ASIAKASPALAUTTEITA: 


”Tuossa taannoin kävin stabijhoun urokseni kanssa Petotestissä, nähdäkseni reaktion suteen. Muutama viikko takaperin oltiin mökillä, iltapissatus säkkipimeässä. Mökkitien molemmin puolin on metsää. Alvar puolessa välissä tietä veti liinat kiinni eikä suostunut liikkua. Hihna oli löysällä. Itse jatkoin matkaa eteenpäin kunnes Alvar alkoi poikittain juosta edessäni, estääkseen matkan taittumisen. Samalla katsoen tiettyä pistettä metsään, jolloin näinkin silmäparin tuijottavan meitä silmät kiiluen taskulampun valossa. Peruutettiin muutamat askeleet ja loppu matka meni juosten. Yleensä Alvar hidastaa aitojen sisälle päästyä ja käy tontin rajan kiertämässä vapaana. Nyt juoksi täydellä vauhdilla ovelle ja hyppi ovea vasten piippaillen.  Susi on vahva veikkaus, että kävi lähialueella. Jäljelle yritettiin mennä seuraavana päivänä, Alvar ei suostunut lähteä ja reaktio jälkiin oli vahva.”


"Iso kiitos Petotestien järjestäjille.
Eilen ja tänään tuli käytännössä taas nähtyä kuinka hyödyllinen testi on.
Koira on testattu sudella vuosi sitten. Eilen ihmettelin, miksi koira levoton. Ulkona ollessa haukkui varoitusta irokeesi pystyssä. Tunnistin heti "susivaroituksen." En itse elukkaa nähny. Tänään varmistui, että hukka tosiaan oli köpötellut ohi."


"Täydet viisi tähteä! Perusteellinen suullinen palaute ja kertomus miten koirat toimivat tositilanteessa. Asun suurpetoalueella ja kyseiset asiat on huomattu myös tosielämässä."


”Ollut hirmuisesti apu tästä testistä. Tiedän miten reagoi jos karhu metsässä liikkuu. Pari viikkoa sitten haistoin sen karhun eli oli lähellä ja koda löysi jälkiä ja alkoi pyörimään niissä niin että haju tarttui sen turkkiin. Enempää ei jäänyt miettimään missä se kaveri on vaan käännytiin pois. No reilu viikko sitten päästiin tarhaan iltapisulle ja kookas ilves meni läheltä ohi. Koda tiivisti haukkui muttei ilves siitä välittänyt
🙄 meilläpäin asuu monenlaisia niin on hyvä tietää  miten koira reagoi”

 



”Tässä (kuva yllä) meidän lauma vasemmalla Molly joka on kotona pomo kaikessa, ulkona pöhissyt möröille, eikä ole juurikaan mitään pelännyt. Testiin kun mentiin odotin, et neiti olisi edes haukkunut, toisin kävi. Molly taktikoi ja väisteli sutta tyylikkäästi.

Oikealla alhaalla Trombi joka on ollut kotona ihan kakkahousu, esim iltalenkillä jos metsässä rasahti, herra pakitti selän taakse, testissä Trombi oli elementissään ja kiitos Askon maagisen taidon lukea koiraa, sai Trombi sopivasti painetta pedolta. Testin jälkeen Trombi on ollut paljon itsevarmempi ja rohkeampi, lenkeillä ei enää pelätä joka rasahdusta.

Oikealla ylhäällä Jerkku. Jerkku on ennen testiä ollut hiukan epävarma, testissä Jerkku syttyi tosissaan. Testin jälkeen Jerkun kanssa on ollut mukava lenkkeillä, jätkä on luottavaisempi itseensä ja samalla paljon rennompi. Meillä siis testi auttoi poikia tulemaan sinuiksi itsensä kanssa.

Mosku on ystäväni koira. Moskulla on ollut tapana lenkeillä syöksyä kaikkien ja kaiken perään. Testissä Mosku teki parhaansa ja se muutos joka Moskussa on näkyy lenkeillä pienellä maltilla ja järjellä. Jokaisen oravan tai rusakon perään ei olla heti repimässä. Myös Moskun perheen muut jäsenet sanovat koiran muuttuneen paljon.  Me siis todellakin kiitämme ja tulemme jatkossakin käymään testeissä, tarkoituksena käydä kaikki pedot läpi ja seurata koirien muutosta testien edetessä.”

  

” Asko osasi mielestäni erittäin hienosti huomioida koiran yksilönä testissä ja täyttikin heidän kotisivuillaan annetun lupauksen “ Testit tehdään aina yksilöllisesti ja koirien ehdoilla. Konepedot ovat ”einiin-rohkeille-sankareille” kiltimpiä eikä koiria ole tarkoituksenmukaista pelotella. Reaktiot saadaan selville aina koiraystävällisin keinoin.” Myöskin Foxyn arvostelun allekirjoitan täysin.”


Cane corso narttu Flyblackangel Fast And Fighter'in juttu löytyy sivuiltamme TÄÄLTÄ



LISÄÄ YMMÄRRYSTÄ OMAA KOIRAA KOHTAAN 


Omien koirienkin kanssa on tehty myös selkeitä havaintoja, miten Petotesteistä® kokemuksen pedoista saaneet koirat pystyvät paljon selkeämmin kertomaan pedoista ja myös mikä peto lähellä liikkuu. Reaktiot eri pedoille vaihtelevat ja ne ovat selkeämmin luettavissa ja ymmärrettävissä. Koiratkin pystyvät toimimaan tehokkaammin, kun niillä on tieto pedosta eikä mene ensitutustumiseen aikaa.  Omistajalle koirien reaktiot ovat tärkeä tieto, sillä esimerkiksi aivan liian uhkarohkea koira voi menettää myös petokohtaamisessa henkensä. On myös omakohtaisesti nähty, että jotkut yksilöt eivät siellä omalla tutulla alueellaankaan kykene työskentelemään vakuuttavasti ja koirat ovat reagoineet testeissä samalla tavoin. Tällöin luonnonpedon näkeminen lähempää ja tuoreiden jälkien haistaminenkin aiheuttaa voimakkaan halun poistua paikalta, turvallisen etäisyyden päähän kotiportaille, vaikka rodunomaisesti petojen karkotus olisi työtehtävänä ja koiralaumassa olisi rohkeita kavereita mukana. Tämä on vain hyvä tieto koirasta, jolloin sen tehtävänkuvan osaa suhteuttaa paremmin realistisesti ja myös koiran edun mukaiseksi. Koiralaumassa olevat rohkeat yksilöt auttavat usein hieman epävarmoja koiria suoriutumaan työssään tarmokkaammin, mutta kun pelko valtaa hyvin epävarman koiran, ei auta vaikka rinnalla olisi 10 rohkeaa kaveria. Petotestejä voidaan suorittaa myös laumatestinä, mikä täydentää hyvin yksilötestejä.

Olipa sitten kyseessä yksilötesti tai laumatesti - tavalliselle koiranomistajallekin on eduksi tietää mahdollisimman paljon koiransa luonteesta ja ominaisuuksista. Tämä helpottaa kaikkea koiran kanssa toimimista, harrastamista ja olemista. Petotestit tarjoaa yhden mahdollisuuden koirien omistajille kartoittaa normaalista arjesta poikkeavalla tavalla koirien luonnetta, samalla kun saa myös turvallisesti selville koiran reaktiot eri petoihin ja myöhemmissä mahdollisissa petokohtaamisissa on omistajalla ja koiralla parempi tieto petouhkaa kohtaan. Eikä sovi unohtaa, että testeillä voidaan lisätä koirien hyvinvointia virikkeellistämällä sekä tarjoamalla mahdollisuuden kehittää itsetuntoa, jolloin vaikkapa  ongelmaksi koettu turha rähjääminen vähenee ja yhteiselämän laatu paranee koiran kanssa. (Lukuvinkki: Petotestit osana koirien hyvinvointia)

Laumatestissä voi olla kaksi tai useampia saman talouden koiria ja laumatestit täydentävät
yksilötesteistä saatavaa informaatioita koirien ominaisuuksista. 



KOIRALÄHTÖISYYS KESKEISESSÄ ROOLISSA

Petotestit® toteutetaan aina yksilöllisesti ja koiralähtöisesti. Kaikki koirat saavat kirjallisen ja suullisen palautteen, mutta Petotesteissä® ei pisteytetä koiria eikä arvostella muutoinkaan paremmuusjärjestykseen. Jokainen koira on Sankari, joka on diplominsa ansainnut myös.


Petotestit® on brändi, jonka arvomaailmassa koiralähtöisyys on keskeisessä roolissa ja toimintatapamme on sekä nelijalkaisia että kaksijalkaisia asiakkaitamme kunnioittava ja arvostava.



Tunnistat meidät rekisteröidystä merkistä ja logostamme
 – tiedät silloin olevasi Petotesteissä®.





Kuvassa cane corso Cara ja luovutusikäinen pentu Kerttu.

 Kerttu on vain yksi esimerkki pennusta, joka on käynyt testeissämme. Pentujen, kuten kaikkien muidenkin koirien kohdalla, konepeto liikkuu aina yksilöllisesti. Pennun elämään ja maailmaan tulee väistämättä uusia, outoja ja pelottaviakin asioita ja turvallisesti annosteltuna nämä haasteet puolestaan kehittävät koiraa selviytymään haasteista myös myöhemminkin. Haasteita kohdatessa tärkeintä on, että koiraa ei pakoteta, sillä täytyy olla hallinnan tunne. Koira selviytyy tilanteesta eikä sitä tarpeettomasti paineisteta tai säikytellä. 

Myöhemmin tulossa varmasti Kertun tarinaa sekä
tarkemmin myös resilienssistä eli kyvystä päästä yli ja selviytyä erilaisista psyykkisesti kuormittavista tilanteista.










Lähteitä:

Factors associated with dog behavior problems referred to a behavior clinic. Simona CannasZita TalamontiSilvia MazzolaMichela MineroAnna Picciolini. Dec 2017.

Social rearing environment influences dog behavioral development. Naomi D. HarveyPeter J. CraigonSimon BlytheG. C. W. EnglandLucy Asher. Mar 2016.

Highly Heritable and Functionally Relevant Breed Differences in Dog Behavior: supplemental information. Evan L. MacLeanNoah Snyder-MacklerBridgett M. vonHoldtJames A. Serpell. Jan 2019.

Use of puppy tests in the evaluation of future dog behavior and character. Małgorzata Goleman. Jun 2010.

Test retest reliability and predictive validity of a juvenile guide dog behavior test. Naomi D. HarveyPeter J. CraigonRebecca SommervilleCaroline McMillanMartin J. Green. Feb 2016.

Associations between owner personality and psychological status and the prevalence of canine behavior problems. Nicholas H. Dodman,Dorothy C. Brown,James A. Serpell. Published: February 14, 2018.

Cognitive Aging in Dogs.Durga Chapagain, Friederike Range, Ludwig Huber, and Zsófia Virányi. Gerontology. 2018 Feb; 64(2): 165–171.

Physical signs of canine cognitive dysfunction. Makiko OZAWA,1,* Mai INOUE,2,3 Kazuyuki UCHIDA,1 James K. CHAMBERS,1 Yukari TAKEUCH,4 and Hiroyuki NAKAYAMA1. J Vet Med Sci. 2019 Dec; 81(12): 1829–1834.

Breed Differences in Dog Cognition Associated with Brain-Expressed Genes and Neurological Functions, Gnanadesikan, Hare, Snyder-Mackler, Call, Kaminski,Miklósi, MacLean. Integr Comp Biol. 2020 Oct 1;60(4):976-990.

Käyttäytymisen fysiologia, Dr med vet. T. Appleby, luento 2.6.2020.

Minimizing fear and anxiety in working dogs: A review. Nicola J.Rooneya Corinna C.A. ClarkbRachel A.Caseycd




  



torstai 18. kesäkuuta 2020

Petotestit osana koirien hyvinvointia



Yleisen hyvinvoinnin kannalta on varsin tärkeää, että eläimellä on mahdollisuus tyydyttää juuri sille yksilölle tärkeitä käyttäytymistarpeita sekä mahdollisuus rakentaa terve itsetunto.

Nykyisin puhutaan paljon koirien käyttäytymistarpeista ja niiden täyttämisen tärkeydestä. Eläintenkouluttaja Tommi Mäkelän mukaan sana käyttäytymistarpeet voisi herättää ihmiset ajattelemaan koirien hyvinvointia. Jokaisella yksilöllä on omanlaisia käyttäytymistarpeita, onpa kyseessä mikä tahansa eläinlaji.  Yleisen hyvinvoinnin kannalta on tärkeää, että eläimellä on mahdollisuus tyydyttää juuri sille yksilölle tärkeimmät ja olennaisimmat käyttäytymistarpeensa.

Jokainen koira on yksilö ja sen ominaisuuksia sekä tarpeita tulisi puntaroida aina koirakohtaisesti.

Jos eläin ei pääse tyydyttämään näitä juuri sille tärkeitä käyttäytymistarpeitaan riittävästi, se voi stressaantua liikaa tai passivoitua. Tästä saattaa seurata myös terveysongelmia sekä erilaisia fysiologisia muutoksia ja haitallisia käyttäytymisen muutoksia. Käyttäytymistarpeita voisi kuvailla siten, että on olemassa "astia", joka hiljalleen täyttyy. Toisilla koirilla se täyttyy hyvin hitaasti ja toisilla nopeasti. Kun "astia" alkaa olemaan liian täynnä, koiran tarve käyttäytyä on suuri ja siinä on tällöin mahdollisuus, että se purkautuu ihmisen kannalta ei-toivottuna käyttäytymisenä. Käyttäytymistarpeet ovat yksilöllisiä, yksinomaan rotu ei määritä kaikkea, vaikka tiettyjä ominaisuuksia voidaan olettaa löytyvän myös rotutyypillisesti. 


Tiedätkö sinä, millaiset tarpeet sinun koirallasi on?  Tiedätkö, miten voit turvallisesti kehittää oman koirasi itsetuntoa? 


Mistä voin sitten tietää, millaiset tarpeet koirallani on? Aina kaikkia tarpeita ei välttämättä normaaliarjessa tule esiin, koirassa saattaa olla montaa rotuakin, joista kaikista ei edes tiedetä tai koira onkin rodussaan vähän poikkeuksellisempi yksilö. Koirat ovat kaikki yksilöitä. Monesti koiran mieltymykset ja erilaiset tarpeet tulevat esiin erilaisten elämäntilanteiden ja kokemusten myötä.  

Petotestit palvelevat monipuolisesti koiria ja heidän omistajiaan. Petotestit toimivat luonnollisesti tietenkin testimuotona,
mutta ne tarjoavat myös mahdollisuuden virikkeellistämiseen - myös laumassa. 


ONGELMIA ARJESSA?

Tommi Mäkelän kehittämä koulutustapa perustuu käyttäytymistarpeiden vahvistamiseen ja hyödyntämiseen sekä ohjaajan ja koiran välisen luottamussuhteen rakentamiseen. Tommi kertoo, että yllättävän usein koirien häiriökäyttäytymisen taustalla on jonkinlainen käyttäytymistarpeiden tyydyttämättömyys ja se, että koiran ja ohjaajan välillä ei ole myöskään riittävää luottamussuhdetta. Tällöin myös koiran yleinen hyvinvointi järkkyy ja siitä saattaa olla seurauksena omistajan näkökulmasta katsoen hyvin monenlaista ongelmakäyttäytymistä. Pelkkä käyttäytymistarpeisiin vastaaminen, esimerkiksi virikkeellistämällä koiraa ei vielä yleensä riitä, vaan koiran itseluottamusta on rakennettava samalla sekä luottamusta myös ohjaajaan. Itseluottamus kasaantuu onnistumisista ja koiran kokemasta menestyksestä. Koirasta on hyödyllistä saada yhteisön aktiivinen jäsen, joka omalla käyttäytymisellään pystyy vaikuttamaan omaan menestykseensä. Esim. Eräällä asiakkaalla on voimakkaasti eroahdistunut koira, jonka kanssa tehty aikaisemmin monenlaisia harjoituksia, joista ei ole ollut apua. Nyt on alkanut tulla tuloksia, kun koiran käyttäytymistarpeisiin on vastattu sekä koiran ja ohjaajan luottamussuhde on parantunut, jonka seurauksenä myös eroahdistusoireet ovat lievittyneet voimakkaasti.  


Pienelläkin voi olla suuret tarpeet!


Erilaiset virikkeellistämiskeinot ovat koiran moniin käyttäytymistarpeisiin vastaamista. Virikkeellistäminen voi tapahtua siis monella tavalla, esimerkiksi pureskeltavan tarjoaminen koiralle on virikkeellistämistä. Myös Petotestit ovat yksi tapa virikkeellistää koiria. Esimerkiksi koira, joka haluaa vartioida tai metsästää, se ei mene siitä vartioimisen tai metsästyksen puutteesta välttämättä ”rikki”. Jos kuitenkin ajatellaan kokonaiskuvaa (=hyvinvointi), jossa koiralla on käyttäytymistarpeita, jotka joka päivä lisääntyvät hiljalleen niin näitä tarpeita olisi hyvä myös tyydyttää. sillä koiran tarpeisiin vastaaminen lisää yleistä koirien hyvinvointia. Monessa tapauksessa ei-toivottujen käyttäytymisien taustatekijöinä on koiran puutteellinen hyvinvointi. Tulee muistaa, että esimerkiksi ikääntyväkin koira kaipaa monia samoja asioita mitä nuorempana, mutta iän tuomien muutosten myötä koira ei ehkä ole kyvykäs kovin pitkäkestoiseen ja rasittavaan aktiviteettiin. Petotesteissä huomioidaan aina myös ikä ja sen tuomat muutokset koiran fysiikassa. 


Tätä Cara haluaa!
Kun käyttäytymistarpeita pääsee turvallisesti purkamaan, arkielämä helpottuu monella tavalla. 


Vaikka Petotestit toimivat testinä, jossa arvioidaan reaktioita petoihin sekä koiran erilaisten luonneominaisuuksien kartoittamisen apuvälineenä, niin se tarjoaa myös mahdollisuuden virikkeellistää koiraa. Erityisesti koirat, joiden alkuperäinen tarkoitus on ollut toimia metsästys-, vartio- tai taistelukoirina omaavat hyvin yksilöllisesti näitä tarpeita jossain määrin myös edelleen. Yksi esimerkki tällaisesta on Cara, jonka kertomuksen voit lukea täältä.  Kysymys ei ole kuitenkaan vain tietyistä roduista tai rotutyypeistä, vaan hyvinkin monentyyppiset koirat voivat hyötyä Petotestien tarjoamasta virikkeellistämismahdollisuudesta ja sitä kautta syntyneestä elämänlaadun ja yhteistyön parantumisesta koiran kanssa.

Petotestejä voi käyttää monella tapaa tukemaan itsetunnon kehityksessä ja toisaalta virikeellistämisen työkaluna tyydyttämään koiran sisäsyntyisiä käyttäytymistarpeita. Hyvä virikeellistäminen ja käyttäytymistarpeiden täyttäminen ja hyödyntäminen on hyödyllistä myös koiran hyvinvoinnin näkökulmasta.


ONNISTUMISET OVAT TÄRKEITÄ!

Petotesteissä voidaan rakentaa myös koirien itseluottamusta, rotuun katsomatta.  Kaikille eläimille on tärkeää itsetunnon kehitys – onnistumiset erilaisissa tunnetiloissa. Menestys auttaa saavuttamaan itseluottamusta ja itsevarmuus kehittyy onnistumisista. Esimerkiksi metsästyskoira, joka on saanut metsäreissuilla ”siipeensä” hirveltä tai karhulta, voi menettää itseluottamuksensa ja metsästysreissut eivät olekaan sille enää mukavia. Tällöin koiria voidaan usein auttaa saamaan itseluottamus takaisin ja osa koirista saadaan palaamaan metsälle, kun niille tarjotaan turvallisesti mahdollisuus onnistumiseen. Samalla tavoin voidaan tarjota turvallinen ensikokemus nuorelle koiralle, jolla suunnitellaan suurpetojen metsästystä. Itsetunnon ja itseluottamuksen rakentaminen ei kuitenkaan ole rotukohtainen asia, vaan Petotestit voivat auttaa koiria rotuun katsomatta. Alkuhaastattelussa aina käydään koirien taustat ja testin tavoite läpi, jolloin erilaiset taustat otetaan huomioon konepetojen liikkeissä ja toiminnassa.  Testien tarkoitus ole milloinkaan ihmisten viihdytys, vaan ne tarjoavat yhden hyvin monipuolisen ja uudenlaisen työkalun eri koiraharrastajien avuksi.

Monet miettivät, miten vaikkapa omaan perhekoiraan vaikuttaisi se, että se olisikin hurjan vakuuttavasti karkottamassa petoa testissä. Tommi toteaa, että pitäisi aina ymmärtää, että koiran käyttäytyminen on tarveperusteista ja käyttäytyminen operoi ympäristössä. Koira käyttäytymisellään haluaa muuttaa ympäristöä itselleen suotuisammaksi. Testissä koira toimii ominaisuuksiensa mukaan, jolloin ympäristö, olosuhteet ja tunnetila määrittää käyttäytymisen, jonka sitten katsellessamme pääsemme toteamaan, kuinka koira reagoi kyseiseen Petotestitilanteeseen.

Petotesteissä koiralle syntyy etenkin petojen suhteen vahvistehistoriaa, jota koira pystyy hyödyntämään tulevaisuudessa niin arkielämässä kuin myös työkäytössäkin. Testeissä on käynyt runsaasti myös erilaisissa työkäytöissä olevia koiria (mm. SRVA-koiria, muita metsästyskoiria laumanvartijakoiria jne). Kuka tahansa voi törmätä luonnonpetoon erityisesti metsäreissuilla ja tällöin omistajien on helpompi tulkita koirien elekieltä ja välttyä vaaralta.  Koirille on aina tarjolla vapaa mahdollisuus toimia, eikä niitä pakoteta esimerkiksi ahtaalla aidatulla alueella tai lyhyellä remmillä. Pakeneminenkin on toimintakykyä ja koiran valinta. Koirille jää tunne, että ne ovat selvinneet haastavasta tilanteesta ja toimineet parhaaksi katsomallaan tavalla. Tästä syystä testien kesto on aina koirakohtainen ja toteutetaan yksilöllisesti. Testien avulla voidaan myös vahvistaa olemassa olevia taipumuksia turvallisesti. Vaikka konepetojen avulla voidaan monen  koiran itsetuntoon vaikuttaa positiivisesti vahvistamalla koiran käyttäytymistä, silti pedot ovat koiralle edelleen petoja eikä niistä ole tarkoituksenmukaistakaan tehdä kavereita koiralle.  

Kaikille eläimille on tärkeää itsetunnon kehitys – onnistumiset erilaisissa tunnetiloissa. Menestys auttaa saavuttamaan itseluottamusta ja itsevarmuus kehittyy sitä kautta.



ESITTELYSSÄ ELÄINTENKOULUTTAJA TOMMI MÄKELÄ 

Tommi ja Extra

Tommi on käyttäytymisanalyysiperusteisen eläintenkouluttamisen asiantuntija,  ammatiltaan eläintenkouluttaja- ja hoitaja sekä Kenneliiton käyttäytymisenjalostustarkastaja useassa roduissa. Hän toimii mm. Eläinavustaja ry:ssä koulutusasiantuntijana ja valmentajana Pro Training valmennus tm. Tommi on opiskellut eläintenkouluttamisen ja hoitamisen ammattiopintojen lisäksi mm. Espanjassa Daniel Morenon Reof- koulutusjärjestelmää, jolla koulutetaan työ- ja urheilukoiria. Viimeisimpänä hän on opiskellut Tampereen yliopistolla ammatillisesti syventävinä opintoina käyttäytymisanalyysiperusteisen eläintenkouluttajan koulutusopinnot. 



Tommi kertoo olevansa kiitollinen siitä, kun saa kartuttaa osaamistaan parhaiden opissa ja jatkaa kehittämistään joka päivä sekä voi valmentajana opettaa ja tukea muita koulutuksen haasteissa ja auttaa tavoitteiden saavuttamisessa. Tommin koirahistoria on jo noin 30 vuoden mittainen sisältäen paljon kokemuksia eri roduista. Omina koirina Tommilla on ollut pyreneittenkoira, alano espanol, tanskandoggeja, cane corsoja sekä belgianpaimenkoiria. Koulutuskokemusta on paljon moninaisista koirista/koiraroduista.

Koiraurheilussa Tommi on myös saanut menestystä ja todistanut että lyhyessä ajassa voi saavuttaa paljon hyvillä koulutusmetodeilla ja samalla oppinut myös monia tärkeitä asioita mm. kilpailemisesta. Tommi ei ole kilpailuorientoitunut, mutta kertoo aloittaneensa pienestä psyykkauksesta johtuen mondioring-lajin harjoittelun vuonna 2016. Kun Tommin koira täytti kaksi, hän osallistui heti kilpailuihin 2017 ja voitti ensimmäisenä kilpailukautenaan mondioring-lajissa belgianpaimenkoirien rotumestaruuskilpailuissa luokassa cat1 ja sai kunnian edustaa Suomea Sloveniassa FMBB MM kilpailuissa 2018 luokassa cat2.

Tällä hetkellä Tommi valmistautuu tulevaan kauteen belgianpaimenkoira malinois-rotuisilla koirillaan Turva, Allu ja Extra mukavin tavoittein luokissa cat1 ja cat2. Kaiken tämän lisäksi Tommi kouluttaa vartiointiin sekä erikoisetsintään koiria.

Tommi kertoo omasta koulutusmenetelmästään:
”Koulutusohjelmani Training program. I.B.F.T. INTELLIGENT. BEHAVIOR. FUNCTION. TRAINING - positiivisen vahvistamisen keinoin tapahtuvaa opetusta. Koulutusvalinnat ovat yksilölähtöisiä ja reaaliaikaisesti tapahtuvia perustuen uusimpaan saatavilla olevaan tietoon sekä kokemukseen ja kykyyn analysoida käyttäytymistä, joka on oleellista parhaan mahdollisen oppimisen saavuttamiseksi. Tavoitteinani koiran kokonaisvaltainen hyvinvointi yhdistettynä tehokkaaseen kouluttamiseen jossa harjoituksilla lisätään mm. eläimen luonnollisia käyttäytymistarpeita, jolloin saadaan lisää eläimelle motivaatiota tehdä toivottuja käyttäytymisiä toivotussa tunnetilassa. Kehitän myös alati koulutustekniikoitani ja haluan opettaa koiralle juuri niitä tarpeellisia käyttäytymisiä ja taitoja päämäärän ja tavoitteiden mukaan.”

Tommin toimia voitte seurata:
Esim.
Instagram:   @dog_trainer_specialist_tm

Facebook-sivuilta:
Eläintenkouluttaja Tommi Mäkelä
Pro Training international
Eläinavustaja ry

Tommin omat koirat ovat käyneet myös Petotesteissä



TERVETULOA PETOTESTIEN MONIPUOLISEEN MAAILMAAN! 

- Asko Sorvon Petotestit vuodesta 2012 - 







keskiviikko 20. toukokuuta 2020

"Apua, en tiedä mitä tekisin?"



"Apua, en tiedä mitä tekisin?"
Petotesteissä nähdään monenlaisia eleitä, ilmeitä sekä käyttäytymisiä - usein myös sijaistoimintoja.



Millä tahansa eläimellä syntyy joskus jännitystila vaikkapa jossain ristiriitaisassa, oudossa, pelottavassa, jännittävässä tai stressaavassa tilanteessa. Jännitystila puolestaan aiheuttaa usein  tilanteeseen kuulumattoman reaktion eli sijaistoiminnon.  Ihmisilläkin on monia sijaistoimintoja - kuka naputtelee esitelmöidessään kynää, kuka raapii korvantaustaa ja joku pistää sitten ”hermosauhuiksi” muussa pattitilanteessa. Koirien maailmassa sijaistoiminnot ovat pääosin muutoin aivan normaaleja erilaisia koirien käyttäytymisiä, mutta ne eivät vain liity itse vallitsevaan tilanteeseen. Sijaistoimintoina nähdään usein esimerkiksi maan nuuskimista, merkkailua,  ruopimista, maan kaivelua, korvien ja turkin ravistelua, esineiden suuhun ottamista, piehtarointia, epätarkoituksenmukaista juoksentelua tai haukkumista jne. Sijaistoiminnot helpottavat koirien olotilaa ja ovat usein itsessään palkitsevia. 

Petotesteissä koirilla on edessään usein hyvin ennenkokematon ja hämmentävä tilanne. Pitäisikö paeta tilanteesta vai karkottaa, vai vähän molempia? Kaikki vaihtoehdot vaativat kykyä toimia sekä riittävästi rohkeutta toteuttaa toimintaa. Vähän aremmallakin koiralla saattaa olla toimintakykyä kuitenkin reagoida niin että henki säilyisi, mutta vaatii tovin aikaa koiralta ratkaista ongelma. Nämä sijaistoiminnot kytkeytyvät myös koirien muuhun luonteeseen, kokemushistoriaan ja elämäntilanteeseen sekä yleiseen stressitasoon ja terveydentilaan jossain määrin. Joku koira on vielä varsin toimintakykyinen ja kykenee järkevään toimintaan itsensä kannalta, vaikka se selvästi pelkäisikin. Joku koira taas jopa lamaantuu tilanteessa, niin ettei kykene edes näkyvästi esittämään  sijaistoimintoja. Epätarkoituksenmukainen istuminenkin tai vastaavasti aivan päämäärätön juoksentelu on tässä kontekstissa sijaistoimintoa. 
  
Sijaistoimintoja esiintyy sitä vähemmän ja sitä lyhyempiä hetkiä, mitä enemmän koiralla on olemassa asioihin järkeviä ratkaisumalleja sekä rohkeutta ja toimintakykyä myös toteuttaa ne. Uhkatilanteessa järkevät toimintamallit ovat aina joko pakeneminen tai puolustautumisyritykset. Lamaantuminen tai tilanteeseen jumiin jääminen ja laaja sijaistoimintoesittey eivät ole koiran kannalta se paras ratkaisu. Sijaistoiminnot lisääntyvät sitä mukaa, mitä enemmän koira on paineistunut tai hämmentynyt ja mitä enemmän se kokee epävarmuutta jossain tilanteessa.  


Koirat piehtaroivat mielellään "ihanissa hajuissa", mutta piehtaroiminen voi olla jossain yhteydessä myös sijaistoiminto.

Sijaistoimintojen tunnistaminen helpottaa yhteistyötä koiran kanssa 



Me kaikki koiranomistajat näemme usein näitä koirien esittämiä sijaistoimintoja erilaisissa tilanteissa, koska on normaalia että koira joutuu uuteen ja hämmentävään tai stressaavaan tilanteeseen välillä.  Harmillista kyllä, sijaiskäyttäytyminen joskus tulkitaan vaikkapa koiran ”kettuiluksi” tai silkaksi välinpitämättömyydeksi omistajan ohjeita tai jotain tilannetta kohtaan. Joskus sijaistoiminnot ovat saattaneet kestää niin kauan, että niitä on alettu pitää jopa normaalina, vaikka käytös onkin kielinyt koirien pitkäaikaisesta stressistä, turhautumisesta tai vaikkapa kiputiloista ja niistä on kehittynyt jopa stereotyyppistä käytöstä. Pahimmillaan nämä mielletään jopa rotuominaisuuksiksi. Jos ollaan tehty vääriä johtopäätöksiä koirien käyttäytymisestä ja sen syistä, silloin helposti lähdetään purkamaan lankakerää vähän väärästä päästä. Jos esimerkiksi koiran paineistumista ei havaita, saatetaan koira sille sillä hetkellä liian haastaviin tilanteisiin ja yhteisymmärrys koiran kanssa alkaa rakoilla, jos tilanne toistuu usein. 

Istuminen on normaalia koiran käytöstä, mutta epätarkoituksenmukaisessa tilanneyhteydessä
 se on myös yksi mahdollinen sijaistoimintojen ilmenemismuoto. 

Sijaistoimintojen tunnistaminen helpottaa niin koirien elämänlaatua ja kuin myös parantaa koirien ja ihmisten välistä suhdetta. Kun ymmärrät koiraasi paremmin, teidän yhteiselonne muodostuu yhä mutkattomammaksi.  Tällä on suora yhteys myös koirien työkäyttöön sekä harrastuksiin, kuin myös aivan tavallisen arkielämän helpottumiseen ja myös koirien terveyteen.  Sijaistoimintojen tunnistaminen ja niiden ymmärtäminen helpottaa kaikkea koirien kanssa touhuilua. Esimerkiksi selvästi negatiivisella tavalla stressaantuneen koiran oppimiskyky on heikentynyt ja siksi on tärkeää tunnistaa koiransa käytöksestä näitä pattitilanteesta kertovia eleitä. Pahinta olisi tuolloin koiran oppimisen kannalta lisätä painetta entisestään. Koirahan ei tahallaan heittäydy hölmöksi, ihminen vain ei aina ymmärrä koiran käytöstä.

Yleisimpiä koirien sijaistoimintoja



Yleisimpiä koirien sijaistoimintoja ovat mm. pissamerkkailu ja maan nuuskiminen sekä itsensä rapsuttelu ja korvien ravistelu. Kuinka usein ihmiset kertovatkaan, miten jokin treeni tai kisasuoritus on mennyt aivan pilalle siksi, että koira on vaikkapa jäänyt nuuskimaan maata tai pissailemaan sinne ja tänne eikä kehotukset tai käskyt ole saavuttaneet lainkaan koirien korvienvälitasoa. Onko kyseessä tuolloin oikeasti koiran tottelemattomuus vai onko koira mahdollisesti ollut tuolloin jollain tavalla pattitilanteessa ja se onkin koettanut parhaan kykynsä mukaan ratkaista tilannetta, jolloin on alkanut esiintyä sijaistoimintoja? Jos on tullut jokin pattitilanne, koiran käytös on saattanut tuolloin näyttäytyä ihmisen silmään siltä, että koiraa ei kiinnosta lainkaan totella tai maassa on ollut jotain ylivoimaisen mielenkiintoisia hajuja. Hajumaailmahan ympäröi meitä ja koiria, joten hämmentävässä tilanteessa hajumaailmaan on helppo koiran uppoutua ja se on itsessään koiralle palkitsevaa.


Maan nuuskiminen


Maan nuuskiminen on koiralle hyvin luonnollista toimintaa. Maasta löytyy aina enemmän tai vähemmän hajuja. Maan nuuskiminen on myös rauhoittava ele esimerkiksi koirien välisissä konfliktitilanteissa ja koira rauhoittelee itseään ja myös muita tällä eleellä. Sijaistoimintona se esiintyy usein jossain hankalassa tilanteessa, jossa koira esimerkiksi stressaantuu tai tulee pelokkaaksi tai hieman epävarmaksi. Monella on kokemusta siitä, miten koira saattaa joskus alkaa nuuskia maata ihmisen näkökulmasta katsoen jopa hyvinkin epätarkoituksenmukaisessa tilanteessa. Maan nuuskimista nähdään Petotesteissä varsin usein ja pitää muistaa erottaa maan nuuskiminen sijaistoimintokäytöksenä esimerkiksi siitä, että koirien on toivottavaakin käyttää nenäänsä nuuskiessaan petojen hajuja, joita testeissä käytetään.  Vieressä olevassa kuvassa oleva koira ei olisi luonnonpedon kanssa turvassa, ellei koira kykenisi selvittämään tilannetta hyvin nopeasti. 





Pissamerkkailu

Varsinkin urokset merkkailevat paljon ja se kuuluu lajityypilliseen käytökseen, sillä viestitään muille koirille monella tavalla ja pönkitetään myös omaa itsetuntoa. Myös nartut merkkailevat, etenkin kiima-aikana, mutta myös muulloinkin. Pissamerkkailu on monesti myös varsin huomaamaton sijaistoiminto. Koska etenkin uroksille on normaalia merkkailla sinne ja tänne, helposti ei tule huomanneeksi merkkailun olevankin jossain tilanteessa sijaiskäyttäytymistä.  Petotesteissä nähdään myös selkeästi sijaistoimintona esiintyvää merkkailua, jolloin ei ole kyse varsinaisesta viestinnästä.





Itsensä rapsuttelu sekä korvien tai koko vartalon ravistelu

Petotesteissä näkyy monesti, miten koiralle tulee "kirppuja" korvien taakse tai koko kroppaan. Koira saattaa rapsutella tai ravistella korviaan tai itseään  useaan kertaan peräkkäin, ilman että missään olisi minkäänlaista vaivaa. Monestihan vastaavaa korvien ravistelua voi havaita koirilla esimerkiksi niiden odottaessa kovasti lenkille lähtöä.





Jonkun esineen ottaminen suuhun

Välillä Petotesteissä nähdään miten koira ottaa maasta liinan tai esimerkiksi jonkun kepin palasen suuhunsa. Koiralle on luonnollista tarttua esineisiin hampaillaan, mutta Petotesteissä tällainen käytös ei liity asiayhteyteen vaan sekin on sijaiskäyttäytymistä.



Petotesteissä nähdään joskus varsinaisia sijaistoimintoesittelyitä. Omistajan on joskus hankala ymmärtää oman koiransa käytöstä, mutta tuhansien ja taas tuhansien testien jälkeen voimme vakuuttaa tällaisen jopa tilanteeseen nähden oudon käyttäytymisen olevan täysin normaalia, osa koirien elämää. Koirat joutuvat elämänsä varrella moniin erilaisiin tilanteisiin, joihin eivät ole ennen joutuneet. Ne selviytyvät jokainen yksilöllisellä tavallaan ja sijaistoiminnot ovat vain yksi selviytymiskeinoista. Ne helpottavat koirien olotilaa ja itsessään ovat usein koiran näkökulmasta katsoen  palkitsevia. 


Ponteva ja runsas maan ruopiminen on myös yksi usein nähdyistä sijaistoiminnoista.

Muutamia yleisiä mietteitä testeihin ja sijaistoimintoihin liittyen



”Koirani tiesi, että peto ei ollut oikea, koira vain pissaili ympäriinsä ja nuuski maata”


Näitä yleisimpiä sijaistoimintakäytöksiä nähdään melko usein testeissä, varsinkin testien alussa suurimman hämmennyksen hetkellä, joskus kesken testin ajoittaisena ja joskus jopa läpi testin ajan. Koira on joutunut vähintäänkin hetkelliseen ”pattitilanteeseen”, jossa koiralle tulee esiin voimakkaat sijaistoiminnot ja se ryhtyy nuuskimaan maata sekä pissamerkkailemaan (jopa nartut tekevät tätä) ympäriinsä. Koiran koko elekieli ja ilmeet kertovat enemmän tilanteesta kuin jokin yksittäinen toiminto, siksi pitää siis tarkastella asioita aina kokonaisuus huomioonottaen. Moni koira hetken mietittyään ottaa jalat alleen joko hiljaa hiipien tai reippaasti juosten ja kehottaa omistajaakin usein tekemään samoin. Joku koira voi lamaantua jopa täysin paikalleen ja joku toinen yrittääkin karkottaa petoa selvitettyään ongelmatilanteen.

Vastaava haastava tilanne syntyy koirille yhtä lailla myös luonnonpetojen kanssa, jos koiralla ei ole niistä kunnolla kokemusta tai koira ei kykene selvittämään tilannetta nopeasti edukseen. Petotestit antavat koiralle turvallisella tavalla kokemuksen pedoista ja omistaja tietää testien jälkeen koirastaan ja sen käyttäytymisestä petojen kanssa. Testit auttavat myös koiria mahdollisten luonnonpetokohtaamisten varalle. Kerran ylipäästyään jostain asiasta koira ei toista kertaa samalla tavalla säikähdä asiaa tai koe sitä samalla tavalla pattitilanteeksi, vaikka petojen käytöksissä onkin valtavia eroja myös luonnossa.

Petotesteissä on vuosien varrella käynyt niin runsaslukuinen joukko todellisia metsien ja työkenttien sankareita, joilla vankka luonnonpetokokemus ja silti testeissä nämä koirat reagoivat kuten aitojen petojen kanssa. Konepetomme ovat oikeasti vakuuttavia. Pitää kuitenkin muistaa, että koirat eivät ole koneita ja monta seikkaa voi vaikuttaa testipäivään. Meidän konepetojamme ei koskaan eikä milloinkaan esitellä koirille passiivisina eikä koiria tutustuteta ikinä niihin niin, että niistä tulisi kavereita. Meidän konepetojen ”kintutkin” ovat kuivat - ei ole yksikään koira näiden vuosien aikana käynyt petojemme päälle ruikkimassa, sillä eivät koirat sitä tee luonnonpedoillekaan. 



Eikö koira otakaan tilannetta tosissaan?
Maan nuuskiminen helpottaa pattitilanteessa koiran oloa ja on koiralle itsessään palkitsevaa toimintaa. Siihen on helppo uppoutua, vaikka se ei olisi koiralle edullisinta. Vanhempien koirien kohdalla täytyy huomioida myös mahdolliset iän tuomat seikat, kuten huono näkö ja kuulo sekä kognitiivisten taitojen heikentyminen. Ikääntynyt koira voi kärsiä eriasteisesta mm. kognitiivisesta dysfunktiosta, joka vastaa oireiltaan ihmisten dementoivia sairauksia.

”Koiraani ei kiinnostanut asia tippaakaan, vaan rapsutteli itseään ja teki kaikkea muuta” 


Monilla eläimillä voidaan tunnistaa erilaisia sijaistoimintoja ja joskus ne koituvat jopa jonkun yksilön kohtaloksi myös. Mikäli eläin pattitilanteessa alkaa esittää voimakkaita sijaistoimintoja voi vastapuolen edustaja jopa hyökätä sen kimppuun, mikäli toinen ei pysty selvittämään tilannetta jollain tavalla henkensä säästäen ennen sitä.  Jotkut koirat kykenevät selvittämään haastavat tilanteet nopeammin kuin toiset ja pienistä ajoittaisista sijaistoiminnoistakin huolimatta monet kykenevät toimimaan haastavissa tilanteissa itsensä kannalta järkevästi. Toiset koirat eivät vain kykene edes ajan kanssa selvittämään ongelmia. Tämäkin on vain omistajalle hyvin tärkeä tieto omasta koirastaan. Koira, joka vaikuttaa omistajan silmään puuhastelevan vain omiaan ja on ehkä lähtenyt hitaasti vain pois paikalta, onkin sitten yllättänyt kuitenkin isäntänsä tai emäntänsä metsälenkillä varoittaessaan esimerkiksi metsässä lymyävästä karhusta vastaavalla tavalla, hipsien poispäin pedosta.

Testeistä saa aina kattavan suullisen ja kirjallisen arvion ja aina on mahdollisuus kysellä myös oman ja muihin testeihin tuleviin koiriin liittyen. Aina kannattaakin kysyä, mikäli testistä herää kysymyksiä. Koirien koko elekieli, liikkuminen, ilmeet ja toiminnat otetaan huomioon arvioitaessa reaktioita, aivan koko testin ajan alkuhaastattelusta palauteosioon. On otettava huomioon myös mm. koirien taustat, historia ja terveydentila. Ikä  tuo muutoksia koirillekin mm. kuulo ja näkö heikkenevät sekä koirat tuntevat nahoissaan, etteivät ole enää nuoruuden voimissaan. Ikääntyneiden koirien keskuudessa on havaittu myös selvästi pientä hajamielisyyttä ja tämä näkyy myös testeissä vanhempien koirien kohdalla varsin usein.  Jokainen koira on aina oma yksilönsä ja sellaisena se myös huomioidaan Petotesteissä.



Koiran elämään kuuluu välillä erilaiset hämmentävät tilanteet.
Petotesteissämme konepedot liikkuvat aina koirakohtaisen aina yksilöllisesti 
ja testit suoritetaan koiralähtöisesti. 


Monelle ihmiselle sijaistoiminnot tulevat tietoon aivan uutena käsitteenä.  Koirien käyttäytymisellä on aina jokin tarkoitus, aina vain me ihmiset emme niitä ymmärrä. Kun meidän  ymmärryksemme kasvaa, elämä koirien kanssa helpottuu ja samalla myös koirien elämänlaatu paranee. Koirat toimivat koiramaisilla konsteilla ja inhimillistäminen tulkinnoissa ei useinkaan tilanteita helpota.

Monelle omistajalle tulee joskus suoranaisena pettymyksenä, jos oma monissa tilanteissa rohkea ja hurjasti reagoiva koira alkaakin tuumailla testissä konepetojen kanssa. Tulee muistaa, että ensimmäistä kertaa petojen kanssa tekemisissä olevalle koiralle tilanne on uusi ja outo, uhkaava ja jännittävä. Jokainen koira reagoi yksilöllisesti. Testeihin kannattaakin tulla ilman ennakko-odotuksia ja avoimin mielin. Yksilötesteissä nähdään koirista paljon yksilöllisiä ominaisuuksia, kun tukena ei olekaan tuttua ympäristöä, piha-aitoja, muuta koiralaumaa ja montaa opittua käytösmallia.

Luonnollisesti täytyy muistaa, että koiratkaan eivät ole koneita, joiden käytös olisi päivästä toiseen aina täysin samanlaista. Hormonaaliset seikat, kivut, stressi ja koiran ikääntyminen voivat vaikuttaa testipäivän suoritukseen. Esimerkiksi voimakkaasti valeraskaana oleva narttu ei halua ottaa haasteita vastaan vaan valmistautuu synnytykseen ja mieluummin välttää taistelutilanteet, jos vain voi. Normaalitilanteessa sama koira on kenties käyttäytynyt aivan toisin ja halunnut karkottaa pedon. Samoin nähdään selvästi koirien ikääntyessä, että ennen hurjasti petojen kanssa työskennellyt koira ei omaa enää samanlaista yhtä tiukkaa asennetta. Monet piilevät kiputilat saattavat myös paljastua koiran muuttuneen käytöksen perusteella. Sitten tässä kohtaa ohimennen mainittakoon, että on toki niitäkin jokusia yksilöitä, jotka eivät vain yksinkertaisesti osaa pelätä petojakaan lainkaan, sillä näiden koirien maailmankuvaan ei kuulu minkäänlainen pahuus, kaikki vastaantulevat otukset ovat "kivoja kavereita" ja luonnonpetokohtaamisissa niiden koirien kohtalo on yleensä aina varsin karu.



Toisinaan sijaistoiminnot voivat olla ihmisten näkökulmasta hieman hupaisia, mutta aidoissa luonnonpetokohtaamisissa ne koituisivat hyvin todennäköisesti kohtalokkaiksi koiran kannalta.


Laumatesteissä nähdään hyvin eri yksilöiden väliset erot ja sen, miten koirat laumassakin toimivat kuitenkin omina yksilöinään ja oma hengissä säilyminen on ykkösenä. Siinä missä toinen koira on vielä sijaistoimintojen vallassa, toinen koira kykenee jo toimimaan edullisimmalla tavalla ja se voi olla esimerkiksi tilanteesta pois lähteminen tai karkotusyritys.

Petotesteillä pystyy kartoittamaan koirista paljon asioita ja luonneominaisuuksia, Myös mahdollisimman tarkan alkuhaastattelun ja loppupalautteen avulla yritetään jokaisen koiran kohdalla saada mahdollisimman tiivis tietomäärä koirasta kyseisen testipäivän osalta ja antaa myös samalla työvälineitä koirien omistajille jatkoa palvelemaan. Petotestejä voidaan hyödyntää paitsi testinä, myös koirien virikkeellistämisessä sekä monenlaisissa ongelmatilanteiden purkamisessa. 

Petotesteillä on siis paljon annettavaa kaikille koiranomistajille! Myös muiden kuin omien koirien testien seuraaminen, koirien reaktioiden havainnointi ja palautteiden kuuntelu sekä tarkentavat kysymykset testaaja Asko Sorvolle ovat aina hyvin antoisaa ja opettavaista!



TERVETULOA ASKO SORVON PETOTESTEIHIN - PETOTESTAUSTA VUODESTA 2012!


Lisätietoa testeistä löydät kotisivuiltamme:

www.petotestit.com