"Rohkeus ei tarkoita pelottomuutta vaan kykyä olla lamaantumatta"

"Rohkeus ei tarkoita pelottomuutta vaan kykyä olla lamaantumatta." 

– Paulo Coelho

Toimintakyky on koiran luonneominaisuus, joka on ehkä helpoin käsittää termillä perusrohkeus. Toimintakykyinen koira kykenee uudessa uhkatilanteessakin pitämään puoliaan tai muutoin toimimaan sille kulloisenkin tilanteen kannalta edullisimmalla tavalla, vaikka koira olisi joutunut pelon valtaan.  Pelkoreaktio on itsesäilytysvaistoa ja koiran on luonnollista toisinaan pelästyä, mutta toimintakykykyinen koira pääsee pelkoreaktiosta nopeasti yli. Toimintakykyinen koira siis joko puolustautuu tai pakenee. Pakeneminen tilanteesta on siis myös toimintakykyä. Erinomaisen toimintakyvyn vastakohta on täydellinen lamaantuminen. Lamaantunut koira saattaa jähmettyä jopa täysin paikoilleen ja sen koko olemus kielii epävarmuutta. Hämillään oleva ja kohtuullisen toimintakykyinenkin koira saattaa joskus varsinkin aluksi esittää erilaisia sijaistoimintoja (virtsailu, maan nuuskiminen, ruohon syöminen jne) ja nämä toiminnot ovat koiralle luonnollinen reagointitapa ”pattitilanteessa”, mutta toisaalta joissain tilanteissa koiran turvallisuuden kannalta myös kohtalokasta. Tälläinen koira koettaa esimerkiksi petokohtaamisessa ratkaista tilannetta sijaistoiminnoilla, joita myös ovat erilaiset rauhoittavat signaalit koirienkin välisissä konfliktitilanteissa. Esimerkiksi petokohtaaminen ensimmäistä kertaa metsän keskellä saattaa koitua tällaisen hyvin hämillään olevan tai lamaantuneen koiran kohtaloksi. Pakeneva tai pedosta järkevällä etäisyydellä, vakuuttavasti itseään puolustava koira selviää todennäköisimmin tilanteesta hengissä, kun taas lamaantuvan tai runsaasti sijaistoimintoja esittävän ja alistuvan oloisen koiran selviytyminen tilanteesta on  paljon epätodennäköisempää.

Petotesteissä koiran toimintakyky näkyy mm. koiran liikkeissä ja olemuksessa sekä katsekontaktissa petoihin. Toimintakykyinen koira liikkuu hyvinkin vikkelästikin tarvittaessa ja se kykenee tekemään nopeita väistöliikkeitä eikä koira esitä sijaistoimintoja. Toimintakykyinen ja hyvin rohkea koira säilyttää hyvin tiiviin katsekontaktin pedon kanssa, se on varsinkin pedon peruuttaessa hyvinkin itsevarman oloinen eikä koira esitä myöskään minkäänlaisia alistumiseleitä edes pedon tullessa kohti ja ollessa uhkaava. Koiran etäisyys petoon kertoo myös toimintakyvystä ja se on koirakohtainen sekä myös petokohtainen. Suurimman välimatkan koirat pitävät karhuun, toiseksi suurimman villisikaan, sitten suteen ja kaikkein lähimmäksi koirat menevät yleensä ilvestä.  Ylirohkea koira pitää petoon kuin petoon joskus jopa välittömästi hyvin vaarallisen lyhyen välimatkan, joka ei ole oikein minkään koiran kannalta ideaalia ja esimerkiksi liian lähellä karhua työskentelevät metsästyskoirat voivat joutua karhun vammauttamiksi myös metsästystoimissa luonnonkarhujen kanssa.

Petotesteissä koiran toimintakyky näkyy mm. koiran liikkeissä ja koiran olemuksessa sekä katsekontaktissa petoon. 

Toimintakykyistäkin koiraa tukee monissa asioissa opittu käytös ja/tai oma tuttu lauma. Erityisesti omalla reviirillään sekä tutun lauman keskellä koiran toimintakyky kasvaa aina jonkin verran ja arkakin koira kykenee suoriutumaan arjesta tutussa ympäristössä, tuttujen ihmisten ja muun väen keskellä. Tämä on luonnollista kaikille reviirikäyttäytymisen omaaville eläinlajeille. Uudessa ja varsinkin koiran kannalta uhkaavassa tilanteessa, ilman opitun käytöksen tuomaa vahvistusta sekä muuta laumaa (laumavietin tuoma vahvistus tietyissä tilanteissa), nähdään koiran todellinen rohkeus kuitenkin selkeämmin.  Koira, jolla ei ole toimintakykyä juurikaan, saattaa saada tutuista asioista ja tutusta laumasta hieman tukea tiettyyn rajaan saakka ja se saattaa pystyä jollain lailla pysymään mukana tilanteissa osana laumaa. Hyvin vähän perusrohkeutta omaava koira ei kuitenkaan koskaan saavuta suurta toimintakyvyn tasoa eikä tiukan paikan tullen kykene edes oman tutun lauman tuella vastaamaan isompaan uhkaan tai toimimaan suuremman paineen alla samalla tavoin kuin vastaavasti kykenee selvästi toimintakykyinen koira.

Laumatestissä voidaan nähdä, miten perusrohkeat koirat tukevat toisiaan tiiminä.

Tutkimusten mukaan erittäin toimintakykyiset koirat ovat myös yleensä luonteeltaan hieman kovempia eli nämä asiat kulkevat jokseenkin käsikädessä. Itseasiassa monet luonteen eri osa-alueet limittyvät toisiinsa jollain tapaa. Toimintakyky saattaa kuitenkin koiralla myös vaihdella ja esimerkiksi sairaudet, kivut, stressi, koiran ikä, hormonaaliset muutokset (esim. kiima-aika, valeraskaus) sekä ympäristötekijät (pimeys, liukkaus, ukkonen yms) voivat vaikuttaa koiraan joskus voimakkaastikin. Joskus Petotesteissä on voitu havaita alkavat terveydentilan muutokset ja piilevät kiputilat, kun aikaisemmin testeissä toimintakykyisen koiran käytös onkin radikaalisti muuttunut. 

Koiran muuttunut käytös testeissä saattaa paljastaa piilevät terveysongelmat. Aikaisemmin testeissä toimintakykyiseksi osoittautunut koira saattaakin käyttäytyä myöhemmässä testissä hyvin eritavoin ja syynä voi olla koiran terveysongelmat tai mahdollisesti hormonaaliset muutokset. Joskus myös vanhemmat koirat eivät ole enää nuoruuden terässään ja niiden toimintakyky ei ole tällöin samalla tasolla enää kuin parhaimpina vuosina.  

Petotesteissä pystytään testaamaan eri-ikäisten koirien toimintakykyä eri petojen kanssa. Jokaiselle pedolle reaktio on erilainen. Karhutesti paljastaa koirista rohkeuden aina parhaiten, sillä se on selkeästi kaikkien koirien näkökulmasta uhkaavin. Villisika ”Viljo”, yhtä suuresta koostaan huolimatta, saattaa kuitenkin aiheuttaa saaliseläimenä täysin päinvastaisen reaktion ja karhua pelännyt koira voikin suhtautua villisikaan varsin itsevarmasti tai hurjasti, niin kuin moni koira saaliseläimeen suhtautuu. Jokainen peto liikkuu aina koirakohtaisesti ja testeihin on turvallista tuoda halutessaan myös pikkupentuja. Pikkupentujen kanssa testi tehdään aina pidemmällä etäisyydellä ja huomioidaan muutoinkin pennuille luonnollinen käytös. Testeistä saadaan kuitenkin paljon  tietoa pentujen luonteesta ja kasvattajat voivat nähdä suuriakin eroavaisuuksia pentueen sisällä (hermorakenne, kovuus, toimintakyky jne) ja mielenkiintoista on ollut nähdä samat koirat myöhemmin testeissä.  

Petotesteissä on turvallista testata myös pentuja. 

Kuten yllä on jo mainittu, toimintakykyyn vaikuttaa myös aiemmat kokemukset. Yksinkertainen esimerkki tästä on vaikkapa keskellä metsää asuvan maalaiskoiran tuominen kaupunkiympäristöön, jossa on paljon liikennettä, erilaisia ääniä ja tilanteita toisella tavalla kuin syrjäseudun metsälenkeillä. Toimintakykyinen koira ei ole moksiskaan uudesta ympäristöstä vaan sopeutuu pian, sen sijaan toimintakyvytön koira saattaa jopa täysin lamaantua. 

Petotestit ovat testi, jossa testitilanne tapahtuu aina koirakohtaisesti ja myös omistajien toiveet ja koirien muut arkiongelmat huomioiden. Hyvin monia arkoja ja epävarmoja koiria on voitu Petotestien avulla myös auttaa saamaan lisää itsevarmuutta, joka on omistajien raporttien mukaan auttanut koirien arjessa ratkaisevalla tavalla.  Vaikka toimintakykyyn ei suoraan liitykään, vastaavasti monen koiran hurjaan remmiräyhäämiseen yms. voi syynä olla koirien tietyt käyttäytymistarpeet, joihin ei ole vastattu ja koira on turhautunut. Petotesteissä on pystytty auttamaan myös näitä koiria ja kun koirien käyttäytymistarpeisiin on voitu antaa turvallinen purkautumiskanava esimerkiksi karhu- tai villisikatestin muodossa, myös arki koiran kanssa on sujunut huomattavasti rauhallisemmin.  

Petotestit eivät ole vain testimuoto vaan testit pystyvät myös auttamaan ongelmakoiria. Petotestit vastaavat myös koirien käyttäytymistarpeisiin, virikkeellistävät koiria ja näin on saatu monilta koirilta purettua "häiriökäyttäytymistä" myös pois ja arkielämä koiran kanssa on tullut testien ansiosta vähemmän haastavaksi. 

Petotestien avulla voidaan testata hyvinkin paljon samoja asioita kuin Suomen Kennelliiton virallisessa luonnetestissä. Petotesteihin voivat vapaasti osallistua kaikki perusterveet koirat rotuun, kokoon, ikään ja sukupuoleen katsomatta eli myös ne koirat, jotka eivät pääse osallistumaan virallisiin testeihin. Petotesteihin voivat osallistua myös monirotuiset ja rekisteröimättömät koirat.  Petotestit eivät ole vain ja ainoastaan mahdollisten petokohtaamisten varalta, vaikka turvallisuusnäkökulma yksi tärkeä testien tuoma anti koirille ja koirienomistajillekin toki on. Petotestien avulla saadaan koirien luonteesta varsin kattava kuva turvallisesti ja muista testeistä eroavalla tavalla. Suosittelemme hyödyntämään kaikkia erilaisia luonteentestaamismenetelmiä mahdollisuuksien mukaan, sillä jokaisesta testistä (niin viralliset Kennelliiton testit kuin epävirallinen SmartDog) on mahdollista saada hyvin paljon arkielämää ja myös jalostusta helpottavaa tietoa koirien luonteesta ja käyttäytymisestä. Suosittelemme myös osallistumaan rohkeasti erilaisiin luonteentutkimusprojekteihin, joita esimerkiksi Hannes Lohen tutkimusryhmillä on parhaillaankin meneillään. Tämä vuosihan on Suomen Kennelliiton luonneasioiden erikoisvuosi. Luonneasioita tutkitaan myös maailmanlaajuisesti ja Petotestit ovat mukana Massachusettin yliopiston ”The Working Dog Genetics Project”-projektissa, jossa tutkijatiimi tutkii rohkeus- ja arkuusgeenejä käyttökoiraroduista.

Koirien luonne koostuu monesta eri osa-alueesta ja osaan niistä voidaan myös vaikuttaa. Koira on kokonaisuus, jossa luonteen eri osa-alueiden tulisi olla mahdollisimman sopivassa tasapainossa ja suhteessa koiran tehtäviin ja rooliin. Luonnollisesti moni asia vaikuttaa siihen, millainen koirasta kehittyy. Ihmisellä, ympäristöllä, geeneillä, jopa sikiöajalla ja erilaisilla kokemuksilla on kaikilla merkitystä. Arkuuden ja rohkeuden on todettu olevan myös perinnöllistä. Erilaisten työkoirien kohdalla toimintakyky on työtehtävien suorittamisen kannalta erittäin tärkeä asia, olipa koiran tehtävänä etsiä huumeita, toimia palveluskoirana eri tehtävissä, olla apuna metsästyksessä tai karjaeläinten parissa. Tavallisen seurakoirankin arkielämä on todennäköisesti helpompaa, kun se omaa edes kohtalaisen toimintakyvyn ja luonne olisi muiltakin osa-alueilta mahdollisimman tasapainoinen ja rodunomainen. Kaikille koiranomistajille on hyödyllistä tietää oman koiran luonteesta ja käyttäytymisestä, jolloin koulutus, työskentely ja pelkkä arkielämä helpottuu ja koiran reaktioita on helpompi ymmärtää sekä tulkita ja tarvittaessa auttaa koiraa yli vaikeista hetkistä.

Koira on kokonaisuus, jossa monet seikat vaikuttavat sen käyttäytymiseen. Kaikille koiranomistajille on hyödyllistä tietää oman koiran käyttäytymisestä ja luonteesta mahdollisimman laajasti, jolloin koulutus, työskentely ja aivan arkiset puuhastelutkin koiran kanssa helpottuvat ja koiran reaktioita on helpompi tulkita jäa ymmärtää - tarvittaessa auttaa vaikeista hetkistä yli.


TERVETULOA PETOTESTEIHIN!

Testikalenteri sekä paljon lisätietoa löytyy kotisivuiltamme:
www.petotestit.com