Oikea Valinta?

Vuodesta 2017 asti omaa koirakouluaan pitänyt Anja Lahti (eläintenkouluttaja AT)
on saanut luotsata tuhansia koiria omistajineen kohti parempaa yhteiselämää.
Kuva: Pauliina Anttila 

Koirat ja ihmiset ovat eläneet yhdessä vuosituhansien ajan. Koira on kesyyntynyt sudesta, koska se on hyötynyt ihmisestä ja ihminen tästä kesyyntyneestä sudesta eli koirasta. Vuosituhansienkaan yhteinen historia ei silti tarkoita automaattisesti kitkatonta suhdetta ihmisen ja koiran välisessä yhteistyössä. Itseasiassa, monesti se yhteinen kieli edelleen puuttuu ja sen vuoksi syntyy erilaisia isompia tai pienempiä ongelmia. 

Vuodesta 2017 asti omaa koirakouluaan pitänyt Anja Lahti (TahtoTassut, eläintenkouluttaja AT) on saanut luotsata tuhansia koiria omistajineen kohti parempaa yhteiselämää. Suurin haaste oikeastaan tulee monella uudella koiranomistajalla siinä, että :”Koirat ovatkin koiria”. Vaikka koirat ovat tunnetusti parhaita ystäviämme ja ne tuntuvat ymmärtävän meitä ihmisiä monessa asiassa kuin luonnostaan, monelle ihmiselle tulee yllätyksenä se, että koiria ei voikaan automaattisesti kouluttaa puheella. Koirat eivät siis ymmärrä meidän ihmisten kieltä automaattisesi eikä esimerkiksi perinteisen tututkaan käskysanat ”istu” tai ”paikka” tarkoita koiralle aluksi yhtään mitään. Ei siinäkään vaiheessa, vaikka sanoja toistettaisiin miten paljon. Ei sittenkään, vaikka omistaja hieman hermostuisi, kun koira ei tottelekaan. Ne sanat muuttuvat koulutuksen myötä koirille merkityksellisiksi, mutta ensin ne pitää saada koiralle opetettua. Ja se opettaminen on meidän ihmisten vastuulla. Mutta miten niitä koiria sitten koulutetaan?

Koirien koulutusmetodit ovat kehittyneet etologian tuodessa lisää tutkittua tietoa.

Anja kertoo, koirien koulutusmetodit ovat kehittyneet etologian (=biologian tieteenhaara, joka tutkii eläinten käyttäytymistä) tuodessa lisää tutkittua tietoa. Eläintenkoulutus on mielenkiintoista ja 

antoisaa ja se on jatkuvaa opiskelua myös Anjalla. Jokainen päivä oppii jotain uutta. Hän opiskelee tällä hetkellä eläintenkouluttajan erikoisammattitutkintoa ja suunnitelmissa on myös koirien ravintoterapeutin opinnot. Nykyaikana on saatavilla paljon erilaista tietoa, ongelmaksi oikeastaan muodostuukin sen tiedon suodattaminen ja myös soveltaminen omaan tarkoitukseen soveltuvaksi. Se on vähän kuin erilaisten instrumenttien ja työkalujen käyttöä missä tahansa tarkoituksessa, on hienoja ja toimivia, jopa kalliitakin instrumentteja – aivan kuten erilaisia koulutusmetodejakin, mutta väärässä paikassa tai väärin käytettynä ne voivat tuottaa vain lisää ongelmia.

Koiratkaan eivät ole pennusta sennuun samanlaisia, nekin kehittyvät läpi elämänsä. Koira käy läpi erilaisia kehitysvaiheita niin psyykkisesti kuin fyysisestikin. Pennut ovat vielä kuin tyhjiä kirjoja ja vaikka niiden ”sivuja” täytetään jo toki kasvattajan luona ja sikiövaiheessa. Pentu saa tietyt ominaisuudet geeniperimässään ja tietyt asiat se oppii kokemushistoriansa kautta. Anjaa kiinnostaa myös erityisesti epigenetiikan osuus.  Miten perittyjen ominaisuuksien lisäksi myös aikaisempien sukupolvien epigeneettinen säätely vaikuttaa perittyjen ominaisuuksien ilmentymiseen jälkeläisissä. Sen verran asiaa on tutkittu jo, että esimerkiksi ravinto ja myös psyykkiset kokemukset voivat näkyä DNA:ssa epigeneettisen säätelyn johdosta. Mielenkiintoinen ja vielä varsin vähän tutkittu aihealue, josta varmasti saamme paljon lisätietoa tulevina vuosikymmeninä. Koirien yleinen hyvinvointi nyt tässä hetkessä on tärkeää myös tulevien polvien hyvinvoinnille.

Koiratkaan eivät ole pennusta sennuun samanlaisia, nekin kehittyvät läpi elämänsä.

Se kuitenkin tiedetään varmasti, että ihmisellä ja olosuhteilla on erittäin suuri merkitys eläimeen ja myös sen käyttäytymiseen. On seikkoja, joihin ihmisellä ei ole mahdollisuutta vaikuttaa ja sitten on asioita, joihin ihmisellä on mahdollisuus vaikuttaa – joko vahvistaa tai sammuttaa jotain käyttäytymistä.  Vaikka tietoa ja taitoa sekä kokemustakin olisi taustalla, silti jonkun tietyn karvakuonon muutto saman katon alle voi tuoda yllätyksiä. Koirat ovat koiria ja jokainen vielä omansalainen yksilö. Monissa roduissa on tiettyjä erityispiirteitä esimerkiksi sisäsiisteyden oppimisen suhteen, turkinhoidon vaativuuden ja muiden seikkojen suhteen ja näistä kaikista tulisi ottaa tarkoin selvää.  Kun koira on hankittu, olisi aina ideaalia, jos se olisi hankittu harkitusti ja ottaen huomioon eri rotujen vaatimukset. Monet kysyvät neuvoa ennen koiran hankintaa, millainen koira heille sopisi, mutta Anja lähtisi pohtimaan asiaa pikemminkin siltä kantilta, että:”Minkälaiselle koiralle minä sopisin?”

Monet kysyvät neuvoa ennen koiran hankintaa, millainen koira heille sopisi,
mutta Anja lähtisi pohtimaan asiaa pikemminkin siltä kantilta,
että:”Minkälaiselle koiralle minä sopisin?”

Koiranpennut ovat aina supersuloisia, mutta ne ovat vain lyhyen aikaa pieniä pentuja. Elämä pentujenkaan kanssa ei ole aina ongelmatonta. Pennut kasvavat ja niistä tulee nuoria koiria, joiden korvien välissä on hetken aikaa monikin asia mullin mallin, hormonit hyrräävät ja se suloinen pikkupentu on kadonnut. Tilalle on voinutkin tulla varsin haasteellinen karvakaveri, jonka kanssa ei olekaan enää niin mukavaa.  Koirat ovat kuitenkin ihan syystä ihmisen parhaita kavereita. Ne antavat meille ihmisille paljon parhaimmillaan jo pelkällä olemassaolollaan. Koirat ovat mahtavia kumppaneita, ovat mukana iloissa ja suruissa. Niiden kanssa voi harrastaa monenlaisia asioita ja ne auttavat myös tärkeissä työtehtävissä. Mutta niistä voi aiheutua myös vaivaa ja kuluja, joihin tulisi varautua jo koiraa hankkiessa.

Pennut kasvavat ja niistä tulee nuoria koiria, joiden korvien välissä on hetken aikaa monikin asia mullin mallin, hormonit hyrräävät ja se suloinen pikkupentu on kadonnut. Tilalle on voinutkin tulla varsin haasteellinen karvakaveri.

Jotta elämä koirien kanssa olisi mahdollisimman kitkatonta ja mutkatonta,  se vaatii joskus tarkempaa asioihin paneutumista, selvittelyä ja työtä. Anja kertoo, että monesti ihmisille tulee yllätyksenä, kuinka paljon pitäisi tarjota muuta kuin pelkkää lenkkiä. Koiria tulisi virikkeellistää ja niiden rodunomaiset ja yksilölliset käyttäytymistarpeet perustarpeiden lisäksi tulisi tyydyttyä. Yksilöerot saman rodun tai saman pentueenkin sisällä voivat olla valtavia. Virikkeellistämisessäkin täytyy kuitenkin muistaa kohtuus, sillä kaikki ääripäät ovat pahasta.

Ylivirikkeellistäminenkin voi olla joskus ongelma. Sopivassa suhteessa tarjotut ja koiralle mieluisat virikkeet ovat tärkeitä, mutta liika harrastaminen ja puuhastelu saattaa aiheuttaa myös ongelmia. Halutaan olla koiran kanssa ja harrastaa paljon, mutta koirasta tuleekin rauhaton ja levoton, sen stressitasot ovat jatkuvasti koholla. Tämän johdosta koira oireilee eri tavoin,  esimerkiksi aggressiokäytös lisääntyy ja remmirähjäämistä tai yleistä ärtyneisyyttä ja levottomuutta voi esiintyä. Koirien kanssa täytyy siis osata myös rauhoittua.

Ongelmana koiran  aggressiivinen käytös?

Kun pentu tulee taloon, kehotetaan sosiaalistamaan uutta tulokasta ahkerasti – joskus jopa liiankin ahkerasti. Mutta mitä on se sosiaalistaminen?  Sosiaalistamiseen on neuvoja joka lähtöön ja kaikilla on

omat tapansa. Ensimmäisen koiran kohdalla voi olla vaikea kaiken tietotulvan keskellä selvittää, mitä neuvoja kannattaisi kuunnella ja mitkä unohtaa juuri oman koiransa kohdalla. Suurimmat ongelmat syntyvät kuitenkin, kun koirien ei anneta olla koiria ja niitä ylisuojellaan. Pentua ei tarvitse suojella kaikelta, se saa ja voi kohdata haasteitakin, kun he toteutetaan turvallisesti, siitä ei koira mene millään tavalla rikki.  Se on normaalia että koira pelästyy jotain asiaa, se voi liukastua tai sitä sattuu kun se astuu tikun päälle. Pentu varsinkin reagoi näihin joskus varsin voimakkaasti ja omistaja saattaa säikähtää tätä reaktiota. On toki luonnollista, että halutaan suojella heikompaa, mutta ylisuojelulla voidaan pahentaa asiaa ja aiheuttaa ns. opittu arkuus tai pelokkuus erinäisiä asioita kohtaan.  On alettu puhua myös resilienssistä, psyykkisestä selviytymiskyvystä, jota voidaan onneksi koirillakin kehittää.

Se on normaalia että koira pelästyy jotain asiaa, se voi liukastua tai sitä sattuu kun se astuu tikun päälle. Pentu varsinkin reagoi näihin joskus varsin voimakkaasti ja omistaja saattaa säikähtää tätä reaktiota.
On toki luonnollista, että halutaan suojella heikompaa, mutta ylisuojelulla voidaan pahentaa asiaa ja aiheuttaa ns. opittu arkuus tai pelokkuus erinäisiä asioita kohtaan.

Pennun on tärkeää sosiaalistua lajikumppaneihin ja keskustella koiramaisesti erityisesti ikätoveriensa kanssa sekä sosiaaliset taidot omaavien aikuisten koirien kanssa. Koirapuistoissa on omat haasteensa,

sillä kaikki eivät kunnioita puiston sääntöjä ja joskus puistoihin tuodaan vihaisia ja epäsosiaalisia yksilöitä, jotka eivät opeta pennulle mitään hyviä asioita. On siis paljon turvallisempaa sosiaalistaa pentuja valvotuissa penturyhmissä ja vastaavissa, joissa on kokenut ammattilainen ohjaamassa. Anjalla on paljon penturyhmiä ja niissä opetellaan elämäntaitoja, koirien elekieltä ja sen tulkitsemista. Lisäksi on erikseen pentuleikit, joissa koirat saavat keskustella koirien kanssa, mutta reilulla tavalla ja huomioiden turvallisesti mm. erilaiset kokoerotkin. Tietynlaiset koirien keskinäiset kisailut kuuluvat asiaan. Koirat murisevat, haukkuvat, purevat kaveria hännästä, painivat, juoksevat kilpaa, taistelevat lelusta ja nipistävät kaveria korvasta – kaikki tämä on täysin normaalia.  ”Erityisesti ensimmäisen koiran omistajissa on paljon sellaisia, joille koirien luontainen käyttäytyminen on jopa aluksi hieman pelottavaa ja pelko oman pennun vahingoittumisesta on suuri, jolloin helposti puututaan koirien keskinäisiin tilanteiseen tarpeettomastikin”, Anja toteaa.

Koirien kouluttaminen on Anjan mukaan enemmänkin erilaisten toivottujen tunnetilojen vahvistamista.  Hän kertoo jakavansa täysin oman mentorinsa johtoajatuksen: ”Kun ihminen ymmärtää, että hänellä ei ole koskaan täydellistä eläintä käsissään, ja hyväksyy asian, päästään yhteiselossakin etenemään paremmin.”  Anjan kursseilla on aina paljon myös teoriaa, sillä ongelmien ydin on oikeastaan varsin pitkälle dilemma: ”Miten ihminen ymmärtäisi eläintä?”. Kun ihminen ymmärtää eläimen käyttäytymisen syitä ja seurauksia sekä oman toimintansa vaikuttavuutta, sitä mukavammin sujuu ihmisen ja eläimen yhteiselo ja sitä helpompaa ihmisen on kouluttaa eläintä. Sitäkin voi toki myös pohtia, onko koirien aina tehtävä ihmisen mieliksi asioita?  Koirien koulutusmetodit ovat kehittyneet, mutta edelleen tulee vanhakantaisia ajatuksia esiin, joihin Anja haluaa tarjota koiralähtöisempiä ja käyttäytymistieteisiin perustuvia vaihtoehtoja. Kun tulee haasteita, on hyvä hankkia apua ajoissa.

Anjan kursseilla on aina paljon myös teoriaa, sillä ongelmien ydin on oikeastaan varsin pitkälle dilemma: ”Miten ihminen ymmärtäisi eläintä?”

Kun Anjan pakeille hakeutuu koiranomistaja, jolla on koiraongelmia, aloittaa Anja aina tarkalla hyvinvointikartoituksella  ja haastattelulla. Usein havaitaan, että koiralla on puutteita lajityypillisien

käyttäytymistarpeiden tyydyttämisessä. Luonnollisesti kaikki tietävät, että koirillakin on tarpeita ja tietoisuus koirien erilaisista käyttäytymistarpeista on lisääntynyt kiitettävällä tavalla. Mutta ongelmien

tullessa on tärkeää kartoittaa varsin tarkasti niitä hyvin yksilöllisiä tarpeita ja nähdä asioita koiran kannalta. Aina omistaja ei tule ajatelleeksi, että se pieni seurakoirakin on ihan koira isolla K:lla, jolla voi olla hyvinkin voimakkaita metsästyskäyttäytymiseen liittyviä tarpeita.

Metsästyskäyttäytymiseen liittyviä tarpeita on jokaisella koiralla, mutta toisilla yksilöillä on hyvinkin voimakkaita ja jopa rodulleen epätyypillisiä tarpeita. Mikäli koira ei saa riittävästi tyydytystä sille

merkityksellisissä tarpeissa, syntyy ongelmakäyttäytymistä. Käytös ei välttämättä ole koiran näkökulmasta ongelma, se etsii keinot toteuttaakseen omia päämääriään, mutta ihmisen näkökulmasta katsoen niistä tulee ongelmia. Monet ominaisuudet koirilla ovat synnynnäisiä ja niitä ei voi poistaa koulutuksellakaan. Kun koiraa hankkii, tulee ottaa rodun ja tietyn jalostuslinjan erityispiirteistä selvää, jolloin välttyy ainakin osasta yllättäviä haasteita.

Mikäli koira ei saa riittävästi tyydytystä sille merkityksellisissä tarpeissa, syntyy ongelmakäyttäytymistä. Käytös ei välttämättä ole koiran näkökulmasta ongelma, se etsii keinot toteuttaakseen omia päämääriään, mutta ihmisen näkökulmasta katsoen niistä tulee ongelmia.

Monenlaiseen käyttäytymiseen, joka koetaan ongelmaksi,  voidaan kuitenkin vaikuttaa ja Anja laatii aina tarkan kartoituksen ja haastattelun perusteella koulutussuunnitelman, johon sitoutuminen koko perheeltä on hyvin tärkeää. Suunnitelmaan voidaan tehdä aina muutoksia, mutta sitoutuminen yhteistyöhön on kaiken A ja O.  Jotta jotain ihmisen kannalta ongelmallista käyttäytymistä voitaisiin muuttaa, se vaatii aina työskentelyä ja ihmiseltä kyvyn muuttaa omaa käytöstään.

Yhtenä vinkkinä Anja antaa myös videoimisen, josta voidaan nähdä paljon asioita mitä on vaikea kuvailla. Ei ole olemassa taikasauvaa eikä mitään taikakonsteja, joilla jokin asia voitaisiin hetkessä muuttaa. Usein ongelmat ovat syntyneet monen asian summana pidemmänkin ajan kuluessa ja siksi niiden ratkaisemiseksi vaaditaan myös keskittymistä ja systemaattista, johdonmukaista työskentelyä. Lopputulos kuitenkin palkitsee.  Kaikki ihmiset eivät kuitenkaan halua ottaa vastaan ohjausta ja Anjan mukaan on valitettavaa, että moni koira vaihtaa kotia vain siksi, ettei sen kanssa jaksata nähdä vaivaa haasteiden tultua eteen.

Paljon käy asiakkaita, joilla on koira, jonka ongelmat tulevat esiin tai korostuvat vain yhden perheenjäsenen kanssa. Esim. remmiräyhäämistä ei tapahdukaan kaikkien perheenjäsenten kanssa tai koira pureskelee vain yhtä perheenjäsentä. Tällöin asioita kartoitetaan ja selvitetään esim.  Kuka ruokkii, missä, milloin jne? Mitä koiran kanssa tehdään ulkona – kuka tekee ja mitä tekee?  Kuka kouluttaa koiraa? Onko erilaisia vaatimuksia ja sääntöjä? Onko joku ohjaaja epävarma esimerkiksi koiran hallinnassa? Anja kertoo, että miehillä on usein itsevarmempi asenne, he eivät siirrä koiraan epävarmuuttaan ja tämä heijastuu monenlaisessa käytöksessä. On toki aivan luonnollista että esimerkiksi suuri, voimakasluonteinen koira voi olla pienen naisen näkökulmasta paljon ongelmallisempi ja haastavampi hallita jo lähtökohtaisesti, kuin vahvan suuren miehen käsissä oleva koira ja tämän myös koira vaistoaa. On myös monia muitakin seikkoja, jotka vaikuttavat kokonaisuuteen ja siksi tarkka kartoitus olosuhteista ja arjesta sekä kaikista koiraan liittyvästä on tärkeää selvittää.

 Ei ole olemassa taikasauvaa eikä mitään taikakonsteja, joilla jokin asia voitaisiin hetkessä muuttaa. Usein ongelmat ovat syntyneet monen asian summana pidemmänkin ajan kuluessa ja siksi niiden ratkaisemiseksi vaaditaan myös keskittymistä ja systemaattista, johdonmukaista työskentelyä. Lopputulos kuitenkin palkitsee

Yleisimpiin ongelmiin lukeutuu myös koiralaumassa syntyvät haasteet. Ensin hankitaan yksi koira, tämän jälkeen otetaan koiralle kaveri - mutta onko kaveri kuitenkaan aina se paras kiva kaveri?  Monia ongelmia voidaan välttää, kun hankitaan uusi koira vain oikeista syistä sekä järkevän harkinnan ja kartoituksen lopputuloksena. Miksi ajatellaan, että koira haluaa kaverin? Hankitaanko kaveri vain siksi, ettei alunperinkään ole ollut koiralle tarpeeksi aikaa ja sillä on jotain ei-toivottua käyttäytymistä, jota yritetään toisen koiran avulla hälventää? Kun on useampi koira, riittääkö kaikille aika vai onko kohta useampi ongelmakäyttäytyjä? Ollaanko hankkimassa lähtökohtaisesti jo suuria haasteita, joihin ehkä ei löydy ratkaisua olemassa olevissa puitteissa? Ollaanko valmiit tekemään työtä asioiden sujuvuuden eteen vai oletetaanko että: ”Kyllä koirat selvittelevät välinsä aikanaan” tai perinteinen: ”Se on sitten sen ajan murhe”?

Yleisimpiin ongelmiin lukeutuu myös koiralaumassa syntyvät haasteet. Monia ongelmia voidaan välttää, kun hankitaan uusi koira vain oikeista syistä sekä järkevän harkinnan ja kartoituksen lopputuloksena.

Monenlaisten ongelmien joukossa yhä vieläkin Anja näkee työssään jopa hyvin nuorena steriloituja ja kastroituja koiria, joiden leikkauksen syy on ollut erilaiset käyttäytymisen ongelmat. Kaikella kunnioituksella eläinlääkäreitä ja heidän tekemäänsä työtä kohtaan, se on kuitenkin todettava, että hyvin harvassa on nimenomaan käyttäytymistieteisiin perehtyneet eläinlääkärit. Kastrointi ja sterilointi, varsinkin varhaisen kehityksen vaiheessa, kun koira ei ole kehittynyt fyysisesti mm. luustonkasvun eikä psyykkisen kehityksenkään osalta valmiiksi, voi olla syytä pohtia ensisijaisesti käyttäytymistieteisiin pohjautuvaa lähestymistapaa koiran käyttäytymisen ongelmien ratkaisemiseksi. Sterilointi ja kastrointi voivat toki helpottaa joitain ongelma-alueita, mutta vastaavasti siitä voi syntyä myös lisäongelmia. Isoilla roduilla luustonkehityksen ollessa kesken, ei tulisi aivan heppoisin perustein suorittaa kastraatiota / sterilisaatiota. Kastroinnilla ja steriloinnilla voi olla vaikutusta myös koirien luonteeseen. Hyvin aran ja epävarman, hermoheikon koiran elämästä voi tulla vielä ahdistavampaa ja pelkotilat jopa lisääntyä. Jos ongelmien alkulähde on nimenomaan voimakas arkuus ja pelko, voi alkuperäinen ongelma siis jopa pahentua, kun koira leikkautetaan.

Monenlaisten ongelmien joukossa yhä vieläkin Anja näkee työssään jopa hyvin nuorena steriloituja ja kastroituja koiria, joiden leikkauksen syy on ollut erilaiset käyttäytymisen ongelmat.

Erilaiset puremisongelmat ovat varsin yleisiä ja Anja kertoo, että taustalla yhtenä suurena ongelmana on, että koirilla on niin sanotusti ”liian pieni elämä” sen lisäksi ettei koirien elekieltä osata tunnistaa.

Toisena tulevat koirien erilaiset kiputilat ja sairaudet. Pureminen on äärimmäistä konfliktikäyttäytymistä, johon voi johtaa epäjohdonmukainen käsittely, epäluottamus omistajaa kohtaan, käyttäytymistarpeiden tyydyttämättömyys ja turhautuminen, esim.  koirien oman pakoetäisyyden määrittely väärällä tavalla ohitustilanteissa. Koiralla voi olla resurssiaggressiota myös omistajaa kohtaan, koira vartioi resurssejaan ja niistä ongelmista voidaan päästä esim. muokkaamalla ympäristöä sekä jakamalla resurssien arvoa jne. Omistajan toiminnalla on iso merkitys koiran reaktioihin ja siihen, lähteekö tilanne eskaloitumaan vai päästäänkö rauhaan.

Anja kertoo, että koulutus ei suinkaan ole pelkästään ongelmallisiin tilanteisiin keskittymistä. Anjan mukaan hienointa on ollut havaita, että tiedon valtatieltä moni on saanut poimittua kultajyviä ja ovat pystyneet suodattamaan ja soveltamaan hankkimaansa tietoa erinomaisesti sekä siten saavuttamaan koiriensa kanssa hienoja yhteisiä hetkiä mukavien yhteisten harrastusten parissa. Koirien kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin kiinnitetään yhä paremmin huomioita ja koirien käyttäytymistarpeiden ja virikkeiden huomioimisen lisäksi koirille tarjotaan hierontaa, jumppaa, fysioterapiaa sekä huomioidaan myös ravitsemukselliset seikat. Koirien psyykkiseen hyvinvointiin voi jokainen omistaja vaikuttaa paljon kuuntelemalla koiraa ja tarkkailemassa sen toimia arjessa ja erilaisissa toiminnoissa ja touhuissa. Esimerkiksi koirien elekielestä löytyy paljon tietoa ja elekielen havainnointi on tärkeää, jotta pystyy ennakoimaan ongelmatilanteiden  syntymistä. Luonnollisesti tässäkin on muistettava kohtuus, sillä kaiken tiedon valossa on kuitenkin kyettävä elämään koiran kanssa arkea, harrastamaan ja ulkoilemaan rennosti ja vapautuneesti ilman että jokaista korvan tai hännän liikahdusta pitää ryhtyä tulkitsemaan ja syvällisesti analysoimaan.

Anjan mukaan hienointa on ollut havaita, että tiedon valtatieltä moni on saanut poimittua kultajyviä ja ovat pystyneet suodattamaan ja soveltamaan hankkimaansa tietoa erinomaisesti sekä siten saavuttamaan koiriensa kanssa hienoja yhteisiä hetkiä mukavien yhteisten harrastusten parissa.

Tärkeämpää on havainnoida aina kokonaisuutta, ja yleistä tunnetilaa missä ollaan. Siinä kohtaa voidaan usein myös kysyä, halutaanko vahvistaa sitä? . Anja esittää jälleen mentoriltansa lainatun ajatuksen: ”Oletko sinä koirallesi ”ankeuttaja” vai ”mahdollistaja”?”  Ihminen on vastuussa keskusteluyhteyden luomisesta koiran kanssa, reilulla ja koiralähtöisellä tavalla. Vuoropuhelu koirien kanssa on mahdollista, kun puhutaan koirien kanssa samaa kieltä. Kumpi sinä olet koiran silmissä? Ankeuttaja vai Mahdollistaja? Tällä on hyvin paljon merkitystä siihen, miten koira käyttäytyy.

Koirien elekielen tulkinta on kuitenkin mielenkiintoista ja antoisaa, sitä voi opiskella koko ajan lisää, mutta tulkinta on toisinaan silti edelleen haastavaa. Helpointa on aloittaa Anjan mukaan seuraamaan niitä kaikkein helpoimmin havaittavia asioita, kuten koiran yleisolemusta ja häntää. Koiran koko kehon asento, pään ja korvien eleet, liikkumistapa ja häntä kielivät todella paljon.  Esimerkiksi laskeeko koiran säkä, onko korvat eteenpäin vai taaksepäin, liikkuuko koira jännittyneesti ja jäykästi sekä hitaasti, onko häntä ylhäällä vai alhaalla vai peräti koipien välissä? Edelleen on vallalla esimerkiksi ajatus, että häntäänsä heiluttava koira on aina automaattisesti jollain tapaa  iloinen ja ystävällinen. Elekieleen liittyvät rauhoittavat eleet ja sijaistoiminnot ovat lisääntyvässä määrin tulleet ihmisten tietoisuuteen, mutta siitä huolimatta varsin usein näitä eleitä ja käytöstä ei osatakaan tulkita oikein. Se voi aiheuttaa jopa turhia konfliktitilanteita tai turhaa stressiä eläimelle, jotka olisivat olleet estettävissä.

Koira, jolla on pattitilanne vaikkapa koulutuskentällä ja se nuuhkii maata tai pissailee sinne ja tänne tai syö ruohoa ja kierii maassa, on sillä hetkellä siinä tilassa että se tarvitsee hetken hengähdystaukoa. Ohjeet ovat olleet koiralle kenties ristiriitaisia tai liian paineistavia tai koira ei ymmärrä ja osaa -  koira ei pysty suorittamaan annettuja tehtäviä. Koira ei ole siinä tilanteessa parhaassa mahdollisessa tunnetilassa edes oppiakseen yhtään mitään ja pahinta, mitä voisi tehdä, olisi lähteä rankaisemaan koiraa ja ajatella sen vain ”kettuilevan” omistajalle ja koiran vaativan vain ”kunnon käskytystä”. Kun paineistusta tai koiran kannalta epäselviä ohjeita jatketaan, koiran stressitasot vain nousevat ja se heijastuu yleisolemukseen. Ohjaaja turhautuu helposti tässä tilanteessa ja turhautuminen ei lainkaan helpota koulutushetkeä.

Koira, jolla on pattitilanne vaikkapa koulutuskentällä ja se nuuhkii maata tai pissailee sinne ja tänne tai syö ruohoa ja kierii maassa, on sillä hetkellä siinä tilassa että se tarvitsee hetken hengähdystaukoa.

Konfliktikäyttäytyminen on normaali elimistön mekanismi erilaisissa haastavissatilanteissa, ”taistele tai pakene”. Jos tilanne eskaloituu, koira saattaa lamaantua täysin, ei kykene edes pakenemaan. Monissa

erilaisissa tilanteissa esiintyvä koirien ”jäätyminen” ei tarkoitakaan koiran olevan tyyni ja rauhallinen, levollinen ja rento vaan koira esittääkin näitä äärimmäisiä konfliktieleitä ja se ei kykene välttämättä

muuta kuin olemaan paikallaan, seisomaan, istumaan tai makaamaan. Monen ihmisen silmissä tällainen koira voi kuitenkin vaikuttaa rentoutuneelta ja siltä että ”se ei välitä yhtään”. Koira esittää siinä tilanteessa kyllä  rauhoittavia eleitä, joilla se rauhoittelee itseään ja mahdollisesti jotain kohdetta (ihminen, toinen koira tms.) Koira esim. kääntää katsetta, lipoo huuliaan ja olemus kertoo, ettei koira halua konfliktia vaan väistää mielellään, vaikka ei pysty välttämättä liikkumaan tai liikkuu hyvin hitaasti. Näitä tilanteita tulee arjessa joskus vaikkapa eläinlääkärikäynneillä, kynsien leikkauksessa tai harjaamisessa. Sitten tuleekin se tilanne, että koira rähähtää ja käykin vaikkapa harjaajan käteen kiinni. Tuliko tilanne yllätyksenä? Eikö koira kertonut aikeistaan? Onko koira vihainen ja arvaamaton ja miten yhteiselon nyt käykään?

Sijaistoiminnot ja rauhoittavat eleet - mitä ne ovat?

Turhat purematkin olisi usein vältettävissä, kun ymmärrettäisiin koirien kertomaa paremmin. Koira on koira ja se kertoo asioista koiramaisilla keinoilla. Kun on ahdistava tilanne, koirat yrittävät selviytyä niistä koiramaisilla tavoilla. Koirilla on rikas ja hienostunut elekieli. Hankalassa tilanteessa koirat eivät aina heti tiedä miten pitäisi toimia, etenkin jos taustalla ei ole opittua käytösmallia. Tästä saadaankin sitten sopiva aasinsilta siihen, miten ongelmat syntyvät. Kun koira ei ymmärrä ihmisten aikeita, sitä jännittää vaikkapa kynsien leikkuu, se yrittää kertoa ettei se ymmärrä asiaa ja sitä pelottaa. Ihminen ei ole hoksannut opettaa ja totuttaa asiaa sillä tavalla, että kyseinen yksilö olisi ymmärtänyt asian olevan pieni ja turvallinen rutiinijuttu. Koirasta tilanne on hyvin epämiellyttävä, jopa ehkä kivulias, jos leikataan kynttä liian paljon ja se oppii käyttämään hampaitaan tilanteessa. Tästä syntyy ongelmia jatkossa ja kynsien leikkaukseen alkaa liittyä vahvoja tunnetiloja puolin ja toisin. Sen jälkeen jo pelkkä kynsisaksien esittely koiralle saa siitä esiin demonisen ilmestyksen tai se katoaa sohvan alle piiloon. Ongelma on syntynyt.  Ongelmaan on onneksi mahdollista vaikuttaa, mutta se vaatii toki omistajalta asiaan paneutumista. Taikasauvaa ja hokkuspokkuskeinoja ei ole olemassa.

Koirat ovat meille ihmisille tärkeitä ja rakkaita. Monesti ihmisillä on omista koiristaan tietynlaisia odotuksia ja toiveitakin. Elokuvien ja tarujen sankarikoirat ovat kuitenkin myyttejä. Pitäisi nähdä oma koira aina koirana ja yksilönä. Mitkä ovat sen vahvuudet ja heikkoudet erilaisissa tilanteissa? Millaisista asioista koira pitää ja mistä se ei pidä? Kun hankitaan koira, tulisi hyväksyä että on hankittu todellakin siis ihan elävä olento ja aivan oma ainutlaatuinen yksilönsä. Koirat ovat opportunisteja ja nekin rakastavat elämää, niillä on tunteet ja omat tarpeet. Koirien maailmassa erilaiset resurssit ovat tärkeitä ja tärkein resurssi on koiran oma henki, osalle nartuista edes omien pentujen henki ei ole niin merkityksellinen. Omistajakin on vain yksi resurssi muiden joukossa. Resurssit jos ovat uhattuna, niistä pidetään kiinni tasan niin kauan kuin se koiran itsensä kannalta on järkevää ja myös tilanteet vaihtelevat.  Eläimen koulutuksessa tämä perusasia tulee huomioida – eläin toteuttaa mielellään sille kannattavia toimintoja. Esimerkiksi suojelukoirat ovat oppineet toimimaan tietyllä tavalla, koska niiden ominaisuuksia on vahvistettu ja koira kokee sen toiminnan mielekkäänä. Huume- ja rahakoirat käyttävät nenäänsä ihmisen apuna, koska hajukuvan löytyminen johtaa koiralle mielekkääseen asiaan tai tapahtumaan.

Elokuvien ja tarujen sankarikoirat ovat myyttejä.
 Pitäisi nähdä oma koira aina koirana ja yksilönä.
Mitkä ovat sen vahvuudet ja heikkoudet erilaisissa tilanteissa?

Koirat pystyvät tulkitsemaan meidän elekieltämme ja heijastavat tunnetilojamme. Kaikki tiedostavat olevansa vaikkapa kiireisen ja stressaavan päivän jälkeen kireämpiä ja helposti elekielemme on jäykkää ja koiran näkökulmasta katsoen jopa uhkaavaa, etenkin jos äänensävymmekin on kireä ja kuljemme otsa kurtussa. Kun olemme suuttuneita, emme välttämättä toimi järkevästi ja tämä saattaa aiheuttaa koirien ja ihmisten yhteiseloon konflikteja. Ihminen voi hyödyntää tietoisesti rauhoittavia eleitä kommunikoidessaan koirien kanssa ja välttyä monilta ikäviltä tilanteilta.

Monet ihmisen luontaiset tavat esimerkiksi silmiin katsominen, eteenpäin kumartuminen, halaaminen ja hymyily hampaat esillä ovat sitten koiran näkökulmasta katsoen kaikkea muuta kuin rauhoittavia eleitä. Osa koirista tottuu meihin hieman omituisen näköisiin, hännättömiin, korvattomiin ja erikoisesti kahdella jalalla kulkeviin otuksiin ja meidän pohjimmiltaan hyväntahtoiseen käsittelyyn, joka koirien kannalta on kuitenkin jopa uhkaavaa tai haastavaa.  Kuitenkin koirien kanssa elämä helpottuu, kun ymmärrämme koiraa ja pyrimme hieman paremmin kommunikoimaan myös elekielellä, joka on koirille ymmärrettävämpää ja myös tilanteita rauhoittavaa.

Mikä on hienointa yhteiselämässä koiran kanssa? Onko koira paras ystävä, karvainen terapeutti – vai miksi minulla on koira/ koiria? Elämä koirien kanssa on parhaimmillaan erittäin antoisaa, vaikka erilaisia haasteita tulee varmasti jokaiselle.  Kun ymmärtää että koirat ovat koiria ja ne tekevät mielellään koiramaisia asioita, ollaan hyvällä tiellä. Koiria saa ja voi hemmotella, mutta ei pidä unohtaa että jokainen koira on silti koira,  jolla on ne koiramaiset tarpeet.

Mikä on hienointa yhteiselämässä koiran kanssa?
Onko koira paras ystävä, karvainen terapeutti – vai miksi minulla on koira/ koiria?

Anja Lahti on hyödyntänyt Petotestejä® omassa työssään ja omien koiriensa kanssa jo pitkään ja hän on ollut mukana järjestämässä monia testipäiviä. Yhteistyö lämminhenkisen ja asiantuntevan Anjan kanssa on aina ollut erittäin antoisaa ja kaiken keskiössä on koirien kokonaisvaltainen hyvinvointi. Petotesteissä® on mahdollista oppia omasta koirastaan paljon;  on mahdollista tehdä omasta koirasta havaintoja, varsin paljon arkielämän normaaleista toiminnoista eriävällä tavalla. Monet yllättyvät oman koiransa käyttäytymisestä ja reaktioista. Sekä oman koiran testisuoritus että myös muiden testien seuraaminen tarjoavat oivan mahdollisuuden oppia paljon lisää koirien luonteesta, elekielestä ja käyttäytymisestä. Testien myötä tarjoutuu tilaisuus päästä tutustumaan siis omaan koiraansa ja sen ominaisuuksiin yhä syvällisemmin ja oppia ymmärtämään omaa koiraansa entistä paremmin. Tämä kaikki edistää koirien hyvinvointia.

Anja Lahti on hyödyntänyt Petotestejä® omassa työssään ja omien koiriensa kanssa jo pitkään ja hän on ollut mukana järjestämässä monia testipäiviä. Yhteistyö lämminhenkisen ja asiantuntevan Anjan kanssa on aina ollut erittäin antoisaa ja kaiken keskiössä on koirien kokonaisvaltainen hyvinvointi.

Kun puhutaan koirien hyvinvoinnista, kaikki lähtee siitä Oikeasta Valinnasta.

Asko Sorvo on kirjoittanut aiheesta myös kirjan ”Oikea Valinta”, joka olisi syytä kaikkien koiraa hankkivien lukea huolella ja pohtia realistisesti ja rehellisesti omaa koiran hankintaa ja omistamista. Kirjaan pystyy tekemään omia muistiinpanojaan ja siitä voi siis jokainen luoda juuri itselleen räätälöidyn oppaan, joka kannattaa ottaa aika ajoin käsiinsä kirjahyllystä ja miettiä asioita aina uudelleen.  

Olemmeko me myös koiralle koiran näkökulmasta katsoen se Oikea Valinta?


Tervetuloa mukaan Petotesteihin® - testausta vuodesta 2012!
www.petotestit.com