Petotestit osana koirien hyvinvointia

Yleisen hyvinvoinnin kannalta on varsin tärkeää, että eläimellä on mahdollisuus tyydyttää juuri sille yksilölle tärkeitä käyttäytymistarpeita sekä mahdollisuus rakentaa terve itsetunto.

Nykyisin puhutaan paljon koirien käyttäytymistarpeista ja niiden täyttämisen tärkeydestä. Eläintenkouluttaja Tommi Mäkelän mukaan sana käyttäytymistarpeet voisi herättää ihmiset ajattelemaan koirien hyvinvointia. Jokaisella yksilöllä on omanlaisia käyttäytymistarpeita, onpa kyseessä mikä tahansa eläinlaji.  Yleisen hyvinvoinnin kannalta on tärkeää, että eläimellä on mahdollisuus tyydyttää juuri sille yksilölle tärkeimmät ja olennaisimmat käyttäytymistarpeensa.

Jokainen koira on yksilö ja sen ominaisuuksia sekä tarpeita tulisi puntaroida aina koirakohtaisesti.

Jos eläin ei pääse tyydyttämään näitä juuri sille tärkeitä käyttäytymistarpeitaan riittävästi, se voi stressaantua liikaa tai passivoitua. Tästä saattaa seurata myös terveysongelmia sekä erilaisia fysiologisia muutoksia ja haitallisia käyttäytymisen muutoksia. Käyttäytymistarpeita voisi kuvailla siten, että on olemassa "astia", joka hiljalleen täyttyy. Toisilla koirilla se täyttyy hyvin hitaasti ja toisilla nopeasti. Kun "astia" alkaa olemaan liian täynnä, koiran tarve käyttäytyä on suuri ja siinä on tällöin mahdollisuus, että se purkautuu ihmisen kannalta ei-toivottuna käyttäytymisenä. Käyttäytymistarpeet ovat yksilöllisiä, yksinomaan rotu ei määritä kaikkea, vaikka tiettyjä ominaisuuksia voidaan olettaa löytyvän myös rotutyypillisesti. 

Tiedätkö sinä, millaiset tarpeet sinun koirallasi on?  Tiedätkö, miten voit turvallisesti kehittää oman koirasi itsetuntoa? 

Mistä voin sitten tietää, millaiset tarpeet koirallani on? Aina kaikkia tarpeita ei välttämättä normaaliarjessa tule esiin, koirassa saattaa olla montaa rotuakin, joista kaikista ei edes tiedetä tai koira onkin rodussaan vähän poikkeuksellisempi yksilö. Koirat ovat kaikki yksilöitä. Monesti koiran mieltymykset ja erilaiset tarpeet tulevat esiin erilaisten elämäntilanteiden ja kokemusten myötä.  

Petotestit palvelevat monipuolisesti koiria ja heidän omistajiaan. Petotestit toimivat luonnollisesti tietenkin testimuotona,
mutta ne tarjoavat myös mahdollisuuden virikkeellistämiseen - myös laumassa. 

ONGELMIA ARJESSA?

Tommi Mäkelän kehittämä koulutustapa perustuu käyttäytymistarpeiden vahvistamiseen ja hyödyntämiseen sekä ohjaajan ja koiran välisen luottamussuhteen rakentamiseen. Tommi kertoo, että yllättävän usein koirien häiriökäyttäytymisen taustalla on jonkinlainen käyttäytymistarpeiden tyydyttämättömyys ja se, että koiran ja ohjaajan välillä ei ole myöskään riittävää luottamussuhdetta. Tällöin myös koiran yleinen hyvinvointi järkkyy ja siitä saattaa olla seurauksena omistajan näkökulmasta katsoen hyvin monenlaista ongelmakäyttäytymistä. Pelkkä käyttäytymistarpeisiin vastaaminen, esimerkiksi virikkeellistämällä koiraa ei vielä yleensä riitä, vaan koiran itseluottamusta on rakennettava samalla sekä luottamusta myös ohjaajaan. Itseluottamus kasaantuu onnistumisista ja koiran kokemasta menestyksestä. Koirasta on hyödyllistä saada yhteisön aktiivinen jäsen, joka omalla käyttäytymisellään pystyy vaikuttamaan omaan menestykseensä. Esim. Eräällä asiakkaalla on voimakkaasti eroahdistunut koira, jonka kanssa tehty aikaisemmin monenlaisia harjoituksia, joista ei ole ollut apua. Nyt on alkanut tulla tuloksia, kun koiran käyttäytymistarpeisiin on vastattu sekä koiran ja ohjaajan luottamussuhde on parantunut, jonka seurauksenä myös eroahdistusoireet ovat lievittyneet voimakkaasti.  

Pienelläkin voi olla suuret tarpeet!

Erilaiset virikkeellistämiskeinot ovat koiran moniin käyttäytymistarpeisiin vastaamista. Virikkeellistäminen voi tapahtua siis monella tavalla, esimerkiksi pureskeltavan tarjoaminen koiralle on virikkeellistämistä. Myös Petotestit ovat yksi tapa virikkeellistää koiria. Esimerkiksi koira, joka haluaa vartioida tai metsästää, se ei mene siitä vartioimisen tai metsästyksen puutteesta välttämättä ”rikki”. Jos kuitenkin ajatellaan kokonaiskuvaa (=hyvinvointi), jossa koiralla on käyttäytymistarpeita, jotka joka päivä lisääntyvät hiljalleen niin näitä tarpeita olisi hyvä myös tyydyttää. sillä koiran tarpeisiin vastaaminen lisää yleistä koirien hyvinvointia. Monessa tapauksessa ei-toivottujen käyttäytymisien taustatekijöinä on koiran puutteellinen hyvinvointi. Tulee muistaa, että esimerkiksi ikääntyväkin koira kaipaa monia samoja asioita mitä nuorempana, mutta iän tuomien muutosten myötä koira ei ehkä ole kyvykäs kovin pitkäkestoiseen ja rasittavaan aktiviteettiin. Petotesteissä huomioidaan aina myös ikä ja sen tuomat muutokset koiran fysiikassa. 

Tätä Cara haluaa!
Kun käyttäytymistarpeita pääsee turvallisesti purkamaan, arkielämä helpottuu monella tavalla. 

Vaikka Petotestit toimivat testinä, jossa arvioidaan reaktioita petoihin sekä koiran erilaisten luonneominaisuuksien kartoittamisen apuvälineenä, niin se tarjoaa myös mahdollisuuden virikkeellistää koiraa. Erityisesti koirat, joiden alkuperäinen tarkoitus on ollut toimia metsästys-, vartio- tai taistelukoirina omaavat hyvin yksilöllisesti näitä tarpeita jossain määrin myös edelleen. Yksi esimerkki tällaisesta on Cara, jonka kertomuksen voit lukea täältä.  Kysymys ei ole kuitenkaan vain tietyistä roduista tai rotutyypeistä, vaan hyvinkin monentyyppiset koirat voivat hyötyä Petotestien tarjoamasta virikkeellistämismahdollisuudesta ja sitä kautta syntyneestä elämänlaadun ja yhteistyön parantumisesta koiran kanssa.

Petotestejä voi käyttää monella tapaa tukemaan itsetunnon kehityksessä ja toisaalta virikeellistämisen työkaluna tyydyttämään koiran sisäsyntyisiä käyttäytymistarpeita. Hyvä virikeellistäminen ja käyttäytymistarpeiden täyttäminen ja hyödyntäminen on hyödyllistä myös koiran hyvinvoinnin näkökulmasta.

ONNISTUMISET OVAT TÄRKEITÄ!

Petotesteissä voidaan rakentaa myös koirien itseluottamusta, rotuun katsomatta.  Kaikille eläimille on tärkeää itsetunnon kehitys – onnistumiset erilaisissa tunnetiloissa. Menestys auttaa saavuttamaan itseluottamusta ja itsevarmuus kehittyy onnistumisista. Esimerkiksi metsästyskoira, joka on saanut metsäreissuilla ”siipeensä” hirveltä tai karhulta, voi menettää itseluottamuksensa ja metsästysreissut eivät olekaan sille enää mukavia. Tällöin koiria voidaan usein auttaa saamaan itseluottamus takaisin ja osa koirista saadaan palaamaan metsälle, kun niille tarjotaan turvallisesti mahdollisuus onnistumiseen. Samalla tavoin voidaan tarjota turvallinen ensikokemus nuorelle koiralle, jolla suunnitellaan suurpetojen metsästystä. Itsetunnon ja itseluottamuksen rakentaminen ei kuitenkaan ole rotukohtainen asia, vaan Petotestit voivat auttaa koiria rotuun katsomatta. Alkuhaastattelussa aina käydään koirien taustat ja testin tavoite läpi, jolloin erilaiset taustat otetaan huomioon konepetojen liikkeissä ja toiminnassa.  Testien tarkoitus ole milloinkaan ihmisten viihdytys, vaan ne tarjoavat yhden hyvin monipuolisen ja uudenlaisen työkalun eri koiraharrastajien avuksi.

Monet miettivät, miten vaikkapa omaan perhekoiraan vaikuttaisi se, että se olisikin hurjan vakuuttavasti karkottamassa petoa testissä. Tommi toteaa, että pitäisi aina ymmärtää, että koiran käyttäytyminen on tarveperusteista ja käyttäytyminen operoi ympäristössä. Koira käyttäytymisellään haluaa muuttaa ympäristöä itselleen suotuisammaksi. Testissä koira toimii ominaisuuksiensa mukaan, jolloin ympäristö, olosuhteet ja tunnetila määrittää käyttäytymisen, jonka sitten katsellessamme pääsemme toteamaan, kuinka koira reagoi kyseiseen Petotestitilanteeseen.

Petotesteissä koiralle syntyy etenkin petojen suhteen vahvistehistoriaa, jota koira pystyy hyödyntämään tulevaisuudessa niin arkielämässä kuin myös työkäytössäkin. Testeissä on käynyt runsaasti myös erilaisissa työkäytöissä olevia koiria (mm. SRVA-koiria, muita metsästyskoiria laumanvartijakoiria jne). Kuka tahansa voi törmätä luonnonpetoon erityisesti metsäreissuilla ja tällöin omistajien on helpompi tulkita koirien elekieltä ja välttyä vaaralta.  Koirille on aina tarjolla vapaa mahdollisuus toimia, eikä niitä pakoteta esimerkiksi ahtaalla aidatulla alueella tai lyhyellä remmillä. Pakeneminenkin on toimintakykyä ja koiran valinta. Koirille jää tunne, että ne ovat selvinneet haastavasta tilanteesta ja toimineet parhaaksi katsomallaan tavalla. Tästä syystä testien kesto on aina koirakohtainen ja toteutetaan yksilöllisesti. Testien avulla voidaan myös vahvistaa olemassa olevia taipumuksia turvallisesti. Vaikka konepetojen avulla voidaan monen  koiran itsetuntoon vaikuttaa positiivisesti vahvistamalla koiran käyttäytymistä, silti pedot ovat koiralle edelleen petoja eikä niistä ole tarkoituksenmukaistakaan tehdä kavereita koiralle.  

Kaikille eläimille on tärkeää itsetunnon kehitys – onnistumiset erilaisissa tunnetiloissa. Menestys auttaa saavuttamaan itseluottamusta ja itsevarmuus kehittyy sitä kautta.

ESITTELYSSÄ ELÄINTENKOULUTTAJA TOMMI MÄKELÄ 

Tommi ja Extra

Tommi on käyttäytymisanalyysiperusteisen eläintenkouluttamisen asiantuntija,  ammatiltaan eläintenkouluttaja- ja hoitaja sekä Kenneliiton käyttäytymisenjalostustarkastaja useassa roduissa. Hän toimii mm. Eläinavustaja ry:ssä koulutusasiantuntijana ja valmentajana Pro Training valmennus tm. Tommi on opiskellut eläintenkouluttamisen ja hoitamisen ammattiopintojen lisäksi mm. Espanjassa Daniel Morenon Reof- koulutusjärjestelmää, jolla koulutetaan työ- ja urheilukoiria. Viimeisimpänä hän on opiskellut Tampereen yliopistolla ammatillisesti syventävinä opintoina käyttäytymisanalyysiperusteisen eläintenkouluttajan koulutusopinnot. 

Tommi kertoo olevansa kiitollinen siitä, kun saa kartuttaa osaamistaan parhaiden opissa ja jatkaa kehittämistään joka päivä sekä voi valmentajana opettaa ja tukea muita koulutuksen haasteissa ja auttaa tavoitteiden saavuttamisessa. Tommin koirahistoria on jo noin 30 vuoden mittainen sisältäen paljon kokemuksia eri roduista. Omina koirina Tommilla on ollut pyreneittenkoira, alano espanol, tanskandoggeja, cane corsoja sekä belgianpaimenkoiria. Koulutuskokemusta on paljon moninaisista koirista/koiraroduista.

Koiraurheilussa Tommi on myös saanut menestystä ja todistanut että lyhyessä ajassa voi saavuttaa paljon hyvillä koulutusmetodeilla ja samalla oppinut myös monia tärkeitä asioita mm. kilpailemisesta. Tommi ei ole kilpailuorientoitunut, mutta kertoo aloittaneensa pienestä psyykkauksesta johtuen mondioring-lajin harjoittelun vuonna 2016. Kun Tommin koira täytti kaksi, hän osallistui heti kilpailuihin 2017 ja voitti ensimmäisenä kilpailukautenaan mondioring-lajissa belgianpaimenkoirien rotumestaruuskilpailuissa luokassa cat1 ja sai kunnian edustaa Suomea Sloveniassa FMBB MM kilpailuissa 2018 luokassa cat2.

Tällä hetkellä Tommi valmistautuu tulevaan kauteen belgianpaimenkoira malinois-rotuisilla koirillaan Turva, Allu ja Extra mukavin tavoittein luokissa cat1 ja cat2. Kaiken tämän lisäksi Tommi kouluttaa vartiointiin sekä erikoisetsintään koiria.

Tommi kertoo omasta koulutusmenetelmästään:
”Koulutusohjelmani Training program. I.B.F.T. INTELLIGENT. BEHAVIOR. FUNCTION. TRAINING - positiivisen vahvistamisen keinoin tapahtuvaa opetusta. Koulutusvalinnat ovat yksilölähtöisiä ja reaaliaikaisesti tapahtuvia perustuen uusimpaan saatavilla olevaan tietoon sekä kokemukseen ja kykyyn analysoida käyttäytymistä, joka on oleellista parhaan mahdollisen oppimisen saavuttamiseksi. Tavoitteinani koiran kokonaisvaltainen hyvinvointi yhdistettynä tehokkaaseen kouluttamiseen jossa harjoituksilla lisätään mm. eläimen luonnollisia käyttäytymistarpeita, jolloin saadaan lisää eläimelle motivaatiota tehdä toivottuja käyttäytymisiä toivotussa tunnetilassa. Kehitän myös alati koulutustekniikoitani ja haluan opettaa koiralle juuri niitä tarpeellisia käyttäytymisiä ja taitoja päämäärän ja tavoitteiden mukaan.”

Tommin toimia voitte seurata:
Esim.
Instagram:   @dog_trainer_specialist_tm

Facebook-sivuilta:
Eläintenkouluttaja Tommi Mäkelä
Pro Training international
Eläinavustaja ry

Tommin omat koirat ovat käyneet myös Petotesteissä

TERVETULOA PETOTESTIEN MONIPUOLISEEN MAAILMAAN! 

- Asko Sorvon Petotestit vuodesta 2012 - 

www.petotestit.com

"Apua, en tiedä mitä tekisin?"

"Apua, en tiedä mitä tekisin?"
Petotesteissä nähdään monenlaisia eleitä, ilmeitä sekä käyttäytymisiä - usein myös sijaistoimintoja.

Millä tahansa eläimellä syntyy joskus jännitystila vaikkapa jossain ristiriitaisassa, oudossa, pelottavassa, jännittävässä tai stressaavassa tilanteessa. Jännitystila puolestaan aiheuttaa usein  tilanteeseen kuulumattoman reaktion eli sijaistoiminnon.  Ihmisilläkin on monia sijaistoimintoja - kuka naputtelee esitelmöidessään kynää, kuka raapii korvantaustaa ja joku pistää sitten ”hermosauhuiksi” muussa pattitilanteessa. Koirien maailmassa sijaistoiminnot ovat pääosin muutoin aivan normaaleja erilaisia koirien käyttäytymisiä, mutta ne eivät vain liity itse vallitsevaan tilanteeseen. Sijaistoimintoina nähdään usein esimerkiksi maan nuuskimista, merkkailua,  ruopimista, maan kaivelua, korvien ja turkin ravistelua, esineiden suuhun ottamista, piehtarointia, epätarkoituksenmukaista juoksentelua tai haukkumista jne. Sijaistoiminnot helpottavat koirien olotilaa ja ovat usein itsessään palkitsevia.

Petotesteissä koirilla on edessään usein hyvin ennenkokematon ja hämmentävä tilanne. Pitäisikö paeta tilanteesta vai karkottaa, vai vähän molempia? Kaikki vaihtoehdot vaativat kykyä toimia sekä riittävästi rohkeutta toteuttaa toimintaa. Vähän aremmallakin koiralla saattaa olla toimintakykyä kuitenkin reagoida niin että henki säilyisi, mutta vaatii tovin aikaa koiralta ratkaista ongelma. Nämä sijaistoiminnot kytkeytyvät myös koirien nk. rauhoitteleviin eleisiin, muuhun luonteeseen, kokemushistoriaan ja elämäntilanteeseen sekä yleiseen stressitasoon ja terveydentilaan jossain määrin. Joku koira on vielä varsin toimintakykyinen ja kykenee järkevään toimintaan itsensä kannalta, vaikka se selvästi pelkäisikin. Joku koira taas jopa lamaantuu tilanteessa, niin ettei kykene edes näkyvästi esittämään  sijaistoimintoja. Epätarkoituksenmukainen istuminenkin tai vastaavasti aivan päämäärätön juoksentelu on tässä kontekstissa sijaistoimintoa. 

  

Sijaistoimintoja esiintyy sitä vähemmän ja sitä lyhyempiä hetkiä, mitä enemmän koiralla on olemassa asioihin järkeviä ratkaisumalleja sekä rohkeutta ja toimintakykyä myös toteuttaa ne. Uhkatilanteessa järkevät toimintamallit ovat aina joko pakeneminen tai puolustautumisyritykset. Koirat yrittävät usein rauhoitella itseään ja vastapuolta välttääkseen erilaiset konfliktit, jolloin koirat esittävät nk. rauhoittavia signaaleja (esim. maan nuuskiminen, huulten lipominen, pään kääntö sivulle, haukottelu jne) Lamaantuminen tai tilanteeseen jumiin jääminen ja laaja sijaistoimintoesittely eivät ole koiran kannalta se paras ratkaisu. Sijaistoiminnot lisääntyvät sitä mukaa, mitä enemmän koira on paineistunut tai hämmentynyt ja mitä enemmän se kokee epävarmuutta jossain tilanteessa.  

Koirat piehtaroivat mielellään "ihanissa hajuissa", mutta piehtaroiminen voi olla jossain yhteydessä myös sijaistoiminto.

Sijaistoimintojen tunnistaminen helpottaa yhteistyötä koiran kanssa 

Me kaikki koiranomistajat näemme usein näitä koirien esittämiä sijaistoimintoja erilaisissa tilanteissa, koska on normaalia että koira joutuu uuteen ja hämmentävään tai stressaavaan tilanteeseen välillä. Suurin osa näistä eleistä on myös koirien yleisiä nk. rauhoittavia signaaleja, joita koirat käyttävät kun kokevat uhkaa tai stressiä ja haluavat rauhoitella itseään tai uhkaavaa kohdetta. Harmillista kyllä, rauhoittelevat eleet ja sijaiskäyttäytyminen joskus tulkitaan vaikkapa koiran ”kettuiluksi” tai silkaksi välinpitämättömyydeksi omistajan ohjeita tai jotain tilannetta kohtaan. Joskus sijaistoiminnot ovat saattaneet kestää niin kauan, että niitä on alettu pitää jopa normaalina, vaikka käytös onkin kielinyt koirien pitkäaikaisesta stressistä, turhautumisesta tai vaikkapa kiputiloista ja niistä on kehittynyt jopa stereotyyppistä käytöstä. Pahimmillaan nämä mielletään jopa rotuominaisuuksiksi. Jos ollaan tehty vääriä johtopäätöksiä koirien käyttäytymisestä ja sen syistä, silloin helposti lähdetään purkamaan lankakerää vähän väärästä päästä. Jos esimerkiksi koiran paineistumista ei havaita, saatetaan koira sille sillä hetkellä liian haastaviin tilanteisiin ja yhteisymmärrys koiran kanssa alkaa rakoilla, jos tilanne toistuu usein. 

Istuminen on normaalia koiran käytöstä, mutta epätarkoituksenmukaisessa tilanneyhteydessä
 se on myös rauhoitteleva ele sekä yksi mahdollinen sijaistoimintojen ilmenemismuoto. 

Rauhoittavien eleiden ja niiden esiintymisen tunnistaminen myös sijaistoimintoina helpottaa niin koirien elämänlaatua ja kuin myös parantaa koirien ja ihmisten välistä suhdetta. Kun ymmärrät koiraasi paremmin, teidän yhteiselonne muodostuu yhä mutkattomammaksi.  Tällä on suora yhteys myös koirien työkäyttöön sekä harrastuksiin, kuin myös aivan tavallisen arkielämän helpottumiseen ja myös koirien terveyteen. Esimerkiksi selvästi negatiivisella tavalla stressaantuneen koiran oppimiskyky on heikentynyt ja siksi on tärkeää tunnistaa koiransa käytöksestä näitä pattitilanteesta kertovia eleitä. Pahinta olisi tuolloin koiran oppimisen kannalta lisätä painetta entisestään. Koirahan ei tahallaan heittäydy hölmöksi, ihminen vain ei aina ymmärrä koiran käytöstä.

Yleisimpiä koirien sijaistoimintoja

Yleisimpiä koirien sijaistoimintoja ovat mm. pissamerkkailu ja maan nuuskiminen sekä itsensä rapsuttelu ja korvien ravistelu. Kuinka usein ihmiset kertovatkaan, miten jokin treeni tai kisasuoritus on mennyt aivan pilalle siksi, että koira on vaikkapa jäänyt nuuskimaan maata tai pissailemaan sinne ja tänne eikä kehotukset tai käskyt ole saavuttaneet lainkaan koirien korvienvälitasoa. Onko kyseessä tuolloin oikeasti koiran tottelemattomuus vai onko koira mahdollisesti ollut tuolloin jollain tavalla pattitilanteessa ja se onkin koettanut parhaan kykynsä mukaan ratkaista tilannetta, jolloin on alkanut esiintyä sijaistoimintoja? Jos on tullut jokin pattitilanne, koiran käytös on saattanut tuolloin näyttäytyä ihmisen silmään siltä, että koiraa ei kiinnosta lainkaan totella tai maassa on ollut jotain ylivoimaisen mielenkiintoisia hajuja. Hajumaailmahan ympäröi meitä ja koiria, joten hämmentävässä tilanteessa hajumaailmaan on helppo koiran uppoutua ja se on itsessään koiralle palkitsevaa.

Maan nuuskiminen

Maan nuuskiminen on koiralle hyvin luonnollista toimintaa. Maasta löytyy aina enemmän tai vähemmän hajuja. Maan nuuskiminen on myös rauhoittava ele esimerkiksi koirien välisissä konfliktitilanteissa ja koira rauhoittelee itseään ja myös muita tällä eleellä. Sijaistoimintona se esiintyy usein jossain hankalassa tilanteessa, jossa koira esimerkiksi stressaantuu tai tulee pelokkaaksi tai hieman epävarmaksi. Monella on kokemusta siitä, miten koira saattaa joskus alkaa nuuskia maata ihmisen näkökulmasta katsoen jopa hyvinkin epätarkoituksenmukaisessa tilanteessa. Maan nuuskimista nähdään Petotesteissä varsin usein ja pitää muistaa erottaa maan nuuskiminen sijaistoimintokäytöksenä esimerkiksi siitä, että koirien on toivottavaakin käyttää nenäänsä nuuskiessaan petojen hajuja, joita testeissä käytetään. Maan nuuskiminen on myös koiran tapa viestittää omista rauhanomaisista aikeistaan. Vieressä olevassa kuvassa oleva koira ei olisi luonnonpedon kanssa turvassa, ellei koira kykenisi selvittämään tilannetta hyvin nopeasti. 

Pissamerkkailu

Varsinkin urokset merkkailevat paljon ja se kuuluu lajityypilliseen käytökseen, sillä viestitään muille koirille monella tavalla ja pönkitetään myös omaa itsetuntoa ja se toimii myös yhtenä rauhoittavana signaalina muille. Myös nartut merkkailevat, etenkin kiima-aikana, mutta myös muulloinkin. Pissamerkkailu on monesti myös varsin huomaamaton sijaistoiminto. Koska etenkin uroksille on normaalia merkkailla sinne ja tänne, helposti ei tule huomanneeksi merkkailun olevankin jossain tilanteessa sijaiskäyttäytymistä.  Petotesteissä nähdään myös selkeästi sijaistoimintona ja rauhoittavana eleenä esiintyvää merkkailua.

Itsensä rapsuttelu sekä korvien tai koko vartalon ravistelu

Petotesteissä näkyy monesti, miten koiralle tulee "kirppuja" korvien taakse tai koko kroppaan. Koira saattaa rapsutella tai ravistella korviaan tai itseään  useaan kertaan peräkkäin, ilman että missään olisi minkäänlaista vaivaa. Monestihan vastaavaa korvien ravistelua voi havaita koirilla esimerkiksi niiden odottaessa kovasti lenkille lähtöä. 

Jonkun esineen ottaminen suuhun

Välillä Petotesteissä nähdään miten koira ottaa maasta liinan tai esimerkiksi jonkun kepin palasen suuhunsa. Koiralle on luonnollista tarttua esineisiin hampaillaan, mutta Petotesteissä tällainen käytös ei liity asiayhteyteen vaan sekin on sijaiskäyttäytymistä.

Petotesteissä nähdään joskus varsinaisia sijaistoimintoesittelyitä sekä paljon erilaisia rauhottavia signaaleja. Omistajan on joskus hankala ymmärtää oman koiransa käytöstä, mutta tuhansien ja taas tuhansien testien jälkeen voimme vakuuttaa tällaisen jopa tilanteeseen nähden oudon käyttäytymisen olevan täysin normaalia, osa koirien elämää. Koirat joutuvat elämänsä varrella moniin erilaisiin tilanteisiin, joihin eivät ole ennen joutuneet. Ne selviytyvät jokainen yksilöllisellä tavallaan ja rauhoittelevat eleet ja sijaistoiminnot ovat vain selviytymiskeinoja. Ne helpottavat koirien olotilaa ja itsessään ovat usein koiran näkökulmasta katsoen  palkitsevia. 

Ponteva ja runsas maan ruopiminen on myös yksi usein nähdyistä sijaistoiminnoista.

Muutamia yleisiä mietteitä testeihin ja sijaistoimintoihin liittyen

”Koirani tiesi, että peto ei ollut oikea, koira vain pissaili ympäriinsä ja nuuski maata”

Näitä yleisimpiä käytöksiä nähdään melko usein testeissä, varsinkin testien alussa suurimman hämmennyksen hetkellä, joskus kesken testin ajoittaisena ja joskus jopa läpi testin ajan. Koira on joutunut vähintäänkin hetkelliseen ”pattitilanteeseen”, jossa koira ei tiedä miten sen kannattaisi toimia. Koirat tekevät aina tilannearvioita eri tilanteissa. Esimerkiksi maan nuuskiminen toimii sekä rauhoittelevana eleenä että sijaistoimintona. Sijaistoimintona pissamerkkailu (jota jopa nartut tekevät)  ympäriinsä on yleistä. Koiran koko elekieli ja ilmeet kertovat enemmän tilanteesta kuin jokin yksittäinen toiminto, siksi pitää siis tarkastella asioita aina kokonaisuus huomioonottaen. Moni koira hetken mietittyään ottaa jalat alleen joko hiljaa hiipien tai reippaasti juosten ja kehottaa omistajaakin usein tekemään samoin. Joku koira voi lamaantua jopa täysin paikalleen ja joku toinen yrittääkin karkottaa petoa selvitettyään ongelmatilanteen.

Vastaava haastava tilanne syntyy koirille yhtä lailla myös luonnonpetojen kanssa, jos koiralla ei ole niistä kunnolla kokemusta tai koira ei kykene selvittämään tilannetta nopeasti edukseen. Petotestit antavat koiralle turvallisella tavalla kokemuksen pedoista ja omistaja tietää testien jälkeen koirastaan ja sen käyttäytymisestä petojen kanssa. Testit auttavat myös koiria mahdollisten luonnonpetokohtaamisten varalle. Kerran ylipäästyään jostain asiasta koira ei toista kertaa samalla tavalla säikähdä asiaa tai koe sitä samalla tavalla pattitilanteeksi, vaikka petojen käytöksissä onkin valtavia eroja myös luonnossa.

Petotesteissä on vuosien varrella käynyt niin runsaslukuinen joukko todellisia metsien ja työkenttien sankareita, joilla vankka luonnonpetokokemus ja silti testeissä nämä koirat reagoivat kuten aitojen petojen kanssa. Konepetomme ovat oikeasti vakuuttavia. Pitää kuitenkin muistaa, että koirat eivät ole koneita ja monta seikkaa voi vaikuttaa testipäivään. Meidän konepetojamme ei koskaan eikä milloinkaan esitellä koirille passiivisina eikä koiria tutustuteta ikinä niihin niin, että niistä tulisi kavereita. Meidän konepetojen ”kintutkin” ovat kuivat - ei ole yksikään koira näiden vuosien aikana käynyt petojemme päälle ruikkimassa, sillä eivät koirat sitä tee luonnonpedoillekaan. 

Eikö koira otakaan tilannetta tosissaan?
Maan nuuskiminen helpottaa pattitilanteessa koiran oloa ja on koiralle itsessään palkitsevaa toimintaa. Siihen on helppo uppoutua, vaikka se ei olisi koiralle edullisinta. Vanhempien koirien kohdalla täytyy huomioida myös mahdolliset iän tuomat seikat, kuten huono näkö ja kuulo sekä kognitiivisten taitojen heikentyminen. Ikääntynyt koira voi kärsiä eriasteisesta mm. kognitiivisesta dysfunktiosta, joka vastaa oireiltaan ihmisten dementoivia sairauksia.

”Koiraani ei kiinnostanut asia tippaakaan, vaan rapsutteli itseään ja teki kaikkea muuta” 
 
Monilla eläimillä voidaan tunnistaa erilaisia sijaistoimintoja ja joskus ne koituvat jopa jonkun yksilön kohtaloksi myös. Mikäli eläin pattitilanteessa alkaa esittää voimakkaita sijaistoimintoja voi vastapuolen edustaja jopa hyökätä sen kimppuun, mikäli toinen ei pysty selvittämään tilannetta jollain tavalla henkensä säästäen ennen sitä.  Jotkut koirat kykenevät selvittämään haastavat tilanteet nopeammin kuin toiset ja pienistä ajoittaisista sijaistoiminnoistakin huolimatta monet kykenevät toimimaan haastavissa tilanteissa itsensä kannalta järkevästi. Toiset koirat eivät vain kykene edes ajan kanssa selvittämään ongelmia. Tämäkin on vain omistajalle hyvin tärkeä tieto omasta koirastaan. Koira, joka vaikuttaa omistajan silmään puuhastelevan vain omiaan ja on ehkä lähtenyt hitaasti vain pois paikalta, onkin sitten yllättänyt kuitenkin isäntänsä tai emäntänsä metsälenkillä varoittaessaan esimerkiksi metsässä lymyävästä karhusta vastaavalla tavalla, hipsien poispäin pedosta.

Testeistä saa aina kattavan suullisen ja kirjallisen arvion ja aina on mahdollisuus kysellä myös oman ja muihin testeihin tuleviin koiriin liittyen. Aina kannattaakin kysyä, mikäli testistä herää kysymyksiä. Koirien koko elekieli, liikkuminen, ilmeet ja toiminnat otetaan huomioon arvioitaessa reaktioita, aivan koko testin ajan alkuhaastattelusta palauteosioon. On otettava huomioon myös mm. koirien taustat, historia ja terveydentila. Ikä  tuo muutoksia koirillekin mm. kuulo ja näkö heikkenevät sekä koirat tuntevat nahoissaan, etteivät ole enää nuoruuden voimissaan. Ikääntyneiden koirien keskuudessa on havaittu myös selvästi pientä hajamielisyyttä ja tämä näkyy myös testeissä vanhempien koirien kohdalla varsin usein.  Jokainen koira on aina oma yksilönsä ja sellaisena se myös huomioidaan Petotesteissä.

Koiran elämään kuuluu välillä erilaiset hämmentävät tilanteet.
Petotesteissämme konepedot liikkuvat aina koirakohtaisen aina yksilöllisesti 
ja testit suoritetaan koiralähtöisesti. 

Monelle ihmiselle rauhoittavat eleet ja sijaistoiminnot tulevat tietoon aivan uutena käsitteenä.  Koirien käyttäytymisellä on aina jokin tarkoitus, aina vain me ihmiset emme niitä ymmärrä. Kun meidän  ymmärryksemme kasvaa, elämä koirien kanssa helpottuu ja samalla myös koirien elämänlaatu paranee. Koirat toimivat koiramaisilla konsteilla ja inhimillistäminen tulkinnoissa ei useinkaan tilanteita helpota.

Monelle omistajalle tulee joskus suoranaisena pettymyksenä, jos oma monissa tilanteissa rohkea ja hurjasti reagoiva koira alkaakin tuumailla testissä konepetojen kanssa. Tulee muistaa, että ensimmäistä kertaa petojen kanssa tekemisissä olevalle koiralle tilanne on uusi ja outo, uhkaava ja jännittävä. Jokainen koira reagoi yksilöllisesti ja tekee aina tilannekohtaisia arvioita. Testeihin kannattaakin tulla ilman ennakko-odotuksia ja avoimin mielin. Yksilötesteissä nähdään koirista paljon yksilöllisiä ominaisuuksia, kun tukena ei olekaan tuttua ympäristöä, piha-aitoja, muuta koiralaumaa ja montaa opittua käytösmallia.

Luonnollisesti täytyy muistaa, että koiratkaan eivät ole koneita, joiden käytös olisi päivästä toiseen aina täysin samanlaista. Hormonaaliset seikat, kivut, stressi ja koiran ikääntyminen voivat vaikuttaa testipäivän suoritukseen. Esimerkiksi voimakkaasti valeraskaana oleva narttu ei halua ottaa haasteita vastaan vaan valmistautuu synnytykseen ja mieluummin välttää taistelutilanteet, jos vain voi. Normaalitilanteessa sama koira on kenties käyttäytynyt aivan toisin ja halunnut karkottaa pedon. Samoin nähdään selvästi koirien ikääntyessä, että ennen hurjasti petojen kanssa työskennellyt koira ei omaa enää samanlaista yhtä tiukkaa asennetta. Monet piilevät kiputilat saattavat myös paljastua koiran muuttuneen käytöksen perusteella. Sitten tässä kohtaa ohimennen mainittakoon, että on toki niitäkin jokusia yksilöitä, jotka eivät vain yksinkertaisesti osaa pelätä petojakaan lainkaan, sillä näiden koirien maailmankuvaan ei kuulu minkäänlainen pahuus, kaikki vastaantulevat otukset ovat "kivoja kavereita" ja luonnonpetokohtaamisissa niiden koirien kohtalo on yleensä aina varsin karu.

Toisinaan sijaistoiminnot voivat olla ihmisten näkökulmasta hieman hupaisia, mutta aidoissa luonnonpetokohtaamisissa ne koituisivat hyvin todennäköisesti kohtalokkaiksi koiran kannalta.

Laumatesteissä nähdään hyvin eri yksilöiden väliset erot ja sen, miten koirat laumassakin toimivat kuitenkin omina yksilöinään ja oma hengissä säilyminen on ykkösenä. Siinä missä toinen koira on vielä sijaistoimintojen vallassa, toinen koira kykenee jo toimimaan edullisimmalla tavalla ja se voi olla esimerkiksi tilanteesta pois lähteminen tai karkotusyritys.

Petotesteillä pystyy kartoittamaan koirista paljon asioita ja luonneominaisuuksia, Myös mahdollisimman tarkan alkuhaastattelun ja loppupalautteen avulla yritetään jokaisen koiran kohdalla saada mahdollisimman tiivis tietomäärä koirasta kyseisen testipäivän osalta ja antaa myös samalla työvälineitä koirien omistajille jatkoa palvelemaan. Petotestejä voidaan hyödyntää paitsi testinä, myös koirien virikkeellistämisessä sekä monenlaisissa ongelmatilanteiden purkamisessa. 

Petotesteillä on siis paljon annettavaa kaikille koiranomistajille! Myös muiden kuin omien koirien testien seuraaminen, koirien reaktioiden havainnointi ja palautteiden kuuntelu sekä tarkentavat kysymykset testaaja Asko Sorvolle ovat aina hyvin antoisaa ja opettavaista!

TERVETULOA ASKO SORVON PETOTESTEIHIN - PETOTESTAUSTA VUODESTA 2012!


Lisätietoa testeistä löydät kotisivuiltamme:

www.petotestit.com

 

 

"Onks se vihainen?"

Koirien luonteen terävyys on kuin kaksiteräinen miekka 

Petotesteissä nähdään vuosittain tuhansia erilaisia koiria ja erilaisia reaktioita eri petoihin. Nähdään paljon myös voimakkaasti reagoivia koiria, jolloin moni kysyy tai vähintään mielessään ajattelee:"Onks toi vihainen?" Reaktioiden taustalta löytyy koirien luontainen ominaisuus puolustaa itseään eli terävyys. Terävyys helposti tulkitaan negatiiviseksi luonneominaisuudeksi ja sitä kutsutaan  arkikielessä inhimillistäen usein "vihaisuudeksi". Terävyys on yksi varsin tutuista koirien luonneominaisuuksien termeistä, joka tarkoittaa kiteytetysti koiran aggressiivista reagointia koiran näkökulmasta tapahtuvaan uhkatilanteeseen. Kyseessä on siis koiran halu puolustaa itseään. Mitä pienempi ärsyke aiheuttaa koirassa aggressiivisen reaktion, sitä terävämpi koira on kyseessä. Osa koirista reagoi hyvin suurieleisesti ja toisilla koirilla reaktio on paljon vähempieleinen, osa koirista ei osoita terävyyttä lainkaan. Reaktioihin vaikuttavat myös koiran muut luonneominaisuudet, esimerkiksi toimintakyky, hermorakenne sekä koiran tempperamentti. Myös mm. terveydentila, hormonaaliset seikat ja stressi vaikuttavat reaktioihin.

Toisinaan terävyyden ja arkuuden välille vedetään automaattisesti suora yhtäläisyysmerkki. Terävyys ei tarkoita automaattisesti arkuutta eikä arkuus terävyyttä, mutta terävä koira voi olla myös arka. Terävyys on kuin kaksiteräinen miekka - sopivassa suhteessa terävyyttä auttaa muutoin tasapainoisella luonteella varustettua koiraa toimimaan työssään entistä paremmin ja selviytymään hengissä, mutta toisenlaisessa kokonaisuudessa varsinkin suuri terävyys voi olla hyvin hankala ja työkykyä sekä arkielämää heikentävä ominaisuus. Uhkatilanteessa terävyys on myös koiran voimavara, kun sitä löytyy sopivassa suhteessa. Erittäin suuren terävyyden omaava koira helposti väsyttää itsensä reagoimalla kaikkeen vähän "yli" ja se vaikuttaa suoraan koiran työskentelykestävyyteen kaikissa työtehtävissä ja kaikenlaisissa tilanteissa.  

Terävyys on  monilla roduilla työtehtävien kannalta hyvinkin tarpeellinen ominaisuus.

Koiran elekieli kertoo hyvin paljon siitä, kuinka paljon koiran käytökseen vaikuttaa arkuus ja epävarmuus (mm. kehon asento, häntä, korvat, koko elekieli). On esimerkiksi huomioitava, että mitä arempi koira, sen helpommin se tulkitsee uhkaavaksi myös tilanteet, joihin rohkeampi koira ei reagoi välttämättä lainkaan aggressiivisesti. Arka tai epävarma koira ei välttämättä kuitenkaan aina ole lainkaan terävä. Osa koirista ei osoita missään tilanteessa, hyvin voimakkaassakaan uhkatilanteessa, lainkaan terävyyttä. Monien rotujen työtehtävissä kuitenkin vaaditaan riittävästi terävyyttä. Esimerkiksi metsästyskoirilta, palveluskoirilta, virkakoirilta, laumanvartijakoirilta, paimenkoirilta jne. on löydyttävä edes jonkin verran terävyyttä, jotta ne kykenevät työskentelemään mahdollisimman hyvin. Täydellinen terävyyden puute on monessa työtehtävässä ongelmallista ja jopa este työtehtävien suorittamiselle yhtä lailla kuin liian suuri terävyys. On muistettava, että yksinomaan terävyys ei vielä tee hyvää käyttökoiraa mihinkään vaan luonteen eri ominaisuuksien tulee olla tasapainossa.  

Tasapainoisella luonteella varustettu koira ei ole kohtuullisen suurestakaan terävyydestä huolimatta lainkaan ongelmallinen vaan oikein mukava harrastus- ja kotikoira.  

Pitää muistaa myös, että hyvin nälkäinen, stressaantunut, sairas tai seksuaalisesti akivoitunut koira ärsyyntyy helpommin kuin normaalissa tilassa oleva sama koira. Samankin koiran reaktiot siis voivat vaihdella eri syistä johtuen. Terävyys ei tarkoita "vihaista" koiraa, mutta luonnollisesti suuren terävyyden omaava koira käyttäytyy helpommin aggressiivisesti kaikissa uhkatilanteiksi katsomissaan tilanteissa ja mitä suurempi terävyys, sen herkemmin syntyy myös virhetulkintoja pienemmistäkin ärsykkeistä. 

Terävyyttä ei pidä sotkea toimintakykyyn, vaikka ne käsikädessä osittain kulkevatkin. Voimakkaasti itseään puolustava koira ei välttämättä ole kuitenkaan suuren toimintakyvyn omaava vaan koira saattaa hyvinkin myös arkuudestaan huolimatta omata suuren puolustushalun ja terävyyden, joilla se pystyy toimimaan uhkatilanteeksi katsomassa tilanteessa tiettyyn pisteeseen saakka. Koiran elekieltä pitää osata tulkita kokonaisuutena (esim. esimerkiksi hännän asento paljastaa koirasta hyvin paljon, samoin kehon asento ja korvat jne.), siksi Petotesteissä on kattava kirjallinen arvostelulomake sekä myös suullinen palaute, joissa läpikäydään hyvin monipuolisesti testin aikana havaittuja koirien luonneominaisuuksia. 

Kun koiralla on suuri terävyys, se käyttäytyy helpommin aggressiivisesti uhkatilanteissa. 

Tärkeintä erilaisten uhkatilanteiden jälkeen on kuitenkin koiran palautuminen tilanteesta. Mikäli palautuminen kestää kauan, tämä on varsin tärkeä tieto omistajalle tulevaisuuttakin varten. Paineistumisesta palautumiseen vaikuttaa suuresti koiran pehmeys ja hermorakenne. Mitä pehmeämpi koira, sen pidempään ja paremmin koira muistaa kaikki epämieluisat tapahtumat.  Hyvin pehmeä koira voi olla helposti myös pelokas ja pelokkuus yhdistettynä terävyyteen voi tuottaa hyvinkin ongelmallisia tilanteita arjessakin, ihan kotiväenkin keskuudessa tai erilaisissa työtehtävissä. Pieni pehmeys ei ole koirilla ongelma, mutta suuri pehmeys tuottaa koirille ison painolastin erilaisista tapahtumista ja se kasvattaa henkistä kuormaa ja aiheuttaa helposti stressiä. Kuten kirjoituksen alussa todettiin, stressi lisää myös aggressiivista käyttäytymistä, joten hyvin aran ja helposti paineistuvan koiran kanssa tulee arjessa enemmän haasteita, varsinkin mikäli koiralla on myös suuri terävyys. 

Tasapainoisen luonteen peruskulmakivi on hyvä hermorakenne. Hermorakenne kertoo koiran kyvystä hallita omaa jännitystilaansa ilman että se osoittaa hermostuneita eleitä kuormittavissa tilanteissa. Jännitystila voi ilmetä mm. voimakkaana läähätyksenä, kuolaamisena, hermostuneena liikkumisena ja epätarkoituksenmukaisina eleinä, tärinänä, ripulointina, oksenteluna tai toisinaan myös apaattisena käytöksenä. Mitä enemmän koira paineistuu, sitä enemmän hermostuneita eleitä se alkaa helposti esittää. On huomioitava koiran luontainen tempperamenttitaso myös, sillä hyvin matalan tempperamentin omaava koira ei esitä hermostuneita eleitä niin selvästi kuin vilkkaampi koira. Joskus koiran apaattista käytöstä voi olla hyvin vaikea havaita, se voidaan sekoittaa välinpitämättömyyteen tai jopa kovaan koiraan, joka ei ”hötkyile mistään” - tällöin koiran hermostuneisuus jääkin harmillisesti huomaamatta.

Kuormittavissa tilanteissa koiralla voi näkyä erilaisia jännityksen merkkejä, esimerkiksi kuolaamista. Mitä enemmän koira paineistuu, sitä enemmän voidaan havaita erilaisia hermostuneisuudesta kieliviä eleitä.

Petotesteissä samaltakin koiralta nähdään eri petojen kanssa erilaisia reaktioita ja ylipäätään koirista paljastuu usein piilossa olevia luonneominaisuuksia testissä. Esimerkiksi moni koira, joka ei ole koskaan haukkunut eikä osoittanut ketään kohtaan minkäänlaista aggressiota, saattaa testissä reagoida voimakkaastikin. Mikäli koira sattuisi osoittautumaan testissä kenties hyvinkin teräväksi, pehmeäksi ja vaikkapa myös heikomman hermorakenteen omaavaksi yksilöksi, jolla testisuoritus selvästi aiheuttaa myös päälle jäävää aggressiota ympäristön uhkaamattomiinkin asioihin ja palautuminen kestää, nämä kaikki tiedot ovat vain äärimmäisen tärkeitä omistajille jatkossa koiran kohdatessa uhkaavia ja paineistavia tilanteita. Omistajan on testeistä saatujen tietojen avulla helpompi myös ennakoida jatkossa koiran käytöstä. Näin ollen ikävän tuttu lause:"Se ei ole koskaan aikaisemmin tehnyt mitään", jää varmasti vähemmälle, kun koiran perusluonne on paremmin tiedossa. 

Omistajan on testeistä saatujen tietojen avulla helpompi myös ennakoida jatkossa koiran käytöstä.
Näin ollen ikävän tuttu lause :"Se ei ole koskaan aikaisemmin tehnyt mitään", jää varmasti vähemmälle, kun koiran perusluonne on paremmin tiedossa. 

On luonnollista, että koira kohtaa elämässään vastoinkäymisiä ja pelottavia tilanteita. Kun omistaja oppii ymmärtämään oman koiransa reaktioita ja koiran erilaisia luonneominaisuuksia syvällisemmin, sitä helpompaa koiran kanssa toimiminen on kaikkialla ja myös tulevissa haastavissa tilanteissa. Koira on aina kokonaisuus, jossa eri luonneominaisuudet hyvinkin pitkälti limittyvät toisiinsa. Koiran perimä sekä kokemushistoria vaikuttavat koiran käyttäytymiseen, samoin erilaiset käyttäytymistarpeet. Monissa asioissa pätee sanonta:”Saat mitä vahvistat”.  Mitä paremmin omistaja pystyy lukemaan omaa koiraansa ja ennakoimaan tilanteita ja ymmärtää oman koiransa käytöstä, sitä mukavampaa yhteiselämä koiran kanssa tulee olemaan niin koiralle kuin omistajaväelle ja myös ympäristölle. (Yksi hyvä artikkelivinkki tähän mainittakoon, kannattaa käydä lukemassa myös cane corso Caran & omistajansa Outin haastattelu!)

Petotestit auttavat omistajia ymmärtämään oman koiransa reaktioita yhä paremmin ja koiran erilaisia luonneominaisuuksia syvällisemmin, helpottaen näin koiran kanssa toimimista  kaikkialla ja myös tulevissa haastavissa tilanteissa.

Petotesteillä voidaan siis varsinaisen Petotestauksen lisäksi kartoittaa koirista hyvin monipuolisesti erilaisia luonneominaisuuksia ja näin saada paljon työkaluja niin koiran koulutusta kuin koko arkielämää varten. Koirien reaktiot eri petoihin vaihtelevat myös ja tarjoavat näin hyvin monipuolisesti tietoa jokaisesta koirasta. Toki myös nähdään koirien erilaiset reaktiot eri petoihin ja koiralle saadaan testin myötä muistijälkiä, jotka voivat jonain päivänä olla sekä koiran että omistajan pelastus metsäretkellä paljastaen lähellä olevat petoeläimet.

Petotestit soveltuvat aivan kaikille koirille  – myös rekisteröimättömille ja monirotuisille, ikään, kokoon ja sukupuoleen katsomatta!

Petotestin jälkeen on tärkeä osuus eli palautuminen testistä.
Olipa koira nuori tai iäkkäämpi, sen luonteesta saadaan Petotestillä selville hyvin paljon erilaisia asioita, joista jokainen koiranomistaja saa suuren hyödyn arkielämää ja koulutusta varten sekä mahdollisten tulevien ongelmatilanteiden ratkaisemiseksi.     

Testeihin on yleisöllä vapaa pääsy. 

Testaaja Asko Sorvo vastaa mielellään myös yleisön esittämiin kysymyksiin ja näin Petotestitapahtumat ovat antoisia, vaikka omaa koiraa ei testissä olisikaan. 

Tervetuloa Petotestien mielenkiintoiseen maailmaan!

Lisätietoja Petotesteistämme löydät kotisivuilta: 

www.petotestit.com

- Asko Sorvon Petotestit vuodesta 2012 -

"Rohkeus ei tarkoita pelottomuutta vaan kykyä olla lamaantumatta"

"Rohkeus ei tarkoita pelottomuutta vaan kykyä olla lamaantumatta." 

– Paulo Coelho

Toimintakyky on koiran luonneominaisuus, joka on ehkä helpoin käsittää termillä perusrohkeus. Toimintakykyinen koira kykenee uudessa uhkatilanteessakin pitämään puoliaan tai muutoin toimimaan sille kulloisenkin tilanteen kannalta edullisimmalla tavalla, vaikka koira olisi joutunut pelon valtaan.  Pelkoreaktio on itsesäilytysvaistoa ja koiran on luonnollista toisinaan pelästyä, mutta toimintakykykyinen koira pääsee pelkoreaktiosta nopeasti yli. Toimintakykyinen koira siis joko puolustautuu tai pakenee. Pakeneminen tilanteesta on siis myös toimintakykyä. Erinomaisen toimintakyvyn vastakohta on täydellinen lamaantuminen. Lamaantunut koira saattaa jähmettyä jopa täysin paikoilleen ja sen koko olemus kielii epävarmuutta. Hämillään oleva ja kohtuullisen toimintakykyinenkin koira saattaa joskus varsinkin aluksi esittää erilaisia sijaistoimintoja (virtsailu, maan nuuskiminen, ruohon syöminen jne) ja nämä toiminnot ovat koiralle luonnollinen reagointitapa ”pattitilanteessa”, mutta toisaalta joissain tilanteissa koiran turvallisuuden kannalta myös kohtalokasta. Tälläinen koira koettaa esimerkiksi petokohtaamisessa ratkaista tilannetta sijaistoiminnoilla, joita myös ovat erilaiset rauhoittavat signaalit koirienkin välisissä konfliktitilanteissa. Esimerkiksi petokohtaaminen ensimmäistä kertaa metsän keskellä saattaa koitua tällaisen hyvin hämillään olevan tai lamaantuneen koiran kohtaloksi. Pakeneva tai pedosta järkevällä etäisyydellä, vakuuttavasti itseään puolustava koira selviää todennäköisimmin tilanteesta hengissä, kun taas lamaantuvan tai runsaasti sijaistoimintoja esittävän ja alistuvan oloisen koiran selviytyminen tilanteesta on  paljon epätodennäköisempää.

Petotesteissä koiran toimintakyky näkyy mm. koiran liikkeissä ja olemuksessa sekä katsekontaktissa petoihin. Toimintakykyinen koira liikkuu hyvinkin vikkelästikin tarvittaessa ja se kykenee tekemään nopeita väistöliikkeitä eikä koira esitä sijaistoimintoja. Toimintakykyinen ja hyvin rohkea koira säilyttää hyvin tiiviin katsekontaktin pedon kanssa, se on varsinkin pedon peruuttaessa hyvinkin itsevarman oloinen eikä koira esitä myöskään minkäänlaisia alistumiseleitä edes pedon tullessa kohti ja ollessa uhkaava. Koiran etäisyys petoon kertoo myös toimintakyvystä ja se on koirakohtainen sekä myös petokohtainen. Suurimman välimatkan koirat pitävät karhuun, toiseksi suurimman villisikaan, sitten suteen ja kaikkein lähimmäksi koirat menevät yleensä ilvestä.  Ylirohkea koira pitää petoon kuin petoon joskus jopa välittömästi hyvin vaarallisen lyhyen välimatkan, joka ei ole oikein minkään koiran kannalta ideaalia ja esimerkiksi liian lähellä karhua työskentelevät metsästyskoirat voivat joutua karhun vammauttamiksi myös metsästystoimissa luonnonkarhujen kanssa.

Petotesteissä koiran toimintakyky näkyy mm. koiran liikkeissä ja koiran olemuksessa sekä katsekontaktissa petoon. 

Toimintakykyistäkin koiraa tukee monissa asioissa opittu käytös ja/tai oma tuttu lauma. Erityisesti omalla reviirillään sekä tutun lauman keskellä koiran toimintakyky kasvaa aina jonkin verran ja arkakin koira kykenee suoriutumaan arjesta tutussa ympäristössä, tuttujen ihmisten ja muun väen keskellä. Tämä on luonnollista kaikille reviirikäyttäytymisen omaaville eläinlajeille. Uudessa ja varsinkin koiran kannalta uhkaavassa tilanteessa, ilman opitun käytöksen tuomaa vahvistusta sekä muuta laumaa (laumavietin tuoma vahvistus tietyissä tilanteissa), nähdään koiran todellinen rohkeus kuitenkin selkeämmin.  Koira, jolla ei ole toimintakykyä juurikaan, saattaa saada tutuista asioista ja tutusta laumasta hieman tukea tiettyyn rajaan saakka ja se saattaa pystyä jollain lailla pysymään mukana tilanteissa osana laumaa. Hyvin vähän perusrohkeutta omaava koira ei kuitenkaan koskaan saavuta suurta toimintakyvyn tasoa eikä tiukan paikan tullen kykene edes oman tutun lauman tuella vastaamaan isompaan uhkaan tai toimimaan suuremman paineen alla samalla tavoin kuin vastaavasti kykenee selvästi toimintakykyinen koira.

Laumatestissä voidaan nähdä, miten perusrohkeat koirat tukevat toisiaan tiiminä.

Tutkimusten mukaan erittäin toimintakykyiset koirat ovat myös yleensä luonteeltaan hieman kovempia eli nämä asiat kulkevat jokseenkin käsikädessä. Itseasiassa monet luonteen eri osa-alueet limittyvät toisiinsa jollain tapaa. Toimintakyky saattaa kuitenkin koiralla myös vaihdella ja esimerkiksi sairaudet, kivut, stressi, koiran ikä, hormonaaliset muutokset (esim. kiima-aika, valeraskaus) sekä ympäristötekijät (pimeys, liukkaus, ukkonen yms) voivat vaikuttaa koiraan joskus voimakkaastikin. Joskus Petotesteissä on voitu havaita alkavat terveydentilan muutokset ja piilevät kiputilat, kun aikaisemmin testeissä toimintakykyisen koiran käytös onkin radikaalisti muuttunut. 

Koiran muuttunut käytös testeissä saattaa paljastaa piilevät terveysongelmat. Aikaisemmin testeissä toimintakykyiseksi osoittautunut koira saattaakin käyttäytyä myöhemmässä testissä hyvin eritavoin ja syynä voi olla koiran terveysongelmat tai mahdollisesti hormonaaliset muutokset. Joskus myös vanhemmat koirat eivät ole enää nuoruuden terässään ja niiden toimintakyky ei ole tällöin samalla tasolla enää kuin parhaimpina vuosina.  

Petotesteissä pystytään testaamaan eri-ikäisten koirien toimintakykyä eri petojen kanssa. Jokaiselle pedolle reaktio on erilainen. Karhutesti paljastaa koirista rohkeuden aina parhaiten, sillä se on selkeästi kaikkien koirien näkökulmasta uhkaavin. Villisika ”Viljo”, yhtä suuresta koostaan huolimatta, saattaa kuitenkin aiheuttaa saaliseläimenä täysin päinvastaisen reaktion ja karhua pelännyt koira voikin suhtautua villisikaan varsin itsevarmasti tai hurjasti, niin kuin moni koira saaliseläimeen suhtautuu. Jokainen peto liikkuu aina koirakohtaisesti ja testeihin on turvallista tuoda halutessaan myös pikkupentuja. Pikkupentujen kanssa testi tehdään aina pidemmällä etäisyydellä ja huomioidaan muutoinkin pennuille luonnollinen käytös. Testeistä saadaan kuitenkin paljon  tietoa pentujen luonteesta ja kasvattajat voivat nähdä suuriakin eroavaisuuksia pentueen sisällä (hermorakenne, kovuus, toimintakyky jne) ja mielenkiintoista on ollut nähdä samat koirat myöhemmin testeissä.  

Petotesteissä on turvallista testata myös pentuja. 

Kuten yllä on jo mainittu, toimintakykyyn vaikuttaa myös aiemmat kokemukset. Yksinkertainen esimerkki tästä on vaikkapa keskellä metsää asuvan maalaiskoiran tuominen kaupunkiympäristöön, jossa on paljon liikennettä, erilaisia ääniä ja tilanteita toisella tavalla kuin syrjäseudun metsälenkeillä. Toimintakykyinen koira ei ole moksiskaan uudesta ympäristöstä vaan sopeutuu pian, sen sijaan toimintakyvytön koira saattaa jopa täysin lamaantua. 

Petotestit ovat testi, jossa testitilanne tapahtuu aina koirakohtaisesti ja myös omistajien toiveet ja koirien muut arkiongelmat huomioiden. Hyvin monia arkoja ja epävarmoja koiria on voitu Petotestien avulla myös auttaa saamaan lisää itsevarmuutta, joka on omistajien raporttien mukaan auttanut koirien arjessa ratkaisevalla tavalla.  Vaikka toimintakykyyn ei suoraan liitykään, vastaavasti monen koiran hurjaan remmiräyhäämiseen yms. voi syynä olla koirien tietyt käyttäytymistarpeet, joihin ei ole vastattu ja koira on turhautunut. Petotesteissä on pystytty auttamaan myös näitä koiria ja kun koirien käyttäytymistarpeisiin on voitu antaa turvallinen purkautumiskanava esimerkiksi karhu- tai villisikatestin muodossa, myös arki koiran kanssa on sujunut huomattavasti rauhallisemmin.  

Petotestit eivät ole vain testimuoto vaan testit pystyvät myös auttamaan ongelmakoiria. Petotestit vastaavat myös koirien käyttäytymistarpeisiin, virikkeellistävät koiria ja näin on saatu monilta koirilta purettua "häiriökäyttäytymistä" myös pois ja arkielämä koiran kanssa on tullut testien ansiosta vähemmän haastavaksi. 

Petotestien avulla voidaan testata hyvinkin paljon samoja asioita kuin Suomen Kennelliiton virallisessa luonnetestissä. Petotesteihin voivat vapaasti osallistua kaikki perusterveet koirat rotuun, kokoon, ikään ja sukupuoleen katsomatta eli myös ne koirat, jotka eivät pääse osallistumaan virallisiin testeihin. Petotesteihin voivat osallistua myös monirotuiset ja rekisteröimättömät koirat.  Petotestit eivät ole vain ja ainoastaan mahdollisten petokohtaamisten varalta, vaikka turvallisuusnäkökulma yksi tärkeä testien tuoma anti koirille ja koirienomistajillekin toki on. Petotestien avulla saadaan koirien luonteesta varsin kattava kuva turvallisesti ja muista testeistä eroavalla tavalla. Suosittelemme hyödyntämään kaikkia erilaisia luonteentestaamismenetelmiä mahdollisuuksien mukaan, sillä jokaisesta testistä (niin viralliset Kennelliiton testit kuin epävirallinen SmartDog) on mahdollista saada hyvin paljon arkielämää ja myös jalostusta helpottavaa tietoa koirien luonteesta ja käyttäytymisestä. Suosittelemme myös osallistumaan rohkeasti erilaisiin luonteentutkimusprojekteihin, joita esimerkiksi Hannes Lohen tutkimusryhmillä on parhaillaankin meneillään. Tämä vuosihan on Suomen Kennelliiton luonneasioiden erikoisvuosi. Luonneasioita tutkitaan myös maailmanlaajuisesti ja Petotestit ovat mukana Massachusettin yliopiston ”The Working Dog Genetics Project”-projektissa, jossa tutkijatiimi tutkii rohkeus- ja arkuusgeenejä käyttökoiraroduista.

Koirien luonne koostuu monesta eri osa-alueesta ja osaan niistä voidaan myös vaikuttaa. Koira on kokonaisuus, jossa luonteen eri osa-alueiden tulisi olla mahdollisimman sopivassa tasapainossa ja suhteessa koiran tehtäviin ja rooliin. Luonnollisesti moni asia vaikuttaa siihen, millainen koirasta kehittyy. Ihmisellä, ympäristöllä, geeneillä, jopa sikiöajalla ja erilaisilla kokemuksilla on kaikilla merkitystä. Arkuuden ja rohkeuden on todettu olevan myös perinnöllistä. Erilaisten työkoirien kohdalla toimintakyky on työtehtävien suorittamisen kannalta erittäin tärkeä asia, olipa koiran tehtävänä etsiä huumeita, toimia palveluskoirana eri tehtävissä, olla apuna metsästyksessä tai karjaeläinten parissa. Tavallisen seurakoirankin arkielämä on todennäköisesti helpompaa, kun se omaa edes kohtalaisen toimintakyvyn ja luonne olisi muiltakin osa-alueilta mahdollisimman tasapainoinen ja rodunomainen. Kaikille koiranomistajille on hyödyllistä tietää oman koiran luonteesta ja käyttäytymisestä, jolloin koulutus, työskentely ja pelkkä arkielämä helpottuu ja koiran reaktioita on helpompi ymmärtää sekä tulkita ja tarvittaessa auttaa koiraa yli vaikeista hetkistä.

Koira on kokonaisuus, jossa monet seikat vaikuttavat sen käyttäytymiseen. Kaikille koiranomistajille on hyödyllistä tietää oman koiran käyttäytymisestä ja luonteesta mahdollisimman laajasti, jolloin koulutus, työskentely ja aivan arkiset puuhastelutkin koiran kanssa helpottuvat ja koiran reaktioita on helpompi tulkita jäa ymmärtää - tarvittaessa auttaa vaikeista hetkistä yli.


TERVETULOA PETOTESTEIHIN!

Testikalenteri sekä paljon lisätietoa löytyy kotisivuiltamme:
www.petotestit.com