keskiviikko 20. toukokuuta 2020

"Apua, en tiedä mitä tekisin?"



"Apua, en tiedä mitä tekisin?"
Petotesteissä nähdään monenlaisia eleitä, ilmeitä sekä käyttäytymisiä - usein myös sijaistoimintoja.



Millä tahansa eläimellä syntyy joskus jännitystila vaikkapa jossain ristiriitaisassa, oudossa, pelottavassa, jännittävässä tai stressaavassa tilanteessa. Jännitystila puolestaan aiheuttaa usein  tilanteeseen kuulumattoman reaktion eli sijaistoiminnon.  Ihmisilläkin on monia sijaistoimintoja - kuka naputtelee esitelmöidessään kynää, kuka raapii korvantaustaa ja joku pistää sitten ”hermosauhuiksi” muussa pattitilanteessa. Koirien maailmassa sijaistoiminnot ovat pääosin muutoin aivan normaaleja erilaisia koirien käyttäytymisiä, mutta ne eivät vain liity itse vallitsevaan tilanteeseen. Sijaistoimintoina nähdään usein esimerkiksi maan nuuskimista, merkkailua,  ruopimista, maan kaivelua, korvien ja turkin ravistelua, esineiden suuhun ottamista, piehtarointia, epätarkoituksenmukaista juoksentelua tai haukkumista jne. Sijaistoiminnot helpottavat koirien olotilaa ja ovat usein itsessään palkitsevia. 

Petotesteissä koirilla on edessään usein hyvin ennenkokematon ja hämmentävä tilanne. Pitäisikö paeta tilanteesta vai karkottaa, vai vähän molempia? Kaikki vaihtoehdot vaativat kykyä toimia sekä riittävästi rohkeutta toteuttaa toimintaa. Vähän aremmallakin koiralla saattaa olla toimintakykyä kuitenkin reagoida niin että henki säilyisi, mutta vaatii tovin aikaa koiralta ratkaista ongelma. Nämä sijaistoiminnot kytkeytyvät myös koirien muuhun luonteeseen, kokemushistoriaan ja elämäntilanteeseen sekä yleiseen stressitasoon ja terveydentilaan jossain määrin. Joku koira on vielä varsin toimintakykyinen ja kykenee järkevään toimintaan itsensä kannalta, vaikka se selvästi pelkäisikin. Joku koira taas jopa lamaantuu tilanteessa, niin ettei kykene edes näkyvästi esittämään  sijaistoimintoja. Epätarkoituksenmukainen istuminenkin tai vastaavasti aivan päämäärätön juoksentelu on tässä kontekstissa sijaistoimintoa. 
  
Sijaistoimintoja esiintyy sitä vähemmän ja sitä lyhyempiä hetkiä, mitä enemmän koiralla on olemassa asioihin järkeviä ratkaisumalleja sekä rohkeutta ja toimintakykyä myös toteuttaa ne. Uhkatilanteessa järkevät toimintamallit ovat aina joko pakeneminen tai puolustautumisyritykset. Lamaantuminen tai tilanteeseen jumiin jääminen ja laaja sijaistoimintoesittey eivät ole koiran kannalta se paras ratkaisu. Sijaistoiminnot lisääntyvät sitä mukaa, mitä enemmän koira on paineistunut tai hämmentynyt ja mitä enemmän se kokee epävarmuutta jossain tilanteessa.  


Koirat piehtaroivat mielellään "ihanissa hajuissa", mutta piehtaroiminen voi olla jossain yhteydessä myös sijaistoiminto.

Sijaistoimintojen tunnistaminen helpottaa yhteistyötä koiran kanssa 



Me kaikki koiranomistajat näemme usein näitä koirien esittämiä sijaistoimintoja erilaisissa tilanteissa, koska on normaalia että koira joutuu uuteen ja hämmentävään tai stressaavaan tilanteeseen välillä.  Harmillista kyllä, sijaiskäyttäytyminen joskus tulkitaan vaikkapa koiran ”kettuiluksi” tai silkaksi välinpitämättömyydeksi omistajan ohjeita tai jotain tilannetta kohtaan. Joskus sijaistoiminnot ovat saattaneet kestää niin kauan, että niitä on alettu pitää jopa normaalina, vaikka käytös onkin kielinyt koirien pitkäaikaisesta stressistä, turhautumisesta tai vaikkapa kiputiloista ja niistä on kehittynyt jopa stereotyyppistä käytöstä. Pahimmillaan nämä mielletään jopa rotuominaisuuksiksi. Jos ollaan tehty vääriä johtopäätöksiä koirien käyttäytymisestä ja sen syistä, silloin helposti lähdetään purkamaan lankakerää vähän väärästä päästä. Jos esimerkiksi koiran paineistumista ei havaita, saatetaan koira sille sillä hetkellä liian haastaviin tilanteisiin ja yhteisymmärrys koiran kanssa alkaa rakoilla, jos tilanne toistuu usein. 

Istuminen on normaalia koiran käytöstä, mutta epätarkoituksenmukaisessa tilanneyhteydessä
 se on myös yksi mahdollinen sijaistoimintojen ilmenemismuoto. 

Sijaistoimintojen tunnistaminen helpottaa niin koirien elämänlaatua ja kuin myös parantaa koirien ja ihmisten välistä suhdetta. Kun ymmärrät koiraasi paremmin, teidän yhteiselonne muodostuu yhä mutkattomammaksi.  Tällä on suora yhteys myös koirien työkäyttöön sekä harrastuksiin, kuin myös aivan tavallisen arkielämän helpottumiseen ja myös koirien terveyteen.  Sijaistoimintojen tunnistaminen ja niiden ymmärtäminen helpottaa kaikkea koirien kanssa touhuilua. Esimerkiksi selvästi negatiivisella tavalla stressaantuneen koiran oppimiskyky on heikentynyt ja siksi on tärkeää tunnistaa koiransa käytöksestä näitä pattitilanteesta kertovia eleitä. Pahinta olisi tuolloin koiran oppimisen kannalta lisätä painetta entisestään. Koirahan ei tahallaan heittäydy hölmöksi, ihminen vain ei aina ymmärrä koiran käytöstä.

Yleisimpiä koirien sijaistoimintoja



Yleisimpiä koirien sijaistoimintoja ovat mm. pissamerkkailu ja maan nuuskiminen sekä itsensä rapsuttelu ja korvien ravistelu. Kuinka usein ihmiset kertovatkaan, miten jokin treeni tai kisasuoritus on mennyt aivan pilalle siksi, että koira on vaikkapa jäänyt nuuskimaan maata tai pissailemaan sinne ja tänne eikä kehotukset tai käskyt ole saavuttaneet lainkaan koirien korvienvälitasoa. Onko kyseessä tuolloin oikeasti koiran tottelemattomuus vai onko koira mahdollisesti ollut tuolloin jollain tavalla pattitilanteessa ja se onkin koettanut parhaan kykynsä mukaan ratkaista tilannetta, jolloin on alkanut esiintyä sijaistoimintoja? Jos on tullut jokin pattitilanne, koiran käytös on saattanut tuolloin näyttäytyä ihmisen silmään siltä, että koiraa ei kiinnosta lainkaan totella tai maassa on ollut jotain ylivoimaisen mielenkiintoisia hajuja. Hajumaailmahan ympäröi meitä ja koiria, joten hämmentävässä tilanteessa hajumaailmaan on helppo koiran uppoutua ja se on itsessään koiralle palkitsevaa.


Maan nuuskiminen


Maan nuuskiminen on koiralle hyvin luonnollista toimintaa. Maasta löytyy aina enemmän tai vähemmän hajuja. Maan nuuskiminen on myös rauhoittava ele esimerkiksi koirien välisissä konfliktitilanteissa ja koira rauhoittelee itseään ja myös muita tällä eleellä. Sijaistoimintona se esiintyy usein jossain hankalassa tilanteessa, jossa koira esimerkiksi stressaantuu tai tulee pelokkaaksi tai hieman epävarmaksi. Monella on kokemusta siitä, miten koira saattaa joskus alkaa nuuskia maata ihmisen näkökulmasta katsoen jopa hyvinkin epätarkoituksenmukaisessa tilanteessa. Maan nuuskimista nähdään Petotesteissä varsin usein ja pitää muistaa erottaa maan nuuskiminen sijaistoimintokäytöksenä esimerkiksi siitä, että koirien on toivottavaakin käyttää nenäänsä nuuskiessaan petojen hajuja, joita testeissä käytetään.  Vieressä olevassa kuvassa oleva koira ei olisi luonnonpedon kanssa turvassa, ellei koira kykenisi selvittämään tilannetta hyvin nopeasti. 





Pissamerkkailu

Varsinkin urokset merkkailevat paljon ja se kuuluu lajityypilliseen käytökseen, sillä viestitään muille koirille monella tavalla ja pönkitetään myös omaa itsetuntoa. Myös nartut merkkailevat, etenkin kiima-aikana, mutta myös muulloinkin. Pissamerkkailu on monesti myös varsin huomaamaton sijaistoiminto. Koska etenkin uroksille on normaalia merkkailla sinne ja tänne, helposti ei tule huomanneeksi merkkailun olevankin jossain tilanteessa sijaiskäyttäytymistä.  Petotesteissä nähdään myös selkeästi sijaistoimintona esiintyvää merkkailua, jolloin ei ole kyse varsinaisesta viestinnästä.





Itsensä rapsuttelu sekä korvien tai koko vartalon ravistelu

Petotesteissä näkyy monesti, miten koiralle tulee "kirppuja" korvien taakse tai koko kroppaan. Koira saattaa rapsutella tai ravistella korviaan tai itseään  useaan kertaan peräkkäin, ilman että missään olisi minkäänlaista vaivaa. Monestihan vastaavaa korvien ravistelua voi havaita koirilla esimerkiksi niiden odottaessa kovasti lenkille lähtöä.





Jonkun esineen ottaminen suuhun

Välillä Petotesteissä nähdään miten koira ottaa maasta liinan tai esimerkiksi jonkun kepin palasen suuhunsa. Koiralle on luonnollista tarttua esineisiin hampaillaan, mutta Petotesteissä tällainen käytös ei liity asiayhteyteen vaan sekin on sijaiskäyttäytymistä.



Petotesteissä nähdään joskus varsinaisia sijaistoimintoesittelyitä. Omistajan on joskus hankala ymmärtää oman koiransa käytöstä, mutta tuhansien ja taas tuhansien testien jälkeen voimme vakuuttaa tällaisen jopa tilanteeseen nähden oudon käyttäytymisen olevan täysin normaalia, osa koirien elämää. Koirat joutuvat elämänsä varrella moniin erilaisiin tilanteisiin, joihin eivät ole ennen joutuneet. Ne selviytyvät jokainen yksilöllisellä tavallaan ja sijaistoiminnot ovat vain yksi selviytymiskeinoista. Ne helpottavat koirien olotilaa ja itsessään ovat usein koiran näkökulmasta katsoen  palkitsevia. 


Ponteva ja runsas maan ruopiminen on myös yksi usein nähdyistä sijaistoiminnoista.

Muutamia yleisiä mietteitä testeihin ja sijaistoimintoihin liittyen



”Koirani tiesi, että peto ei ollut oikea, koira vain pissaili ympäriinsä ja nuuski maata”


Näitä yleisimpiä sijaistoimintakäytöksiä nähdään melko usein testeissä, varsinkin testien alussa suurimman hämmennyksen hetkellä, joskus kesken testin ajoittaisena ja joskus jopa läpi testin ajan. Koira on joutunut vähintäänkin hetkelliseen ”pattitilanteeseen”, jossa koiralle tulee esiin voimakkaat sijaistoiminnot ja se ryhtyy nuuskimaan maata sekä pissamerkkailemaan (jopa nartut tekevät tätä) ympäriinsä. Koiran koko elekieli ja ilmeet kertovat enemmän tilanteesta kuin jokin yksittäinen toiminto, siksi pitää siis tarkastella asioita aina kokonaisuus huomioonottaen. Moni koira hetken mietittyään ottaa jalat alleen joko hiljaa hiipien tai reippaasti juosten ja kehottaa omistajaakin usein tekemään samoin. Joku koira voi lamaantua jopa täysin paikalleen ja joku toinen yrittääkin karkottaa petoa selvitettyään ongelmatilanteen.

Vastaava haastava tilanne syntyy koirille yhtä lailla myös luonnonpetojen kanssa, jos koiralla ei ole niistä kunnolla kokemusta tai koira ei kykene selvittämään tilannetta nopeasti edukseen. Petotestit antavat koiralle turvallisella tavalla kokemuksen pedoista ja omistaja tietää testien jälkeen koirastaan ja sen käyttäytymisestä petojen kanssa. Testit auttavat myös koiria mahdollisten luonnonpetokohtaamisten varalle. Kerran ylipäästyään jostain asiasta koira ei toista kertaa samalla tavalla säikähdä asiaa tai koe sitä samalla tavalla pattitilanteeksi, vaikka petojen käytöksissä onkin valtavia eroja myös luonnossa.

Petotesteissä on vuosien varrella käynyt niin runsaslukuinen joukko todellisia metsien ja työkenttien sankareita, joilla vankka luonnonpetokokemus ja silti testeissä nämä koirat reagoivat kuten aitojen petojen kanssa. Konepetomme ovat oikeasti vakuuttavia. Pitää kuitenkin muistaa, että koirat eivät ole koneita ja monta seikkaa voi vaikuttaa testipäivään. Meidän konepetojamme ei koskaan eikä milloinkaan esitellä koirille passiivisina eikä koiria tutustuteta ikinä niihin niin, että niistä tulisi kavereita. Meidän konepetojen ”kintutkin” ovat kuivat - ei ole yksikään koira näiden vuosien aikana käynyt petojemme päälle ruikkimassa, sillä eivät koirat sitä tee luonnonpedoillekaan. 



Eikö koira otakaan tilannetta tosissaan?
Maan nuuskiminen helpottaa pattitilanteessa koiran oloa ja on koiralle itsessään palkitsevaa toimintaa. Siihen on helppo uppoutua, vaikka se ei olisi koiralle edullisinta. Vanhempien koirien kohdalla täytyy huomioida myös mahdolliset iän tuomat seikat, kuten huono näkö ja kuulo sekä kognitiivisten taitojen heikentyminen. Ikääntynyt koira voi kärsiä eriasteisesta mm. kognitiivisesta dysfunktiosta, joka vastaa oireiltaan ihmisten dementoivia sairauksia.

”Koiraani ei kiinnostanut asia tippaakaan, vaan rapsutteli itseään ja teki kaikkea muuta” 


Monilla eläimillä voidaan tunnistaa erilaisia sijaistoimintoja ja joskus ne koituvat jopa jonkun yksilön kohtaloksi myös. Mikäli eläin pattitilanteessa alkaa esittää voimakkaita sijaistoimintoja voi vastapuolen edustaja jopa hyökätä sen kimppuun, mikäli toinen ei pysty selvittämään tilannetta jollain tavalla henkensä säästäen ennen sitä.  Jotkut koirat kykenevät selvittämään haastavat tilanteet nopeammin kuin toiset ja pienistä ajoittaisista sijaistoiminnoistakin huolimatta monet kykenevät toimimaan haastavissa tilanteissa itsensä kannalta järkevästi. Toiset koirat eivät vain kykene edes ajan kanssa selvittämään ongelmia. Tämäkin on vain omistajalle hyvin tärkeä tieto omasta koirastaan. Koira, joka vaikuttaa omistajan silmään puuhastelevan vain omiaan ja on ehkä lähtenyt hitaasti vain pois paikalta, onkin sitten yllättänyt kuitenkin isäntänsä tai emäntänsä metsälenkillä varoittaessaan esimerkiksi metsässä lymyävästä karhusta vastaavalla tavalla, hipsien poispäin pedosta.

Testeistä saa aina kattavan suullisen ja kirjallisen arvion ja aina on mahdollisuus kysellä myös oman ja muihin testeihin tuleviin koiriin liittyen. Aina kannattaakin kysyä, mikäli testistä herää kysymyksiä. Koirien koko elekieli, liikkuminen, ilmeet ja toiminnat otetaan huomioon arvioitaessa reaktioita, aivan koko testin ajan alkuhaastattelusta palauteosioon. On otettava huomioon myös mm. koirien taustat, historia ja terveydentila. Ikä  tuo muutoksia koirillekin mm. kuulo ja näkö heikkenevät sekä koirat tuntevat nahoissaan, etteivät ole enää nuoruuden voimissaan. Ikääntyneiden koirien keskuudessa on havaittu myös selvästi pientä hajamielisyyttä ja tämä näkyy myös testeissä vanhempien koirien kohdalla varsin usein.  Jokainen koira on aina oma yksilönsä ja sellaisena se myös huomioidaan Petotesteissä.



Koiran elämään kuuluu välillä erilaiset hämmentävät tilanteet.
Petotesteissämme konepedot liikkuvat aina koirakohtaisen aina yksilöllisesti 
ja testit suoritetaan koiralähtöisesti. 


Monelle ihmiselle sijaistoiminnot tulevat tietoon aivan uutena käsitteenä.  Koirien käyttäytymisellä on aina jokin tarkoitus, aina vain me ihmiset emme niitä ymmärrä. Kun meidän  ymmärryksemme kasvaa, elämä koirien kanssa helpottuu ja samalla myös koirien elämänlaatu paranee. Koirat toimivat koiramaisilla konsteilla ja inhimillistäminen tulkinnoissa ei useinkaan tilanteita helpota.

Monelle omistajalle tulee joskus suoranaisena pettymyksenä, jos oma monissa tilanteissa rohkea ja hurjasti reagoiva koira alkaakin tuumailla testissä konepetojen kanssa. Tulee muistaa, että ensimmäistä kertaa petojen kanssa tekemisissä olevalle koiralle tilanne on uusi ja outo, uhkaava ja jännittävä. Jokainen koira reagoi yksilöllisesti. Testeihin kannattaakin tulla ilman ennakko-odotuksia ja avoimin mielin. Yksilötesteissä nähdään koirista paljon yksilöllisiä ominaisuuksia, kun tukena ei olekaan tuttua ympäristöä, piha-aitoja, muuta koiralaumaa ja montaa opittua käytösmallia.

Luonnollisesti täytyy muistaa, että koiratkaan eivät ole koneita, joiden käytös olisi päivästä toiseen aina täysin samanlaista. Hormonaaliset seikat, kivut, stressi ja koiran ikääntyminen voivat vaikuttaa testipäivän suoritukseen. Esimerkiksi voimakkaasti valeraskaana oleva narttu ei halua ottaa haasteita vastaan vaan valmistautuu synnytykseen ja mieluummin välttää taistelutilanteet, jos vain voi. Normaalitilanteessa sama koira on kenties käyttäytynyt aivan toisin ja halunnut karkottaa pedon. Samoin nähdään selvästi koirien ikääntyessä, että ennen hurjasti petojen kanssa työskennellyt koira ei omaa enää samanlaista yhtä tiukkaa asennetta. Monet piilevät kiputilat saattavat myös paljastua koiran muuttuneen käytöksen perusteella. Sitten tässä kohtaa ohimennen mainittakoon, että on toki niitäkin jokusia yksilöitä, jotka eivät vain yksinkertaisesti osaa pelätä petojakaan lainkaan, sillä näiden koirien maailmankuvaan ei kuulu minkäänlainen pahuus, kaikki vastaantulevat otukset ovat "kivoja kavereita" ja luonnonpetokohtaamisissa niiden koirien kohtalo on yleensä aina varsin karu.



Toisinaan sijaistoiminnot voivat olla ihmisten näkökulmasta hieman hupaisia, mutta aidoissa luonnonpetokohtaamisissa ne koituisivat hyvin todennäköisesti kohtalokkaiksi koiran kannalta.


Laumatesteissä nähdään hyvin eri yksilöiden väliset erot ja sen, miten koirat laumassakin toimivat kuitenkin omina yksilöinään ja oma hengissä säilyminen on ykkösenä. Siinä missä toinen koira on vielä sijaistoimintojen vallassa, toinen koira kykenee jo toimimaan edullisimmalla tavalla ja se voi olla esimerkiksi tilanteesta pois lähteminen tai karkotusyritys.

Petotesteillä pystyy kartoittamaan koirista paljon asioita ja luonneominaisuuksia, Myös mahdollisimman tarkan alkuhaastattelun ja loppupalautteen avulla yritetään jokaisen koiran kohdalla saada mahdollisimman tiivis tietomäärä koirasta kyseisen testipäivän osalta ja antaa myös samalla työvälineitä koirien omistajille jatkoa palvelemaan. Petotestejä voidaan hyödyntää paitsi testinä, myös koirien virikkeellistämisessä sekä monenlaisissa ongelmatilanteiden purkamisessa. 

Petotesteillä on siis paljon annettavaa kaikille koiranomistajille! Myös muiden kuin omien koirien testien seuraaminen, koirien reaktioiden havainnointi ja palautteiden kuuntelu sekä tarkentavat kysymykset testaaja Asko Sorvolle ovat aina hyvin antoisaa ja opettavaista!



TERVETULOA ASKO SORVON PETOTESTEIHIN - PETOTESTAUSTA VUODESTA 2012!


Lisätietoa testeistä löydät kotisivuiltamme:

www.petotestit.com