keskiviikko 20. toukokuuta 2020

"Apua, en tiedä mitä tekisin?"



"Apua, en tiedä mitä tekisin?"
Petotesteissä nähdään monenlaisia eleitä, ilmeitä sekä käyttäytymisiä - usein myös sijaistoimintoja.



Millä tahansa eläimellä syntyy joskus jännitystila vaikkapa jossain ristiriitaisassa, oudossa, pelottavassa, jännittävässä tai stressaavassa tilanteessa. Jännitystila puolestaan aiheuttaa usein  tilanteeseen kuulumattoman reaktion eli sijaistoiminnon.  Ihmisilläkin on monia sijaistoimintoja - kuka naputtelee esitelmöidessään kynää, kuka raapii korvantaustaa ja joku pistää sitten ”hermosauhuiksi” muussa pattitilanteessa. Koirien maailmassa sijaistoiminnot ovat pääosin muutoin aivan normaaleja erilaisia koirien käyttäytymisiä, mutta ne eivät vain liity itse vallitsevaan tilanteeseen. Sijaistoimintoina nähdään usein esimerkiksi maan nuuskimista, merkkailua,  ruopimista, maan kaivelua, korvien ja turkin ravistelua, esineiden suuhun ottamista, piehtarointia, epätarkoituksenmukaista juoksentelua tai haukkumista jne. Sijaistoiminnot helpottavat koirien olotilaa ja ovat usein itsessään palkitsevia. 

Petotesteissä koirilla on edessään usein hyvin ennenkokematon ja hämmentävä tilanne. Pitäisikö paeta tilanteesta vai karkottaa, vai vähän molempia? Kaikki vaihtoehdot vaativat kykyä toimia sekä riittävästi rohkeutta toteuttaa toimintaa. Vähän aremmallakin koiralla saattaa olla toimintakykyä kuitenkin reagoida niin että henki säilyisi, mutta vaatii tovin aikaa koiralta ratkaista ongelma. Nämä sijaistoiminnot kytkeytyvät myös koirien muuhun luonteeseen, kokemushistoriaan ja elämäntilanteeseen sekä yleiseen stressitasoon ja terveydentilaan jossain määrin. Joku koira on vielä varsin toimintakykyinen ja kykenee järkevään toimintaan itsensä kannalta, vaikka se selvästi pelkäisikin. Joku koira taas jopa lamaantuu tilanteessa, niin ettei kykene edes näkyvästi esittämään  sijaistoimintoja. Epätarkoituksenmukainen istuminenkin tai vastaavasti aivan päämäärätön juoksentelu on tässä kontekstissa sijaistoimintoa. 
  
Sijaistoimintoja esiintyy sitä vähemmän ja sitä lyhyempiä hetkiä, mitä enemmän koiralla on olemassa asioihin järkeviä ratkaisumalleja sekä rohkeutta ja toimintakykyä myös toteuttaa ne. Uhkatilanteessa järkevät toimintamallit ovat aina joko pakeneminen tai puolustautumisyritykset. Lamaantuminen tai tilanteeseen jumiin jääminen ja laaja sijaistoimintoesittey eivät ole koiran kannalta se paras ratkaisu. Sijaistoiminnot lisääntyvät sitä mukaa, mitä enemmän koira on paineistunut tai hämmentynyt ja mitä enemmän se kokee epävarmuutta jossain tilanteessa.  


Koirat piehtaroivat mielellään "ihanissa hajuissa", mutta piehtaroiminen voi olla jossain yhteydessä myös sijaistoiminto.

Sijaistoimintojen tunnistaminen helpottaa yhteistyötä koiran kanssa 



Me kaikki koiranomistajat näemme usein näitä koirien esittämiä sijaistoimintoja erilaisissa tilanteissa, koska on normaalia että koira joutuu uuteen ja hämmentävään tai stressaavaan tilanteeseen välillä.  Harmillista kyllä, sijaiskäyttäytyminen joskus tulkitaan vaikkapa koiran ”kettuiluksi” tai silkaksi välinpitämättömyydeksi omistajan ohjeita tai jotain tilannetta kohtaan. Joskus sijaistoiminnot ovat saattaneet kestää niin kauan, että niitä on alettu pitää jopa normaalina, vaikka käytös onkin kielinyt koirien pitkäaikaisesta stressistä, turhautumisesta tai vaikkapa kiputiloista ja niistä on kehittynyt jopa stereotyyppistä käytöstä. Pahimmillaan nämä mielletään jopa rotuominaisuuksiksi. Jos ollaan tehty vääriä johtopäätöksiä koirien käyttäytymisestä ja sen syistä, silloin helposti lähdetään purkamaan lankakerää vähän väärästä päästä. Jos esimerkiksi koiran paineistumista ei havaita, saatetaan koira sille sillä hetkellä liian haastaviin tilanteisiin ja yhteisymmärrys koiran kanssa alkaa rakoilla, jos tilanne toistuu usein. 

Istuminen on normaalia koiran käytöstä, mutta epätarkoituksenmukaisessa tilanneyhteydessä
 se on myös yksi mahdollinen sijaistoimintojen ilmenemismuoto. 

Sijaistoimintojen tunnistaminen helpottaa niin koirien elämänlaatua ja kuin myös parantaa koirien ja ihmisten välistä suhdetta. Kun ymmärrät koiraasi paremmin, teidän yhteiselonne muodostuu yhä mutkattomammaksi.  Tällä on suora yhteys myös koirien työkäyttöön sekä harrastuksiin, kuin myös aivan tavallisen arkielämän helpottumiseen ja myös koirien terveyteen.  Sijaistoimintojen tunnistaminen ja niiden ymmärtäminen helpottaa kaikkea koirien kanssa touhuilua. Esimerkiksi selvästi negatiivisella tavalla stressaantuneen koiran oppimiskyky on heikentynyt ja siksi on tärkeää tunnistaa koiransa käytöksestä näitä pattitilanteesta kertovia eleitä. Pahinta olisi tuolloin koiran oppimisen kannalta lisätä painetta entisestään. Koirahan ei tahallaan heittäydy hölmöksi, ihminen vain ei aina ymmärrä koiran käytöstä.

Yleisimpiä koirien sijaistoimintoja



Yleisimpiä koirien sijaistoimintoja ovat mm. pissamerkkailu ja maan nuuskiminen sekä itsensä rapsuttelu ja korvien ravistelu. Kuinka usein ihmiset kertovatkaan, miten jokin treeni tai kisasuoritus on mennyt aivan pilalle siksi, että koira on vaikkapa jäänyt nuuskimaan maata tai pissailemaan sinne ja tänne eikä kehotukset tai käskyt ole saavuttaneet lainkaan koirien korvienvälitasoa. Onko kyseessä tuolloin oikeasti koiran tottelemattomuus vai onko koira mahdollisesti ollut tuolloin jollain tavalla pattitilanteessa ja se onkin koettanut parhaan kykynsä mukaan ratkaista tilannetta, jolloin on alkanut esiintyä sijaistoimintoja? Jos on tullut jokin pattitilanne, koiran käytös on saattanut tuolloin näyttäytyä ihmisen silmään siltä, että koiraa ei kiinnosta lainkaan totella tai maassa on ollut jotain ylivoimaisen mielenkiintoisia hajuja. Hajumaailmahan ympäröi meitä ja koiria, joten hämmentävässä tilanteessa hajumaailmaan on helppo koiran uppoutua ja se on itsessään koiralle palkitsevaa.


Maan nuuskiminen


Maan nuuskiminen on koiralle hyvin luonnollista toimintaa. Maasta löytyy aina enemmän tai vähemmän hajuja. Maan nuuskiminen on myös rauhoittava ele esimerkiksi koirien välisissä konfliktitilanteissa ja koira rauhoittelee itseään ja myös muita tällä eleellä. Sijaistoimintona se esiintyy usein jossain hankalassa tilanteessa, jossa koira esimerkiksi stressaantuu tai tulee pelokkaaksi tai hieman epävarmaksi. Monella on kokemusta siitä, miten koira saattaa joskus alkaa nuuskia maata ihmisen näkökulmasta katsoen jopa hyvinkin epätarkoituksenmukaisessa tilanteessa. Maan nuuskimista nähdään Petotesteissä varsin usein ja pitää muistaa erottaa maan nuuskiminen sijaistoimintokäytöksenä esimerkiksi siitä, että koirien on toivottavaakin käyttää nenäänsä nuuskiessaan petojen hajuja, joita testeissä käytetään.  Vieressä olevassa kuvassa oleva koira ei olisi luonnonpedon kanssa turvassa, ellei koira kykenisi selvittämään tilannetta hyvin nopeasti. 





Pissamerkkailu

Varsinkin urokset merkkailevat paljon ja se kuuluu lajityypilliseen käytökseen, sillä viestitään muille koirille monella tavalla ja pönkitetään myös omaa itsetuntoa. Myös nartut merkkailevat, etenkin kiima-aikana, mutta myös muulloinkin. Pissamerkkailu on monesti myös varsin huomaamaton sijaistoiminto. Koska etenkin uroksille on normaalia merkkailla sinne ja tänne, helposti ei tule huomanneeksi merkkailun olevankin jossain tilanteessa sijaiskäyttäytymistä.  Petotesteissä nähdään myös selkeästi sijaistoimintona esiintyvää merkkailua, jolloin ei ole kyse varsinaisesta viestinnästä.





Itsensä rapsuttelu sekä korvien tai koko vartalon ravistelu

Petotesteissä näkyy monesti, miten koiralle tulee "kirppuja" korvien taakse tai koko kroppaan. Koira saattaa rapsutella tai ravistella korviaan tai itseään  useaan kertaan peräkkäin, ilman että missään olisi minkäänlaista vaivaa. Monestihan vastaavaa korvien ravistelua voi havaita koirilla esimerkiksi niiden odottaessa kovasti lenkille lähtöä.





Jonkun esineen ottaminen suuhun

Välillä Petotesteissä nähdään miten koira ottaa maasta liinan tai esimerkiksi jonkun kepin palasen suuhunsa. Koiralle on luonnollista tarttua esineisiin hampaillaan, mutta Petotesteissä tällainen käytös ei liity asiayhteyteen vaan sekin on sijaiskäyttäytymistä.



Petotesteissä nähdään joskus varsinaisia sijaistoimintoesittelyitä. Omistajan on joskus hankala ymmärtää oman koiransa käytöstä, mutta tuhansien ja taas tuhansien testien jälkeen voimme vakuuttaa tällaisen jopa tilanteeseen nähden oudon käyttäytymisen olevan täysin normaalia, osa koirien elämää. Koirat joutuvat elämänsä varrella moniin erilaisiin tilanteisiin, joihin eivät ole ennen joutuneet. Ne selviytyvät jokainen yksilöllisellä tavallaan ja sijaistoiminnot ovat vain yksi selviytymiskeinoista. Ne helpottavat koirien olotilaa ja itsessään ovat usein koiran näkökulmasta katsoen  palkitsevia. 


Ponteva ja runsas maan ruopiminen on myös yksi usein nähdyistä sijaistoiminnoista.

Muutamia yleisiä mietteitä testeihin ja sijaistoimintoihin liittyen



”Koirani tiesi, että peto ei ollut oikea, koira vain pissaili ympäriinsä ja nuuski maata”


Näitä yleisimpiä sijaistoimintakäytöksiä nähdään melko usein testeissä, varsinkin testien alussa suurimman hämmennyksen hetkellä, joskus kesken testin ajoittaisena ja joskus jopa läpi testin ajan. Koira on joutunut vähintäänkin hetkelliseen ”pattitilanteeseen”, jossa koiralle tulee esiin voimakkaat sijaistoiminnot ja se ryhtyy nuuskimaan maata sekä pissamerkkailemaan (jopa nartut tekevät tätä) ympäriinsä. Koiran koko elekieli ja ilmeet kertovat enemmän tilanteesta kuin jokin yksittäinen toiminto, siksi pitää siis tarkastella asioita aina kokonaisuus huomioonottaen. Moni koira hetken mietittyään ottaa jalat alleen joko hiljaa hiipien tai reippaasti juosten ja kehottaa omistajaakin usein tekemään samoin. Joku koira voi lamaantua jopa täysin paikalleen ja joku toinen yrittääkin karkottaa petoa selvitettyään ongelmatilanteen.

Vastaava haastava tilanne syntyy koirille yhtä lailla myös luonnonpetojen kanssa, jos koiralla ei ole niistä kunnolla kokemusta tai koira ei kykene selvittämään tilannetta nopeasti edukseen. Petotestit antavat koiralle turvallisella tavalla kokemuksen pedoista ja omistaja tietää testien jälkeen koirastaan ja sen käyttäytymisestä petojen kanssa. Testit auttavat myös koiria mahdollisten luonnonpetokohtaamisten varalle. Kerran ylipäästyään jostain asiasta koira ei toista kertaa samalla tavalla säikähdä asiaa tai koe sitä samalla tavalla pattitilanteeksi, vaikka petojen käytöksissä onkin valtavia eroja myös luonnossa.

Petotesteissä on vuosien varrella käynyt niin runsaslukuinen joukko todellisia metsien ja työkenttien sankareita, joilla vankka luonnonpetokokemus ja silti testeissä nämä koirat reagoivat kuten aitojen petojen kanssa. Konepetomme ovat oikeasti vakuuttavia. Pitää kuitenkin muistaa, että koirat eivät ole koneita ja monta seikkaa voi vaikuttaa testipäivään. Meidän konepetojamme ei koskaan eikä milloinkaan esitellä koirille passiivisina eikä koiria tutustuteta ikinä niihin niin, että niistä tulisi kavereita. Meidän konepetojen ”kintutkin” ovat kuivat - ei ole yksikään koira näiden vuosien aikana käynyt petojemme päälle ruikkimassa, sillä eivät koirat sitä tee luonnonpedoillekaan. 



Eikö koira otakaan tilannetta tosissaan?
Maan nuuskiminen helpottaa pattitilanteessa koiran oloa ja on koiralle itsessään palkitsevaa toimintaa. Siihen on helppo uppoutua, vaikka se ei olisi koiralle edullisinta. Vanhempien koirien kohdalla täytyy huomioida myös mahdolliset iän tuomat seikat, kuten huono näkö ja kuulo sekä kognitiivisten taitojen heikentyminen. Ikääntynyt koira voi kärsiä eriasteisesta mm. kognitiivisesta dysfunktiosta, joka vastaa oireiltaan ihmisten dementoivia sairauksia.

”Koiraani ei kiinnostanut asia tippaakaan, vaan rapsutteli itseään ja teki kaikkea muuta” 


Monilla eläimillä voidaan tunnistaa erilaisia sijaistoimintoja ja joskus ne koituvat jopa jonkun yksilön kohtaloksi myös. Mikäli eläin pattitilanteessa alkaa esittää voimakkaita sijaistoimintoja voi vastapuolen edustaja jopa hyökätä sen kimppuun, mikäli toinen ei pysty selvittämään tilannetta jollain tavalla henkensä säästäen ennen sitä.  Jotkut koirat kykenevät selvittämään haastavat tilanteet nopeammin kuin toiset ja pienistä ajoittaisista sijaistoiminnoistakin huolimatta monet kykenevät toimimaan haastavissa tilanteissa itsensä kannalta järkevästi. Toiset koirat eivät vain kykene edes ajan kanssa selvittämään ongelmia. Tämäkin on vain omistajalle hyvin tärkeä tieto omasta koirastaan. Koira, joka vaikuttaa omistajan silmään puuhastelevan vain omiaan ja on ehkä lähtenyt hitaasti vain pois paikalta, onkin sitten yllättänyt kuitenkin isäntänsä tai emäntänsä metsälenkillä varoittaessaan esimerkiksi metsässä lymyävästä karhusta vastaavalla tavalla, hipsien poispäin pedosta.

Testeistä saa aina kattavan suullisen ja kirjallisen arvion ja aina on mahdollisuus kysellä myös oman ja muihin testeihin tuleviin koiriin liittyen. Aina kannattaakin kysyä, mikäli testistä herää kysymyksiä. Koirien koko elekieli, liikkuminen, ilmeet ja toiminnat otetaan huomioon arvioitaessa reaktioita, aivan koko testin ajan alkuhaastattelusta palauteosioon. On otettava huomioon myös mm. koirien taustat, historia ja terveydentila. Ikä  tuo muutoksia koirillekin mm. kuulo ja näkö heikkenevät sekä koirat tuntevat nahoissaan, etteivät ole enää nuoruuden voimissaan. Ikääntyneiden koirien keskuudessa on havaittu myös selvästi pientä hajamielisyyttä ja tämä näkyy myös testeissä vanhempien koirien kohdalla varsin usein.  Jokainen koira on aina oma yksilönsä ja sellaisena se myös huomioidaan Petotesteissä.



Koiran elämään kuuluu välillä erilaiset hämmentävät tilanteet.
Petotesteissämme konepedot liikkuvat aina koirakohtaisen aina yksilöllisesti 
ja testit suoritetaan koiralähtöisesti. 


Monelle ihmiselle sijaistoiminnot tulevat tietoon aivan uutena käsitteenä.  Koirien käyttäytymisellä on aina jokin tarkoitus, aina vain me ihmiset emme niitä ymmärrä. Kun meidän  ymmärryksemme kasvaa, elämä koirien kanssa helpottuu ja samalla myös koirien elämänlaatu paranee. Koirat toimivat koiramaisilla konsteilla ja inhimillistäminen tulkinnoissa ei useinkaan tilanteita helpota.

Monelle omistajalle tulee joskus suoranaisena pettymyksenä, jos oma monissa tilanteissa rohkea ja hurjasti reagoiva koira alkaakin tuumailla testissä konepetojen kanssa. Tulee muistaa, että ensimmäistä kertaa petojen kanssa tekemisissä olevalle koiralle tilanne on uusi ja outo, uhkaava ja jännittävä. Jokainen koira reagoi yksilöllisesti. Testeihin kannattaakin tulla ilman ennakko-odotuksia ja avoimin mielin. Yksilötesteissä nähdään koirista paljon yksilöllisiä ominaisuuksia, kun tukena ei olekaan tuttua ympäristöä, piha-aitoja, muuta koiralaumaa ja montaa opittua käytösmallia.

Luonnollisesti täytyy muistaa, että koiratkaan eivät ole koneita, joiden käytös olisi päivästä toiseen aina täysin samanlaista. Hormonaaliset seikat, kivut, stressi ja koiran ikääntyminen voivat vaikuttaa testipäivän suoritukseen. Esimerkiksi voimakkaasti valeraskaana oleva narttu ei halua ottaa haasteita vastaan vaan valmistautuu synnytykseen ja mieluummin välttää taistelutilanteet, jos vain voi. Normaalitilanteessa sama koira on kenties käyttäytynyt aivan toisin ja halunnut karkottaa pedon. Samoin nähdään selvästi koirien ikääntyessä, että ennen hurjasti petojen kanssa työskennellyt koira ei omaa enää samanlaista yhtä tiukkaa asennetta. Monet piilevät kiputilat saattavat myös paljastua koiran muuttuneen käytöksen perusteella. Sitten tässä kohtaa ohimennen mainittakoon, että on toki niitäkin jokusia yksilöitä, jotka eivät vain yksinkertaisesti osaa pelätä petojakaan lainkaan, sillä näiden koirien maailmankuvaan ei kuulu minkäänlainen pahuus, kaikki vastaantulevat otukset ovat "kivoja kavereita" ja luonnonpetokohtaamisissa niiden koirien kohtalo on yleensä aina varsin karu.



Toisinaan sijaistoiminnot voivat olla ihmisten näkökulmasta hieman hupaisia, mutta aidoissa luonnonpetokohtaamisissa ne koituisivat hyvin todennäköisesti kohtalokkaiksi koiran kannalta.


Laumatesteissä nähdään hyvin eri yksilöiden väliset erot ja sen, miten koirat laumassakin toimivat kuitenkin omina yksilöinään ja oma hengissä säilyminen on ykkösenä. Siinä missä toinen koira on vielä sijaistoimintojen vallassa, toinen koira kykenee jo toimimaan edullisimmalla tavalla ja se voi olla esimerkiksi tilanteesta pois lähteminen tai karkotusyritys.

Petotesteillä pystyy kartoittamaan koirista paljon asioita ja luonneominaisuuksia, Myös mahdollisimman tarkan alkuhaastattelun ja loppupalautteen avulla yritetään jokaisen koiran kohdalla saada mahdollisimman tiivis tietomäärä koirasta kyseisen testipäivän osalta ja antaa myös samalla työvälineitä koirien omistajille jatkoa palvelemaan. Petotestejä voidaan hyödyntää paitsi testinä, myös koirien virikkeellistämisessä sekä monenlaisissa ongelmatilanteiden purkamisessa. 

Petotesteillä on siis paljon annettavaa kaikille koiranomistajille! Myös muiden kuin omien koirien testien seuraaminen, koirien reaktioiden havainnointi ja palautteiden kuuntelu sekä tarkentavat kysymykset testaaja Asko Sorvolle ovat aina hyvin antoisaa ja opettavaista!



TERVETULOA ASKO SORVON PETOTESTEIHIN - PETOTESTAUSTA VUODESTA 2012!


Lisätietoa testeistä löydät kotisivuiltamme:

www.petotestit.com

 


 

sunnuntai 1. maaliskuuta 2020

"Onks se vihainen?"

Koirien luonteen terävyys on kuin kaksiteräinen miekka 

Petotesteissä nähdään vuosittain tuhansia erilaisia koiria ja erilaisia reaktioita eri petoihin. Nähdään paljon myös voimakkaasti reagoivia koiria, jolloin moni kysyy tai vähintään mielessään ajattelee:"Onks toi vihainen?" Reaktioiden taustalta löytyy koirien luontainen ominaisuus puolustaa itseään eli terävyys. Terävyys helposti tulkitaan negatiiviseksi luonneominaisuudeksi ja sitä kutsutaan  arkikielessä inhimillistäen usein "vihaisuudeksi". Terävyys on yksi varsin tutuista koirien luonneominaisuuksien termeistä, joka tarkoittaa kiteytetysti koiran aggressiivista reagointia koiran näkökulmasta tapahtuvaan uhkatilanteeseen. Kyseessä on siis koiran halu puolustaa itseään. Mitä pienempi ärsyke aiheuttaa koirassa aggressiivisen reaktion, sitä terävämpi koira on kyseessä. Osa koirista reagoi hyvin suurieleisesti ja toisilla koirilla reaktio on paljon vähempieleinen, osa koirista ei osoita terävyyttä lainkaan. Reaktioihin vaikuttavat myös koiran muut luonneominaisuudet, esimerkiksi toimintakyky, hermorakenne sekä koiran tempperamentti. Myös mm. terveydentila, hormonaaliset seikat ja stressi vaikuttavat reaktioihin.

Toisinaan terävyyden ja arkuuden välille vedetään automaattisesti suora yhtäläisyysmerkki. Terävyys ei tarkoita automaattisesti arkuutta eikä arkuus terävyyttä, mutta terävä koira voi olla myös arka. Terävyys on kuin kaksiteräinen miekka - sopivassa suhteessa terävyyttä auttaa muutoin tasapainoisella luonteella varustettua koiraa toimimaan työssään entistä paremmin ja selviytymään hengissä, mutta toisenlaisessa kokonaisuudessa varsinkin suuri terävyys voi olla hyvin hankala ja työkykyä sekä arkielämää heikentävä ominaisuus. Uhkatilanteessa terävyys on myös koiran voimavara, kun sitä löytyy sopivassa suhteessa. Erittäin suuren terävyyden omaava koira helposti väsyttää itsensä reagoimalla kaikkeen vähän "yli" ja se vaikuttaa suoraan koiran työskentelykestävyyteen kaikissa työtehtävissä ja kaikenlaisissa tilanteissa.  


Terävyys on  monilla roduilla työtehtävien kannalta hyvinkin tarpeellinen ominaisuus.

Koiran elekieli kertoo hyvin paljon siitä, kuinka paljon koiran käytökseen vaikuttaa arkuus ja epävarmuus (mm. kehon asento, häntä, korvat, koko elekieli). On esimerkiksi huomioitava, että mitä arempi koira, sen helpommin se tulkitsee uhkaavaksi myös tilanteet, joihin rohkeampi koira ei reagoi välttämättä lainkaan aggressiivisesti. Arka tai epävarma koira ei välttämättä kuitenkaan aina ole lainkaan terävä. Osa koirista ei osoita missään tilanteessa, hyvin voimakkaassakaan uhkatilanteessa, lainkaan terävyyttä. Monien rotujen työtehtävissä kuitenkin vaaditaan riittävästi terävyyttä. Esimerkiksi metsästyskoirilta, palveluskoirilta, virkakoirilta, laumanvartijakoirilta, paimenkoirilta jne. on löydyttävä edes jonkin verran terävyyttä, jotta ne kykenevät työskentelemään mahdollisimman hyvin. Täydellinen terävyyden puute on monessa työtehtävässä ongelmallista ja jopa este työtehtävien suorittamiselle yhtä lailla kuin liian suuri terävyys. On muistettava, että yksinomaan terävyys ei vielä tee hyvää käyttökoiraa mihinkään vaan luonteen eri ominaisuuksien tulee olla tasapainossa.  


Tasapainoisella luonteella varustettu koira ei ole kohtuullisen suurestakaan terävyydestä huolimatta lainkaan ongelmallinen vaan oikein mukava harrastus- ja kotikoira.  

Pitää muistaa myös, että hyvin nälkäinen, stressaantunut, sairas tai seksuaalisesti akivoitunut koira ärsyyntyy helpommin kuin normaalissa tilassa oleva sama koira. Samankin koiran reaktiot siis voivat vaihdella eri syistä johtuen. Terävyys ei tarkoita "vihaista" koiraa, mutta luonnollisesti suuren terävyyden omaava koira käyttäytyy helpommin aggressiivisesti kaikissa uhkatilanteiksi katsomissaan tilanteissa ja mitä suurempi terävyys, sen herkemmin syntyy myös virhetulkintoja pienemmistäkin ärsykkeistä. 

Terävyyttä ei pidä sotkea toimintakykyyn, vaikka ne käsikädessä osittain kulkevatkin. Voimakkaasti itseään puolustava koira ei välttämättä ole kuitenkaan suuren toimintakyvyn omaava vaan koira saattaa hyvinkin myös arkuudestaan huolimatta omata suuren puolustushalun ja terävyyden, joilla se pystyy toimimaan uhkatilanteeksi katsomassa tilanteessa tiettyyn pisteeseen saakka. Koiran elekieltä pitää osata tulkita kokonaisuutena (esim. esimerkiksi hännän asento paljastaa koirasta hyvin paljon, samoin kehon asento ja korvat jne.), siksi Petotesteissä on kattava kirjallinen arvostelulomake sekä myös suullinen palaute, joissa läpikäydään hyvin monipuolisesti testin aikana havaittuja koirien luonneominaisuuksia. 



Kun koiralla on suuri terävyys, se käyttäytyy helpommin aggressiivisesti uhkatilanteissa. 

Tärkeintä erilaisten uhkatilanteiden jälkeen on kuitenkin koiran palautuminen tilanteesta. Mikäli palautuminen kestää kauan, tämä on varsin tärkeä tieto omistajalle tulevaisuuttakin varten. Paineistumisesta palautumiseen vaikuttaa suuresti koiran pehmeys ja hermorakenne. Mitä pehmeämpi koira, sen pidempään ja paremmin koira muistaa kaikki epämieluisat tapahtumat.  Hyvin pehmeä koira voi olla helposti myös pelokas ja pelokkuus yhdistettynä terävyyteen voi tuottaa hyvinkin ongelmallisia tilanteita arjessakin, ihan kotiväenkin keskuudessa tai erilaisissa työtehtävissä. Pieni pehmeys ei ole koirilla ongelma, mutta suuri pehmeys tuottaa koirille ison painolastin erilaisista tapahtumista ja se kasvattaa henkistä kuormaa ja aiheuttaa helposti stressiä. Kuten kirjoituksen alussa todettiin, stressi lisää myös aggressiivista käyttäytymistä, joten hyvin aran ja helposti paineistuvan koiran kanssa tulee arjessa enemmän haasteita, varsinkin mikäli koiralla on myös suuri terävyys. 

Tasapainoisen luonteen peruskulmakivi on hyvä hermorakenne. Hermorakenne kertoo koiran kyvystä hallita omaa jännitystilaansa ilman että se osoittaa hermostuneita eleitä kuormittavissa tilanteissa. Jännitystila voi ilmetä mm. voimakkaana läähätyksenä, kuolaamisena, hermostuneena liikkumisena ja epätarkoituksenmukaisina eleinä, tärinänä, ripulointina, oksenteluna tai toisinaan myös apaattisena käytöksenä. Mitä enemmän koira paineistuu, sitä enemmän hermostuneita eleitä se alkaa helposti esittää. On huomioitava koiran luontainen tempperamenttitaso myös, sillä hyvin matalan tempperamentin omaava koira ei esitä hermostuneita eleitä niin selvästi kuin vilkkaampi koira. Joskus koiran apaattista käytöstä voi olla hyvin vaikea havaita, se voidaan sekoittaa välinpitämättömyyteen tai jopa kovaan koiraan, joka ei ”hötkyile mistään” - tällöin koiran hermostuneisuus jääkin harmillisesti huomaamatta.


Kuormittavissa tilanteissa koiralla voi näkyä erilaisia jännityksen merkkejä, esimerkiksi kuolaamista. Mitä enemmän koira paineistuu, sitä enemmän voidaan havaita erilaisia hermostuneisuudesta kieliviä eleitä.

Petotesteissä samaltakin koiralta nähdään eri petojen kanssa erilaisia reaktioita ja ylipäätään koirista paljastuu usein piilossa olevia luonneominaisuuksia testissä. Esimerkiksi moni koira, joka ei ole koskaan haukkunut eikä osoittanut ketään kohtaan minkäänlaista aggressiota, saattaa testissä reagoida voimakkaastikin. Mikäli koira sattuisi osoittautumaan testissä kenties hyvinkin teräväksi, pehmeäksi ja vaikkapa myös heikomman hermorakenteen omaavaksi yksilöksi, jolla testisuoritus selvästi aiheuttaa myös päälle jäävää aggressiota ympäristön uhkaamattomiinkin asioihin ja palautuminen kestää, nämä kaikki tiedot ovat vain äärimmäisen tärkeitä omistajille jatkossa koiran kohdatessa uhkaavia ja paineistavia tilanteita. Omistajan on testeistä saatujen tietojen avulla helpompi myös ennakoida jatkossa koiran käytöstä. Näin ollen ikävän tuttu lause:"Se ei ole koskaan aikaisemmin tehnyt mitään", jää varmasti vähemmälle, kun koiran perusluonne on paremmin tiedossa. 


Omistajan on testeistä saatujen tietojen avulla helpompi myös ennakoida jatkossa koiran käytöstä.
Näin ollen ikävän tuttu lause :"Se ei ole koskaan aikaisemmin tehnyt mitään", jää varmasti vähemmälle, kun koiran perusluonne on paremmin tiedossa. 


On luonnollista, että koira kohtaa elämässään vastoinkäymisiä ja pelottavia tilanteita. Kun omistaja oppii ymmärtämään oman koiransa reaktioita ja koiran erilaisia luonneominaisuuksia syvällisemmin, sitä helpompaa koiran kanssa toimiminen on kaikkialla ja myös tulevissa haastavissa tilanteissa. Koira on aina kokonaisuus, jossa eri luonneominaisuudet hyvinkin pitkälti limittyvät toisiinsa. Koiran perimä sekä kokemushistoria vaikuttavat koiran käyttäytymiseen, samoin erilaiset käyttäytymistarpeet. Monissa asioissa pätee sanonta:”Saat mitä vahvistat”.  Mitä paremmin omistaja pystyy lukemaan omaa koiraansa ja ennakoimaan tilanteita ja ymmärtää oman koiransa käytöstä, sitä mukavampaa yhteiselämä koiran kanssa tulee olemaan niin koiralle kuin omistajaväelle ja myös ympäristölle. (Yksi hyvä artikkelivinkki tähän mainittakoon, kannattaa käydä lukemassa myös cane corso Caran & omistajansa Outin haastattelu!)


Petotestit auttavat omistajia ymmärtämään oman koiransa reaktioita yhä paremmin ja koiran erilaisia luonneominaisuuksia syvällisemmin, helpottaen näin koiran kanssa toimimista  kaikkialla ja myös tulevissa haastavissa tilanteissa.

Petotesteillä voidaan siis varsinaisen Petotestauksen lisäksi kartoittaa koirista hyvin monipuolisesti erilaisia luonneominaisuuksia ja näin saada paljon työkaluja niin koiran koulutusta kuin koko arkielämää varten. Koirien reaktiot eri petoihin vaihtelevat myös ja tarjoavat näin hyvin monipuolisesti tietoa jokaisesta koirasta. Toki myös nähdään koirien erilaiset reaktiot eri petoihin ja koiralle saadaan testin myötä muistijälkiä, jotka voivat jonain päivänä olla sekä koiran että omistajan pelastus metsäretkellä paljastaen lähellä olevat petoeläimet.

Petotestit soveltuvat aivan kaikille koirille  – myös rekisteröimättömille ja monirotuisille, ikään, kokoon ja sukupuoleen katsomatta!


Petotestin jälkeen on tärkeä osuus eli palautuminen testistä.
Olipa koira nuori tai iäkkäämpi, sen luonteesta saadaan Petotestillä selville hyvin paljon erilaisia asioita, joista jokainen koiranomistaja saa suuren hyödyn arkielämää ja koulutusta varten sekä mahdollisten tulevien ongelmatilanteiden ratkaisemiseksi.     

Testeihin on yleisöllä vapaa pääsy. 
Testaaja Asko Sorvo vastaa mielellään myös yleisön esittämiin kysymyksiin ja näin Petotestitapahtumat ovat antoisia, vaikka omaa koiraa ei testissä olisikaan. 


Tervetuloa Petotestien mielenkiintoiseen maailmaan!

Lisätietoja Petotesteistämme löydät kotisivuilta: 

- Asko Sorvon Petotestit vuodesta 2012 -




keskiviikko 12. helmikuuta 2020

"Rohkeus ei tarkoita pelottomuutta vaan kykyä olla lamaantumatta"



"Rohkeus ei tarkoita pelottomuutta vaan kykyä olla lamaantumatta." 

– Paulo Coelho



Toimintakyky on koiran luonneominaisuus, joka on ehkä helpoin käsittää termillä perusrohkeus. Toimintakykyinen koira kykenee uudessa uhkatilanteessakin pitämään puoliaan tai muutoin toimimaan sille kulloisenkin tilanteen kannalta edullisimmalla tavalla, vaikka koira olisi joutunut pelon valtaan.  Pelkoreaktio on itsesäilytysvaistoa ja koiran on luonnollista toisinaan pelästyä, mutta toimintakykykyinen koira pääsee pelkoreaktiosta nopeasti yli. Toimintakykyinen koira siis joko puolustautuu tai pakenee. Pakeneminen tilanteesta on siis myös toimintakykyä. Erinomaisen toimintakyvyn vastakohta on täydellinen lamaantuminen. Lamaantunut koira saattaa jähmettyä jopa täysin paikoilleen ja sen koko olemus kielii epävarmuutta. Hämillään oleva ja kohtuullisen toimintakykyinenkin koira saattaa joskus varsinkin aluksi esittää erilaisia sijaistoimintoja (virtsailu, maan nuuskiminen, ruohon syöminen jne) ja nämä toiminnot ovat koiralle luonnollinen reagointitapa ”pattitilanteessa”, mutta toisaalta joissain tilanteissa koiran turvallisuuden kannalta myös kohtalokasta. Tälläinen koira koettaa esimerkiksi petokohtaamisessa ratkaista tilannetta sijaistoiminnoilla, joita myös ovat erilaiset rauhoittavat signaalit koirienkin välisissä konfliktitilanteissa. Esimerkiksi petokohtaaminen ensimmäistä kertaa metsän keskellä saattaa koitua tällaisen hyvin hämillään olevan tai lamaantuneen koiran kohtaloksi. Pakeneva tai pedosta järkevällä etäisyydellä, vakuuttavasti itseään puolustava koira selviää todennäköisimmin tilanteesta hengissä, kun taas lamaantuvan tai runsaasti sijaistoimintoja esittävän ja alistuvan oloisen koiran selviytyminen tilanteesta on  paljon epätodennäköisempää.


Petotesteissä koiran toimintakyky näkyy mm. koiran liikkeissä ja olemuksessa sekä katsekontaktissa petoihin. Toimintakykyinen koira liikkuu hyvinkin vikkelästikin tarvittaessa ja se kykenee tekemään nopeita väistöliikkeitä eikä koira esitä sijaistoimintoja. Toimintakykyinen ja hyvin rohkea koira säilyttää hyvin tiiviin katsekontaktin pedon kanssa, se on varsinkin pedon peruuttaessa hyvinkin itsevarman oloinen eikä koira esitä myöskään minkäänlaisia alistumiseleitä edes pedon tullessa kohti ja ollessa uhkaava. Koiran etäisyys petoon kertoo myös toimintakyvystä ja se on koirakohtainen sekä myös petokohtainen. Suurimman välimatkan koirat pitävät karhuun, toiseksi suurimman villisikaan, sitten suteen ja kaikkein lähimmäksi koirat menevät yleensä ilvestä.  Ylirohkea koira pitää petoon kuin petoon joskus jopa välittömästi hyvin vaarallisen lyhyen välimatkan, joka ei ole oikein minkään koiran kannalta ideaalia ja esimerkiksi liian lähellä karhua työskentelevät metsästyskoirat voivat joutua karhun vammauttamiksi myös metsästystoimissa luonnonkarhujen kanssa.



Petotesteissä koiran toimintakyky näkyy mm. koiran liikkeissä ja koiran olemuksessa sekä katsekontaktissa petoon. 

Toimintakykyistäkin koiraa tukee monissa asioissa opittu käytös ja/tai oma tuttu lauma. Erityisesti omalla reviirillään sekä tutun lauman keskellä koiran toimintakyky kasvaa aina jonkin verran ja arkakin koira kykenee suoriutumaan arjesta tutussa ympäristössä, tuttujen ihmisten ja muun väen keskellä. Tämä on luonnollista kaikille reviirikäyttäytymisen omaaville eläinlajeille. Uudessa ja varsinkin koiran kannalta uhkaavassa tilanteessa, ilman opitun käytöksen tuomaa vahvistusta sekä muuta laumaa (laumavietin tuoma vahvistus tietyissä tilanteissa), nähdään koiran todellinen rohkeus kuitenkin selkeämmin.  Koira, jolla ei ole toimintakykyä juurikaan, saattaa saada tutuista asioista ja tutusta laumasta hieman tukea tiettyyn rajaan saakka ja se saattaa pystyä jollain lailla pysymään mukana tilanteissa osana laumaa. Hyvin vähän perusrohkeutta omaava koira ei kuitenkaan koskaan saavuta suurta toimintakyvyn tasoa eikä tiukan paikan tullen kykene edes oman tutun lauman tuella vastaamaan isompaan uhkaan tai toimimaan suuremman paineen alla samalla tavoin kuin vastaavasti kykenee selvästi toimintakykyinen koira.

Laumatestissä voidaan nähdä, miten perusrohkeat koirat tukevat toisiaan tiiminä.

Tutkimusten mukaan erittäin toimintakykyiset koirat ovat myös yleensä luonteeltaan hieman kovempia eli nämä asiat kulkevat jokseenkin käsikädessä. Itseasiassa monet luonteen eri osa-alueet limittyvät toisiinsa jollain tapaa. Toimintakyky saattaa kuitenkin koiralla myös vaihdella ja esimerkiksi sairaudet, kivut, stressi, koiran ikä, hormonaaliset muutokset (esim. kiima-aika, valeraskaus) sekä ympäristötekijät (pimeys, liukkaus, ukkonen yms) voivat vaikuttaa koiraan joskus voimakkaastikin. Joskus Petotesteissä on voitu havaita alkavat terveydentilan muutokset ja piilevät kiputilat, kun aikaisemmin testeissä toimintakykyisen koiran käytös onkin radikaalisti muuttunut. 

Koiran muuttunut käytös testeissä saattaa paljastaa piilevät terveysongelmat. Aikaisemmin testeissä toimintakykyiseksi osoittautunut koira saattaakin käyttäytyä myöhemmässä testissä hyvin eritavoin ja syynä voi olla koiran terveysongelmat tai mahdollisesti hormonaaliset muutokset. Joskus myös vanhemmat koirat eivät ole enää nuoruuden terässään ja niiden toimintakyky ei ole tällöin samalla tasolla enää kuin parhaimpina vuosina.  

Petotesteissä pystytään testaamaan eri-ikäisten koirien toimintakykyä eri petojen kanssa. Jokaiselle pedolle reaktio on erilainen. Karhutesti paljastaa koirista rohkeuden aina parhaiten, sillä se on selkeästi kaikkien koirien näkökulmasta uhkaavin. Villisika ”Viljo”, yhtä suuresta koostaan huolimatta, saattaa kuitenkin aiheuttaa saaliseläimenä täysin päinvastaisen reaktion ja karhua pelännyt koira voikin suhtautua villisikaan varsin itsevarmasti tai hurjasti, niin kuin moni koira saaliseläimeen suhtautuu. Jokainen peto liikkuu aina koirakohtaisesti ja testeihin on turvallista tuoda halutessaan myös pikkupentuja. Pikkupentujen kanssa testi tehdään aina pidemmällä etäisyydellä ja huomioidaan muutoinkin pennuille luonnollinen käytös. Testeistä saadaan kuitenkin paljon  tietoa pentujen luonteesta ja kasvattajat voivat nähdä suuriakin eroavaisuuksia pentueen sisällä (hermorakenne, kovuus, toimintakyky jne) ja mielenkiintoista on ollut nähdä samat koirat myöhemmin testeissä.  

Petotesteissä on turvallista testata myös pentuja. 


Kuten yllä on jo mainittu, toimintakykyyn vaikuttaa myös aiemmat kokemukset. Yksinkertainen esimerkki tästä on vaikkapa keskellä metsää asuvan maalaiskoiran tuominen kaupunkiympäristöön, jossa on paljon liikennettä, erilaisia ääniä ja tilanteita toisella tavalla kuin syrjäseudun metsälenkeillä. Toimintakykyinen koira ei ole moksiskaan uudesta ympäristöstä vaan sopeutuu pian, sen sijaan toimintakyvytön koira saattaa jopa täysin lamaantua. 

Petotestit ovat testi, jossa testitilanne tapahtuu aina koirakohtaisesti ja myös omistajien toiveet ja koirien muut arkiongelmat huomioiden. Hyvin monia arkoja ja epävarmoja koiria on voitu Petotestien avulla myös auttaa saamaan lisää itsevarmuutta, joka on omistajien raporttien mukaan auttanut koirien arjessa ratkaisevalla tavalla.  Vaikka toimintakykyyn ei suoraan liitykään, vastaavasti monen koiran hurjaan remmiräyhäämiseen yms. voi syynä olla koirien tietyt käyttäytymistarpeet, joihin ei ole vastattu ja koira on turhautunut. Petotesteissä on pystytty auttamaan myös näitä koiria ja kun koirien käyttäytymistarpeisiin on voitu antaa turvallinen purkautumiskanava esimerkiksi karhu- tai villisikatestin muodossa, myös arki koiran kanssa on sujunut huomattavasti rauhallisemmin.  

Petotestit eivät ole vain testimuoto vaan testit pystyvät myös auttamaan ongelmakoiria. Petotestit vastaavat myös koirien käyttäytymistarpeisiin, virikkeellistävät koiria ja näin on saatu monilta koirilta purettua "häiriökäyttäytymistä" myös pois ja arkielämä koiran kanssa on tullut testien ansiosta vähemmän haastavaksi. 


Petotestien avulla voidaan testata hyvinkin paljon samoja asioita kuin Suomen Kennelliiton virallisessa luonnetestissä. Petotesteihin voivat vapaasti osallistua kaikki perusterveet koirat rotuun, kokoon, ikään ja sukupuoleen katsomatta eli myös ne koirat, jotka eivät pääse osallistumaan virallisiin testeihin. Petotesteihin voivat osallistua myös monirotuiset ja rekisteröimättömät koirat.  Petotestit eivät ole vain ja ainoastaan mahdollisten petokohtaamisten varalta, vaikka turvallisuusnäkökulma yksi tärkeä testien tuoma anti koirille ja koirienomistajillekin toki on. Petotestien avulla saadaan koirien luonteesta varsin kattava kuva turvallisesti ja muista testeistä eroavalla tavalla. Suosittelemme hyödyntämään kaikkia erilaisia luonteentestaamismenetelmiä mahdollisuuksien mukaan, sillä jokaisesta testistä (niin viralliset Kennelliiton testit kuin epävirallinen SmartDog) on mahdollista saada hyvin paljon arkielämää ja myös jalostusta helpottavaa tietoa koirien luonteesta ja käyttäytymisestä. Suosittelemme myös osallistumaan rohkeasti erilaisiin luonteentutkimusprojekteihin, joita esimerkiksi Hannes Lohen tutkimusryhmillä on parhaillaankin meneillään. Tämä vuosihan on Suomen Kennelliiton luonneasioiden erikoisvuosi. Luonneasioita tutkitaan myös maailmanlaajuisesti ja Petotestit ovat mukana Massachusettin yliopiston ”The Working Dog Genetics Project”-projektissa, jossa tutkijatiimi tutkii rohkeus- ja arkuusgeenejä käyttökoiraroduista.

Koirien luonne koostuu monesta eri osa-alueesta ja osaan niistä voidaan myös vaikuttaa. Koira on kokonaisuus, jossa luonteen eri osa-alueiden tulisi olla mahdollisimman sopivassa tasapainossa ja suhteessa koiran tehtäviin ja rooliin. Luonnollisesti moni asia vaikuttaa siihen, millainen koirasta kehittyy. Ihmisellä, ympäristöllä, geeneillä, jopa sikiöajalla ja erilaisilla kokemuksilla on kaikilla merkitystä. Arkuuden ja rohkeuden on todettu olevan myös perinnöllistä. Erilaisten työkoirien kohdalla toimintakyky on työtehtävien suorittamisen kannalta erittäin tärkeä asia, olipa koiran tehtävänä etsiä huumeita, toimia palveluskoirana eri tehtävissä, olla apuna metsästyksessä tai karjaeläinten parissa. Tavallisen seurakoirankin arkielämä on todennäköisesti helpompaa, kun se omaa edes kohtalaisen toimintakyvyn ja luonne olisi muiltakin osa-alueilta mahdollisimman tasapainoinen ja rodunomainen. Kaikille koiranomistajille on hyödyllistä tietää oman koiran luonteesta ja käyttäytymisestä, jolloin koulutus, työskentely ja pelkkä arkielämä helpottuu ja koiran reaktioita on helpompi ymmärtää sekä tulkita ja tarvittaessa auttaa koiraa yli vaikeista hetkistä.

Koira on kokonaisuus, jossa monet seikat vaikuttavat sen käyttäytymiseen. Kaikille koiranomistajille on hyödyllistä tietää oman koiran käyttäytymisestä ja luonteesta mahdollisimman laajasti, jolloin koulutus, työskentely ja aivan arkiset puuhastelutkin koiran kanssa helpottuvat ja koiran reaktioita on helpompi tulkita jäa ymmärtää - tarvittaessa auttaa vaikeista hetkistä yli.


TERVETULOA PETOTESTEIHIN!

Testikalenteri sekä paljon lisätietoa löytyy kotisivuiltamme:
www.petotestit.com










maanantai 26. elokuuta 2019

"Jos metsään haluat mennä nyt sä takuulla yllätyt"




Vanha lastenlaulu kertoo karhuista sekä siitä miten ne temmeltävät metsässä ja voivat yllättää kulkijan. Jotkut ihmiset jopa välttelevät tällaisen yllätysmomentin vuoksi marjastusta ja sienestystä sekä metsässä liikkumista. Osalle taas elämä karhujen keskellä ja satunnaiset petokohtaamiset ovat osa elämää. Esimerkiksi Suomen itärajan tuntumassa karhuja on paljon ja niitä liikkuu rajan yli joka päivä. Tällaisilla seuduilla yllätyksiä tulee toki helpommin.


Sarplaninac narttupentu Azalea "Papi" 4,5kk vesileikeissä.

Eräänä elokuisena iltana yllättyi myös Erja ja ”Papi” (Azalea, sarplaninac narttu 4,5kk) ollessaan iltalenkillä tutulla hiekkakuopalla. Pentu pääsi pulikoimaan pikkuiseen lampeen ja virkistäytymään. Kovin kauan ei kuitenkaan vesileikkejä jatkunut, vaan tilanne kehittyi hieman normaalia iltalenkkiä jännittävämmäksi. Nimittäin yhtäkkiä puskasta nousi karhu!

Siinä he olivat, n. 30-50m päässä silmätysten toisistaan karhu, Erja ja Papi-pentu. Tuulinen sää yllätti myös aivan lähipuskissa lymyävän karhun eikä se ollut poikkeuksellisesti havainnut auton hurinaa eikä haistanut tulijoita. Kenties karhu on ollut täysin uppoutuneena marjastuspuuhiin. Silmäilyä oli kestänyt vain muutaman sekunnin, mutta se on tuntunut taatusti varmasti pieneltä ikuisuudelta. Papi oli ollut kovin uteliaan ihmeissään karhusta, niin kuin monet koirat ovat vastaavassa tilanteessa. Se oli seisonut ja istuskellut Erjan vierellä. Pentu ei ollut paennut vaan enemmänkin ihmetteli tilannetta, koska eipä ollut ennen tuollaista mörökölliä nähnyt. Karhu ei ollut myöskään uhkaava ja se oli lähtenyt tilanteesta pois.  Erja ei ehtinyt saada edes siitä kuvia. Kun karhu oli mennyt, Papi oli ollut hyvin kiinnostunut tuoreista jäljistä hiekalla ja lähti seuraamaan niitä, jolloin Erja-emäntä puuttui tilanteeseen.

Onneksi ei ollut  karhuemä pentujen kanssa, sillä niitäkin on alueella ollut ja tilanne olisi ollut varmasti haastavampi. Erjan perhe on sopeutunut elämään petoalueella ja lampaiden sekä muiden eläinten turvana on ollut mm. laumanvartijakoiria (sarplaninac). Omalta alueelta koirat ovat karkottaneet pedot pois. Mutta onpa Erja ollut joskus marjaretkellä ja päätynyt paikallisen metsästysseuran riistakameraan. Kameraan on päätynyt ihan pienen hetken päästä myös toinen ”linssilude” – karhu. Se oli seurannut Erjan marjanpoimintaa hyvin lähituntumasta, mutta siten ettei Erja ollut sitä huomannut. Kuvatodisteet kuitenkin puhuvat puolestaan.  

Kuten tässä vanhassa lastenlaulussa lopussa todetaan: ”Jos metsään haluat mennä nyt, saat varoen tehdä sen. On siellä kekkerit villityt ja töminä tassujen.” Terve maalaisjärkinen varovaisuus luonnossa liikkuessa on tarpeen. Ei karhujen tai muiden eläinten takia kannata metsässä käymistä jättää tai lietsoa itseään paniikkiin valmiiksi. Petotesteissä karhutestin (tai muun petotestin) suorittaneet koirat pystyvät omistajilleen kertomaan varsin luotettavasti pedosta jo pelkän hajun perusteella ja tällaisia yllätystilanteita ei niin helposti pääse syntymään. 



Tuoreet karhunjäljet hiekalla.

Eikä kysellyt karhu koiran henkkareita ja siksi Petotesteihinkään ei ole ikärajaa. Minkä tahansa ikäinen koira voi kohdata karhun metsässä tai melkeinpä missä tahansa. Karhut kun eivät aina välttämättä pysy vain metsien siimeksessä vaan niitä tavataan toisinaan myös asuinalueilla. Papi on 4,5kk vanha pentukoira, joka käyttäytyi varsin ikäänsä tyypillisellä tavalla. Omistajakin oli ollut hiljaa hissuksiin paikallaan, vähin äänin sitten poistunut auton suuntaan samalla kun karhu toisaalle. Papi pääsee Petotesteihin tulevaisuudessa, vaikka tulihan tässä periaatteessa yksi karhutesti suoritettua.    
Ei kysellyt karhu henkkareita pieneltä "Papilta".
Reipas sarplaninac-pentu 4,5kk selvitti tilanteen ikäänsä nähden tyypillisellä tavalla. 

LISÄTIETOA KARHUISTA:



Tervetuloa Petotesteihin!
www.petotestit.com


tiistai 20. elokuuta 2019

Onko koirani arka vai rohkea?


Petotestit ovat yksi kaikille koirille soveltuva luonteentestauskeino, jolla saadaan koirien luonteesta ja käyttäytymisestä hyvin paljon tietoa. Luonnollisesti saadaan tieto koiran reaktiosta eri petoihin. Saman koiran reaktio eri petoihin voi olla hyvinkin erilainen. Moni enemmän testejä seurannut yllättyy, kuinka monipuolisesti petotesteillä pystytään koirien luonnetta analysoimaan. Toisinaan omistajille tulee suurena yllätyksenä oman koiransa reaktiot ja käytös, joka usein on hyvinkin erilainen mihinkään aikaisempaan tilanteeseen verrattuna. Yksikään koira ei kuitenkaan ole testin jälkeen parempi tai huonompi, eikä koiria pisteytetä paremmuuusjärjestykseen. Askon Petotestit eivät ole kilpailu eikä huvipuisto, vaan yksi apuväline koiraihmisille omien koirien luonteen selvittämiseksi ja testit soveltuvat kaikille koirille, ikään, rotuun tai sukupuoleen katsomatta. Myös rekisteröimättömät koirat voivat osallistua testeihin. 


Pedot on valmistettu taitavan ammattitäyttäjän toimesta nimenomaan petotestien käyttöön ja eläimet ovat aidon uhkaavia eleiltään ja ne liikkuvat myös koirakohtaiset vaatimukset huomioiden yksilöllisesti. Petojen asennoissa on huomioitu kaikenkokoiset koirat. Myös hajumaailma eläimissä on aito. Pedot eivät ääntele, koska saalistava peto on hiljaa. 

Petotestit eivät ole koirille leikkiä vaan tositilanne (kts. Konepeto vai luonnonpeto). Pedot on valmistettu taitavan ammattitäyttäjän toimesta nimenomaan petotestien käyttöön ja eläimet ovat aidon uhkaavia eleiltään ja ne liikkuvat myös koirakohtaiset vaatimukset huomioiden yksilöllisesti. Petojen asennoissa on huomioitu kaikenkokoiset koirat. Myös hajumaailma eläimissä on aito. Pedot eivät testissä ääntele, koska luonnossakin saalistavat pedot ovat hiljaa. Koirat kertovat reaktioistaan hyvin monenlaisin ja usein jopa ihmissilmään melko huomaamattomin elein (olemus,  liikkuminen tai liikkumattomuus, silmät, korvat, häntä, läähätys, ulostamispakko, haukku tai murina tai täysi hiljaisuus jne) ja useat sadat oikean petokohtaamisen omaavat koirat ovat käyttäytyneet pedoilla kuten luonnonpedoillakin. 


Nyt tuli hätä... Suoli tyhjenee toisilla koirilla jännityksen vuoksi, vaikka takana olisi miten pitkä lenkki. 
Ensimmäisenä testin alussa koirat haistavat pedon hajua (hajujäljellä karvoja ja ulostetta) ja vasta tämän jälkeen peto tulee esiin. Jokainen koira reagoi omalla tavallaan ja jokaiselle pedolle reaktio on erilainen. Voi olla, että joku koira pelkää hyvin paljon karhua, mutta villisika onkin selvästi saaliseläin ja suhtautuminen täysin erilainen. Reaktio karhuun on aina voimakkain ja selkein, siksi Asko Sorvon karhutestit ovat myös valikoituneet yhdeksi USA:n  Massachusettin yliopiston verrokkigeenitutkimusryhmäksikin. Jo hajulla erottuvat usein ne koirat, joilla on aikaisempi petokokemus taustalla.


OUTOJA RITUAALEJA VAI NORMAALIA KÄYTÖSTÄ?

Mikäli ei ole kovin paljon seurannut petotestejä, voi olla toisinaan hankalaa seurata testitilannetta ja ymmärtää mistä siinä on kysymys. Osa eleistä näkyy parhaiten vain testaajalle. Asko kuitenkin vastaa mielellään aina myös yleisön esittämiin kysymyksiin, joita kannattaakin aina esittää jos jokin asia pohdituttaa. Moni koira esittää ihmisten näkökulmasta katsottuna outoja "rituaalejaan". Juuri hetkeä aikaisemmin pitkän lenkinkin saaneet koirat alkavat esimerkiksi pissailla sinne ja tänne, nuuskivat maata, ravistelevat korviaan, rapsuttelevat kaikessa rauhassa itseään ynnä muita monia  tilanteeseen nähden ihmisen näkövinkkelistä katsoen outoja toimintoja. Näitä kutsutaan myös sijaistoiminnoiksi, joita koirat esittävät silloin, kun niillä on ”pattitilanne”. Eri koiraharrastuslajien väelle nämä ovat yleensä hyvin tuttu ilmiö, kotikoirien omistajille saattaa olla joskus uusi ja hämmentäväkin asia.  Se, että koira nuuskii maata selkä petoon päin ei tarkoita sitä, etteikö koira reagoisi petoon. Se todellakin nimenomaan reagoi, mutta koira ei oikein tiedä, mitä sen kannattaisi tilanteessa tehdä tai se yrittää rauhoitella tilannetta koiramaisin keinoin ja välttää konfliktia. Kaikki koirat  periaatteessa haluavat pedon pois näköpiiristään eli karkottaa ne (myös iso osa metsästyskoirista haluaa tätä), mutta vain osalla on siihen kykyä. 


Koirat ovat petokohtaamisessa usein hieman "pattitilanteessa" ja koettavat ratkaista asiaa, jolloin esiintyy sijaistoimintoja.  Konfliktia välttävät koirat esittävät pedoille rauhoittavia signaaleja. Nämä tuntuvat usein ihmisistä epäloogisilta,  aivan kuin koira ei reagoisi petoihin lainkaan tai se ei ottaisi tilannetta tosissaan.  

Tämä koira kertoo selvästi, ettei se ole tullut mihinkään  koirien huvipuistoon.  Testi antoi koiralle kuitenkin tärkeän opin. Jatkossa se saattaa pelastaa oman ja myös omistajansa nahkan, koska se osaa yhdistää suden hajun uhkaan.


PAKENEMINENKIN ON TOIMINTAKYKYÄ

Toisinaan reaktio tulee koiralta ilman minkäänlaista miettimisaikaa ja se voi olla pedon karkotusyritys tai pako. Osa koirista ei kykene kuitenkaan edes pakenemaan ja käy kuten joillekin ihmisille onnettumuuspaikalla – yksinkertaisesti mieli tekisi auttaa, mutta toimintakyky on menetetty ja lihakset tuntuvat voimattomilta. Pakeneminenkin siis on toimintakykyä eikä suinkaan automaattisesti osoitus siitä, että koira on arka ja toimintakyvytön, vaikka moni näin helposti ajatteleekin. Varsinkin moni pentu tai nuori koira saattaa helposti valita tämän vaihtoehdon, mutta vuoden parin päästä aikuisempana ne usein kykenevät myös karkotusyritykseen.  Koiran liikkuminen ja liikenopeus on suoraan verrannollinen koiran rohkeuteen. Hyvinkin reippaasti muutoin liikkuva koira saattaa olla testitilanteessa kuin hidastetusta filmistä. 



Australianpaimenkoira vakuuttavasti karkottamassa karhua.


Saksanpaimenkoira omasi riittävästi toimintakykyä todettuaan, ettei sillä riitä rohkeus pedon karkottamiseen.
Se osoitti kuitenkin omaavansa riittävästi toimintakykyä ja otti reippaasti jalat alleen. 


MACHOSTA MIELISTELIJÄKSI

Moni koira turvautuu myös pentuaikaiseen mielistelytaktiikkaan. On nähty, miten hyvinkin dominoivat ja ”machot” koirat ovat esittäneet erittäin voimakkaita alistumiseleitä esimerkiksi Arska-sudelle, kellahtaen maahan kuin pikkupennut ja paljastaen mahansa. Ne samat koirat, jotka kyllä ihmisuhkan kohdalla eivät tippaakaan ole miettineet,  ovatkin sitten petojen kanssa kuin pikkupennut. Toisinaan koirat lipovat alistuneesti suden suupieliä tai muutoin esittävät hyvin selkeitä ja kaikkien ymmärtämiä alistumiseleitä. Häntä laskee, koiran säkä laskee ja koko elekieli sekä olemus on pentuaikaisen mielistelevä. Tämä on yksi tapa koiralta koettaa ratkaista ongelmaa ja koettaa selviytyä tilanteesta. Ikävä kyllä luonnonpedon kanssa tällainen käytös on koitunut monen metsästyskoirankin kohtaloksi.

Koira osoittaa Arska-sudelle alistumiseleitä.


ONKO KOIRANI ARKA JA TERÄVÄ VAI KONFLIKTIA VÄLTTÄVÄ?

Toisinaan kuitenkin selvästi arka koira saattaa omata hyvin paljon terävyyttä ja sen verran toimintakykyä että se kykenee arkuudestaan ja pelostaan huolimatta yrittämään pedon karkotusta hyvinkin hurjasti. Koiran koko olemus ja elekieli kuitenkin paljastaa, millaiselta pohjalta koiran toiminta lähtee. Koiran omistajalle tämä on tärkeä tieto jatkoa ajatellen, koska koiran reaktio ja kyky toimia on tiedossa, mikäli tulisi voimakas uhkatilanne koiran elämässä. 






Joskus koirat koettavat ratkaista tilanteen samalla tavoin kuin olemme nähneet vaikkapa koirapuistossa koirien keskuudessa tapahtuvan. Koira yrittää viestiä itsevarmuuttaan pitäen häntää ylhäällä, mutta hidas kulkutapa jäykin jaloin paljastaa ettei koira ole rennolla mielellä vaan varautunut. Koira esittää rauhoittavia signaaleja, esimerkiksi nuuskii maata ja kiertelee kohdetta kaukaa.  Koira ei halua konfliktia eikä se ota petoon katsekontaktia. Tällaisesta tilanteesta koira voi ryhtyä hetken mietinnän jälkeen karkotusyritykseen tai pakoon. Toisinaan koira saattaa myös lamaantua tai  yrittää alistumiselein selvitä tilanteesta. 




Koira kääntää päänsä pois ja  näin esittää Arska-sudelle rauhoittavia signaaleja samalla viestittäen,
ettei haluaisi olla uhkaava. 


PELÄSTYMINEN ON SALLITTUA

Koira voi alkuun pelästyä petoa ja ottaa hyvinkin reippaan etäisyyden, vaikka olisi varsin perusrohkea koira. Siksi on tärkeää, että koiran on mahdollista ottaa sopivaksi katsomansa etäisyys välittömästi. Jokaisella koiralla etäisyys jokaiseen eri petoon on yksilöllinen ja toiset koirat haluavat ottaa hyvinkin suuren välimatkan osoittamatta silti varsinaisesti suoranaista arkuutta.  Pelkkä etäisyys pedosta ei itsessään kerro koiran varsinaisesta rohkeudesta. Tämän vuoksi pienellä ja aidatulla alueella (tenniskenttä, jääkiekkokaukalo tms.) tai lyhyellä  ja kireällä liinalla tällainen pidemmän etäisyyden vaativa koira voi saada suoranaisen paniikin ja koiralle tilanne on hyvin epäreilu. Koira saa todellakin pelästyä, se ei ole varsinainen arkuuden mittari. Rohkea koira pääsee kuitenkin tilanteesta pian yli. Testeihin on tuotu myös koiria, joilla ei ole välttämättä mitään kokemuksia kodin ulkopuolelta, mutta niidenkin kohdalla on sama juttu. Rohkea koira selvittää uudet tilanteet varsin nopeasti vaikka alkuun se pelästyisi tai arastelisikin jotain hetken aikaa.  

Koira saa pelästyä. Ratkaisevaa on, miten koira pääsee pelästymisestä yli.




PALAUTUMINEN TESTISTÄ ON TÄRKEÄSSÄ ROOLISSA

Omistajille hyvin tärkeää on tieto siitä, miten koira palautuu testin jälkeen. Jääkö sille ”päälle” ja näkeekö koira vähän kaikkialla petoja, yrittääkö kenties kohdistaa aggressiotaan muihin kohteisiin vai onko koira välittömästi rennosti, kun peto katoaa näköpiiristä. Hyvä tieto on myös se, miten kauan palautumiseen menee aikaa. 





MIKSI KOIRANI EI TOIMINUT TESTISSÄ TÄNÄÄN?

Koira on saattanut olla varsin vakuuttava ja reipas aiemmissa testeissä tai tosielämän tilanteissa esimerkiksi metsällä, mutta sitten koiran käytös onkin muuttunut. Yllättävän usein näiltä koirilta on  paljastunut jokin koiraa vaivaava terveydellinen ongelma (joko akuutti tai krooninen vaiva).  Omistaja on kyennyt testin jälkeen selvittämään ongelmia entistä paremmin. Piilevät vaivat, joita arkielämässä omistajat eivät ole havainneet, voivat siis paljastua testeissä. Esimerkiksi vähän vanhempi koira kokee joskus, ettei olekaan enää voimiensa tunnossa, eikä siksi lähde haastamaan vaan yrittää selvittää tilanteen toisella lailla.



Onko koiran käytös työkäytössä tai petoja kohtaan muuttunut?
Toisinaan testeissä voi paljastua koiralla olevat piilevät vaivat, joita omistajat eivät ole arkielämässä havainneet. Koira, jolla on jotain vaivoja, ei yleensä lähde haastamaan petoja vaan koirat turvautuvat muihin keinoihin selviytyäkseen tilanteista.  

KASVAAKO ROHKEUS LAUMASSA?

Laumatestit täydentävät yksilötestejä. Mikäli koiralla on rohkeutta, se saattaa laumassa toimia vielä rohkeammin. Arka koira on aina arka koira, sellainen ei edes laumassa muutu rohkeaksi. Mutta mikäli koiralla on rohkeutta, voi muut samalla tai suuremmalla rohkeustasolla varustetut koirat tukea tällaista koiraa laumatestitilanteessa ja tietenkin myös tosielämän tilanteissa. Laumanvartijakoirilla ja metsästyskoirilla tätä tietoa pystyy hyödyntämään työkäytössä hyvinkin paljon. 





VAHVISTAA VOI, MUTTA TYHJÄSTÄ EI VOI NYHJÄSTÄ

Petotesteissä pystytään myös vahvistamaan ja rohkaisemaan koiria, joilla on mitä vahvistaa. Esimerkiksi nuori metsästyskoira saa hyvän startin metsälle ja omistaja tietää millaisen etäisyyden koira pitää esimerkiksi karhuun. Testissä koira on saanut sopivasti itsevarmuutta ja tietää mitä sillä on edessä, jolloin koira pystyy työskentelemään paremmin. Etäisyys petoon on koirilla yksilöllinen ja liian lähelle petoa menevillä vammautumisen riski on todellinen.  Pitää muistaa, että niin koirissa kuin pedoissakin on erilaisia luonteita ja vaikka koira olisi hyväkin metsästyskoira, aina voi sattua tilanteita, joissa koira saa ns. siipeensä ja se alkaa aristella metsästystilannetta. Näitä koiria on pystytty usein auttamaan ja saamaan ne takaisin onnistuneesti metsästysharrastuksen pariin. Koiran perusluonne ja pehmeys ratkaisee näissä asioissa paljon.

Testien avulla on voitu vaikuttaa positiivisella tavalla myös koiriin, jotka tiedetään muussa elämässä hyvinkin aroiksi tai ylirohkeiksi ja näiden ominaisuuksien vuoksi arkielämässä on ollut paljon haasteita. Testitiimille on raportoitu jo hyvin monista koirista, joiden elämä on helpottunut testeissä käynnin jälkeen. 


Petotesteillä voidaan antaa esimerkiksi nuorille metsästyskoirille hyvä startti metsästysharrastukseen, mutta testeillä voidaan  auttaa myös monia metsässä pedoilta siipeensä saaneita koiria takaisin metsälle.  

OPITTU ASIA VAI TODELLISTA LUONNETTA?

Opittu käytös on asia, joka tulee monelle koiranomistajalle joskus yllätyksenä. Remmirähjääminen tai aidan takana haukkuminen on opittua käytöstä ja koiran käytös voi olla todella rajusti erilainen, kun remmi tai aita poistuu. Koira pystyy opitun käytöksen turvin toimimaan ja myös karkottamaan vähän aremmat pedot kotinurkistaan jo haukullaan. Esimerkiksi laumanvartijakoirien käyttö perustuukin ensisijaisesti koirien varoitushaukkuun, jolloin suurin osa pedoista mieluusti kiertää tällaisen tontin, koska ne eivät halua ottaa riskiä omasta vahingoittumisestaan.




Laumanvartijakoirat toimivat työssään aina parina tai laumana ja yksinäisen koiran ei oleteta pärjäävän susilaumalle tai karhulle vaan koirien toiminta on "tiimityötä". Tässä tiimityössä on tärkeää, että koirista yksikään ei olisi liian arka, sillä arka koira ei kykene edes laumassa tekemään työtään hyvin ja lauman rohkeampien koirien vahingoittumisvaara petojen kanssa on tällöin paljon suurempi. Hyvin arka koira todennäköisimmin pakenee, jos tilanne etenee varoitushaukusta kohtaamiseen ja vähän vähemmän rohkea koira pysyy taustalla eikä mene lähelle kontaktitilanteita. On mielenkiinnosta testattu koiria myös omilla alueillaan ja reaktio on ollut sama kuin ulkopuolisella alueella olevassa testitilanteessa. Rohkeat koirat olleet rohkeita ja arat koirat olleet arkoja. Koirat toimivat laumassakin loppujen lopuksi yksilöinä ja ne varmistavat oman hengissäsäilymisensä ensisijaisesti. Rohkeus ei ole paikkasidonnainen vaan rohkea koira on rohkea joka paikassa. Arka koira voi toimia opitun käytöksen avulla omassa kodissa, autossa jne. ja vaikuttaa rohkealta, mutta se ei ole todellista rohkeutta vaan opittua käytöstä.


ONKO ARKUUS ONGELMA?

Koirakin on psyko-fyysinen olento ja kaikki vaikuttaa kaikkeen. Arkuuden on jo osoitettu olevan osittain perinnöllistä, mutta koirien arkuuteen vaikuttaa myös monet muut tekijät. Arka koira on helposti muulle laumalle myös stressitekijä sen lisäksi, että aran koiran oma elämä voi olla usein hyvin raskasta. Arka koira tekee turhia hälytyksiä ja se reagoi voimakkaammin kuin olisi ehkä tarvetta. Muu lauma joutuu hälytystilaan samalla. Hyvin herkkä ja arka koira voi elää itse jopa jatkuvassa pelossa, mikäli se elää ympäristössä, missä se joutuu jatkuvasti kohtaamaan pelon aiheuttavia asioita. Pelot lisäävät stressiä ja jatkuva stressi altistaa myös monille sairauksille.

Koirat voivat osoittaa arkuuttaan eri tavoin. Työkoirana etenkin millään tavoin voimakkaasti arka koira on yleensä hyvin haasteellinen, sillä työtehtävissä ei voida ennakoida kaikkia asioita. Esimerkiksi ukkosta pelkäävä koira ei kykene toimimaan ukkosella,  vaikka se saattaa olla normaalioloissa erittäin toimiva koira.


Petotesteissä selviää paljon koirien rohkeudesta ja arkuudesta sekä muista luonneominaisuuksista. 


ONKO KOIRANI ARKA VAI ROHKEA?

Testissä ja testiä analysoidessa monen ajatukset ovat keskittyneet miettimään, onko oma koira rohkea vai arka. Rohkeus ja arkuus on oikeasti laaja käsite. Jos kuitenkin yleistetään asiaa, voitaisiin käsitettä ajatella janana, jossa toisessa ääripäässä on hyvin rohkea koira ja toisessa hyvin arka. Molempien ääripään koiria on hyvin vähän. Suurin osa koirista sijoittuu johonkin janan keskimaastoon ja vaikka testissä paljastuisi, ettei koira edustakaan aivan sitä kaikkein rohkeinta kärkikastia, ei koiraa voida kuitenkaan automaattisesti leimata araksi vaikka se aristelisikin jollain tapaa. 

Saattaa olla, että koira aloittaa testin koettaen karkottaa pedon ensin rajusti, mutta koirasta tulee kuin tyhjiin valunut ilmapallo pienen pyrähdyksen jälkeen. Vastaavasti voi olla koira, joka ensi alkuun esittää sijaistoimintoja tai pelästyy, mutta kuitenkin koiralla on perusrohkeutta ja se toimiikin loppujen lopuksi rohkeasti ja vakuuttavasti, varsinkin kun sen rohkeutta pystytään testissä kuitenkin vahvistamaan myös. Pitää olla kuitenkin aina mitä vahvistaa, tyhjästä ei voi nyhjästä.

Kun katsotaan yksittäisen koiran suoritusta ja vaikkapa hurjan aggressiivista reagointia petoa kohtaan, on tarkasteltava myös paljon muutakin. Automaattisesti hurjasti petoon reagoiva koira ei välttämättä olekaan reipas ja rohkea koira, vaan reaktio tuleekin pelosta huolimatta suuren terävyyden kautta. Koirien terävyydessä on paljon eroja ja terävyyttä ei pidä sotkea rohkeuteen. Ei kannata siis ajatella liian mustavalkoisesti, vaan on siis paljon ”harmaata aluetta” ja koirat voivat olla silti mainioita työkoiria (esim. laumanvartijoina tai metsästyskoirina ym) tai ihan vain lenkkeilykavereita, vaikka ne eivät edustaisikaan rohkeinta ääripäätä. Tärkeintä on tietää koiran yksilöominaisuuksista eikä verrata koiraa muihin koiriin.

On muistettava siis että arkuus ja rohkeus on jokseenkin laaja käsite ja tutkijat koettavat selvittää geneettistä taustaa hyvin intensiivisesti. Selvitystyön alla ovat mahdolliset rohkeuteen ja arkuuteen liittyvät geenit ja tuskinpa on olemassa yhtä ainoaa geeniä, joka vaikuttaa. Siksi tutkimusryhmiäkin on USA:n Massachusettin tutkijatiimillä useita erilaisia myös Hannes Lohi tekee tutkimustyötään näiden asioiden parissa. Aivan kaikenlainen koirien arkuus ja rohkeus ei tule ilmi yhdessä testissä vaan koiralla saattaa olla esimerkiksi ääniarkuutta, alusta-arkuutta tai muita arkuuden muotoja, jotka tulee ottaa huomioon erityisesti jalostuksessa. 
Suosittelemme testaamaan erityisesti jalostuskoiria mahdollisimman monipuolisesti. Yksikään luonnetta mittaava testi (petotesti, luonnetesti, MH-luonnekuvaus, Smartdog ym) ei tee koirasta huonompaa tai parempaa. Jokaisesta testistä voidaan saada lisätietoa koirasta ja tietoja voi hyödyntää erilaisissa harrastuksissa, työkäytössä, arkielämässä ja jalostusvalinnoissa.


TERVETULOA PETOTESTIIN!

Petotestien suurin anti on siinä, että ihmiset oppivat omista koiristaan sekä niiden luonteesta ja käyttäytymisestä lisää. Niin koirien kuin ihmistenkin elämänlaatu ja yhteiselo paranee. Taustalla on myös turvallisuusnäkökulmat petoalueilla liikkuessa - testeissä käyneet koirat ilmoittavat vaarasta jo pelkän hajun perusteella, joten parhaimmillaan koiran sekä omistajan henki säästyy. Tämä asia koskee aivan kaikkia koiria.Yhdessä kirjoituksessa ei voi  käsitellä kuin pienen pintaraapaisun verran tätä laajaa ja monia kiinnostavaa aihetta, mutta suosittelemme lämpimästi tulemaan seuraamaan petotestejä useamman testin tai testipäivien ajaksi. Yleisölle on vapaa pääsy testeihin. Testeissä on myös yleisöllä aina mahdollisuus kysyä ja keskustella asioista. Näin asiat avautuvat paljon paremmin ja ne tulee kuultua suoraan Askon suusta.







Tervetuloa Petotestien mielenkiintoiseen maailmaan - niin koirien kanssa kuin yleisöksikin!



www.petotestit.com