"Jos metsään haluat mennä nyt sä takuulla yllätyt"

Vanha lastenlaulu kertoo karhuista sekä siitä miten ne temmeltävät metsässä ja voivat yllättää kulkijan. Jotkut ihmiset jopa välttelevät tällaisen yllätysmomentin vuoksi marjastusta ja sienestystä sekä metsässä liikkumista. Osalle taas elämä karhujen keskellä ja satunnaiset petokohtaamiset ovat osa elämää. Esimerkiksi Suomen itärajan tuntumassa karhuja on paljon ja niitä liikkuu rajan yli joka päivä. Tällaisilla seuduilla yllätyksiä tulee toki helpommin.

Sarplaninac narttupentu Azalea "Papi" 4,5kk vesileikeissä.

Eräänä elokuisena iltana yllättyi myös Erja ja ”Papi” (Azalea, sarplaninac narttu 4,5kk) ollessaan iltalenkillä tutulla hiekkakuopalla. Pentu pääsi pulikoimaan pikkuiseen lampeen ja virkistäytymään. Kovin kauan ei kuitenkaan vesileikkejä jatkunut, vaan tilanne kehittyi hieman normaalia iltalenkkiä jännittävämmäksi. Nimittäin yhtäkkiä puskasta nousi karhu!

Siinä he olivat, n. 30-50m päässä silmätysten toisistaan karhu, Erja ja Papi-pentu. Tuulinen sää yllätti myös aivan lähipuskissa lymyävän karhun eikä se ollut poikkeuksellisesti havainnut auton hurinaa eikä haistanut tulijoita. Kenties karhu on ollut täysin uppoutuneena marjastuspuuhiin. Silmäilyä oli kestänyt vain muutaman sekunnin, mutta se on tuntunut taatusti varmasti pieneltä ikuisuudelta. Papi oli ollut kovin uteliaan ihmeissään karhusta, niin kuin monet koirat ovat vastaavassa tilanteessa. Se oli seisonut ja istuskellut Erjan vierellä. Pentu ei ollut paennut vaan enemmänkin ihmetteli tilannetta, koska eipä ollut ennen tuollaista mörökölliä nähnyt. Karhu ei ollut myöskään uhkaava ja se oli lähtenyt tilanteesta pois.  Erja ei ehtinyt saada edes siitä kuvia. Kun karhu oli mennyt, Papi oli ollut hyvin kiinnostunut tuoreista jäljistä hiekalla ja lähti seuraamaan niitä, jolloin Erja-emäntä puuttui tilanteeseen.

Onneksi ei ollut  karhuemä pentujen kanssa, sillä niitäkin on alueella ollut ja tilanne olisi ollut varmasti haastavampi. Erjan perhe on sopeutunut elämään petoalueella ja lampaiden sekä muiden eläinten turvana on ollut mm. laumanvartijakoiria (sarplaninac). Omalta alueelta koirat ovat karkottaneet pedot pois. Mutta onpa Erja ollut joskus marjaretkellä ja päätynyt paikallisen metsästysseuran riistakameraan. Kameraan on päätynyt ihan pienen hetken päästä myös toinen ”linssilude” – karhu. Se oli seurannut Erjan marjanpoimintaa hyvin lähituntumasta, mutta siten ettei Erja ollut sitä huomannut. Kuvatodisteet kuitenkin puhuvat puolestaan.  

Kuten tässä vanhassa lastenlaulussa lopussa todetaan: ”Jos metsään haluat mennä nyt, saat varoen tehdä sen. On siellä kekkerit villityt ja töminä tassujen.” Terve maalaisjärkinen varovaisuus luonnossa liikkuessa on tarpeen. Ei karhujen tai muiden eläinten takia kannata metsässä käymistä jättää tai lietsoa itseään paniikkiin valmiiksi. Petotesteissä karhutestin (tai muun petotestin) suorittaneet koirat pystyvät omistajilleen kertomaan varsin luotettavasti pedosta jo pelkän hajun perusteella ja tällaisia yllätystilanteita ei niin helposti pääse syntymään. 

Tuoreet karhunjäljet hiekalla.

Eikä kysellyt karhu koiran henkkareita ja siksi Petotesteihinkään ei ole ikärajaa. Minkä tahansa ikäinen koira voi kohdata karhun metsässä tai melkeinpä missä tahansa. Karhut kun eivät aina välttämättä pysy vain metsien siimeksessä vaan niitä tavataan toisinaan myös asuinalueilla. Papi on 4,5kk vanha pentukoira, joka käyttäytyi varsin ikäänsä tyypillisellä tavalla. Omistajakin oli ollut hiljaa hissuksiin paikallaan, vähin äänin sitten poistunut auton suuntaan samalla kun karhu toisaalle. Papi pääsee Petotesteihin tulevaisuudessa, vaikka tulihan tässä periaatteessa yksi karhutesti suoritettua.    

Ei kysellyt karhu henkkareita pieneltä "Papilta".
Reipas sarplaninac-pentu 4,5kk selvitti tilanteen ikäänsä nähden tyypillisellä tavalla. 

LISÄTIETOA KARHUISTA:

http://www.suurpedot.fi/suurpedot-ja-me/kohtaaminen/karhun-kohtaaminen.html

Tervetuloa Petotesteihin!

www.petotestit.com

Onko koirani arka vai rohkea?

Petotestit® ovat yksi kaikille koirille soveltuva luonteentestauskeino, jolla saadaan koirien luonteesta ja käyttäytymisestä hyvin paljon tietoa. Luonnollisesti saadaan tieto koiran reaktiosta eri petoihin. Saman koiran reaktio eri petoihin voi olla hyvinkin erilainen. Moni enemmän testejä seurannut yllättyy, kuinka monipuolisesti Petotesteillä® pystytään koirien luonnetta analysoimaan. Toisinaan omistajille tulee suurena yllätyksenä oman koiransa reaktiot ja käytös, joka usein on hyvinkin erilainen mihinkään aikaisempaan tilanteeseen verrattuna. Yksikään koira ei kuitenkaan ole testin jälkeen parempi tai huonompi, eikä koiria pisteytetä paremmuuusjärjestykseen. Askon Petotestit eivät ole kilpailu eikä huvipuisto, vaan yksi apuväline koiraihmisille omien koirien luonteen selvittämiseksi ja testit soveltuvat kaikille koirille, ikään, rotuun tai sukupuoleen katsomatta. Myös rekisteröimättömät koirat voivat osallistua testeihin. 

Pedot on valmistettu taitavan ammattitäyttäjän toimesta nimenomaan petotestien käyttöön ja eläimet ovat aidon uhkaavia eleiltään ja ne liikkuvat myös koirakohtaiset vaatimukset huomioiden yksilöllisesti. Petojen asennoissa on huomioitu kaikenkokoiset koirat. Myös hajumaailma eläimissä on aito. Pedot eivät ääntele, koska saalistava peto on hiljaa. 

Petotestit eivät ole koirille leikkiä vaan tositilanne (kts. Konepeto vai luonnonpeto). Pedot on valmistettu taitavan ammattitäyttäjän toimesta nimenomaan petotestien käyttöön ja eläimet ovat aidon uhkaavia eleiltään ja ne liikkuvat myös koirakohtaiset vaatimukset huomioiden yksilöllisesti. Petojen asennoissa on huomioitu kaikenkokoiset koirat. Myös hajumaailma eläimissä on aito. Pedot eivät testissä ääntele, koska luonnossakin saalistavat pedot ovat hiljaa. Koirat kertovat reaktioistaan hyvin monenlaisin ja usein jopa ihmissilmään melko huomaamattomin elein (olemus,  liikkuminen tai liikkumattomuus, silmät, korvat, häntä, läähätys, ulostamispakko, haukku tai murina tai täysi hiljaisuus jne) ja useat sadat oikean petokohtaamisen omaavat koirat ovat käyttäytyneet pedoilla kuten luonnonpedoillakin. 

Nyt tuli hätä... Suoli tyhjenee toisilla koirilla jännityksen vuoksi, vaikka takana olisi miten pitkä lenkki. 

Ensimmäisenä testin alussa koirat haistavat pedon hajua (hajujäljellä karvoja ja ulostetta) ja vasta tämän jälkeen peto tulee esiin. Jokainen koira reagoi omalla tavallaan ja jokaiselle pedolle reaktio voi olla hyvinkin erilainen. Voi olla, että joku koira pelkää hyvin paljon karhua, mutta villisika onkin selvästi saaliseläin ja suhtautuminen täysin erilainen. Reaktio karhuun on aina voimakkain ja selkein, siksi Asko Sorvon karhutestit ovat myös valikoituneet yhdeksi USA:n  Massachusettin yliopiston verrokkigeenitutkimusryhmäksikin. Jo hajulla erottuvat usein ne koirat, joilla on aikaisempi petokokemus taustalla.

OUTOJA RITUAALEJA VAI NORMAALIA KÄYTÖSTÄ?

Mikäli ei ole kovin paljon seurannut Petotestejä, voi olla toisinaan hankalaa seurata testitilannetta ja ymmärtää mistä siinä on kysymys. Osa eleistä näkyy parhaiten vain testaajalle. Asko kuitenkin vastaa mielellään aina myös yleisön esittämiin kysymyksiin, joita kannattaakin aina esittää jos jokin asia pohdituttaa. Moni koira esittää ihmisten näkökulmasta katsottuna outoja "rituaalejaan". Juuri hetkeä aikaisemmin pitkän lenkinkin saaneet koirat alkavat esimerkiksi pissailla sinne ja tänne, nuuskivat maata, ravistelevat korviaan, rapsuttelevat kaikessa rauhassa itseään ynnä muita monia  tilanteeseen nähden ihmisen näkövinkkelistä katsoen outoja toimintoja. Näitä kutsutaan myös sijaistoiminnoiksi, joita koirat esittävät silloin, kun niillä on ”pattitilanne”. Ne toimivat myös rauhoittavina eleinä niin koiralle itselleen kuin uhkaavalle kohteelle.  Eri koiraharrastuslajien väelle nämä ovat yleensä hyvin tuttu ilmiö, kotikoirien omistajille saattaa olla joskus uusi ja hämmentäväkin asia.  Se, että koira nuuskii maata selkä petoon päin ei tarkoita sitä, etteikö koira reagoisi petoon. Se todellakin nimenomaan reagoi, mutta koira ei oikein tiedä, mitä sen kannattaisi tilanteessa tehdä tai se yrittää rauhoitella tilannetta koiramaisin keinoin ja välttää konfliktia. Kaikki koirat  periaatteessa haluavat pedon pois näköpiiristään eli karkottaa ne (myös iso osa metsästyskoirista haluaa tätä), mutta vain osalla on siihen kykyä. 

Koirat ovat petokohtaamisessa usein hieman "pattitilanteessa" ja koettavat ratkaista asiaa, jolloin esiintyy sijaistoimintoja.  Konfliktia välttävät koirat esittävät pedoille rauhoittavia signaaleja. Nämä tuntuvat usein ihmisistä epäloogisilta,  aivan kuin koira ei reagoisi petoihin lainkaan tai se ei ottaisi tilannetta tosissaan.  

Tämä koira kertoo selvästi, ettei se ole tullut mihinkään  koirien huvipuistoon.  Testi antoi koiralle kuitenkin tärkeän opin. Jatkossa se saattaa pelastaa oman ja myös omistajansa nahkan, koska se osaa yhdistää suden hajun uhkaan.

PAKENEMINENKIN ON TOIMINTAKYKYÄ

Toisinaan reaktio tulee koiralta ilman minkäänlaista miettimisaikaa ja se voi olla pedon karkotusyritys tai pako. Osa koirista ei kykene kuitenkaan edes pakenemaan ja käy kuten joillekin ihmisille onnettumuuspaikalla – yksinkertaisesti mieli tekisi auttaa, mutta toimintakyky on menetetty ja lihakset tuntuvat voimattomilta. Pakeneminenkin siis on toimintakykyä eikä suinkaan automaattisesti osoitus siitä, että koira on arka ja toimintakyvytön, vaikka moni näin helposti ajatteleekin. Varsinkin moni pentu tai nuori koira saattaa helposti valita tämän vaihtoehdon, mutta vuoden parin päästä aikuisempana ne usein kykenevät myös karkotusyritykseen.  Koiran liikkuminen ja liikenopeus on suoraan verrannollinen koiran rohkeuteen. Hyvinkin reippaasti muutoin liikkuva koira saattaa olla testitilanteessa kuin hidastetusta filmistä.  Minkä valinnan koira ikinä tekeekään, se saa vapaasti ottaa etäisyyttä ja poistua tilanteesta, koiraa ei saa estää ottamasta sitä pidempääkin etäisyyttä, jonka se kokee turvalliseksi.

Australianpaimenkoira vakuuttavasti karkottamassa karhua.

Saksanpaimenkoira omasi riittävästi toimintakykyä todettuaan, ettei sillä riitä rohkeus pedon karkottamiseen. Se osoitti kuitenkin omaavansa riittävästi toimintakykyä ja otti reippaasti jalat alleen. 

MACHOSTA MIELISTELIJÄKSI

Moni koira turvautuu myös rauhoittaviin eleisiin ja jopa pentuaikaiseen mielistelytaktiikkaan. On nähty, miten hyvinkin dominoivat ja ”machot” koirat ovat esittäneet erittäin voimakkaita alistumiseleitä esimerkiksi Arska-sudelle, kellahtaen maahan kuin pikkupennut ja paljastaen mahansa. Ne samat koirat, jotka kyllä ihmisuhkan kohdalla eivät tippaakaan ole miettineet,  ovatkin sitten petojen kanssa kuin pikkupennut. Toisinaan koirat lipovat alistuneesti suden suupieliä tai muutoin esittävät hyvin selkeitä ja kaikkien ymmärtämiä alistumiseleitä. Häntä laskee, koiran säkä laskee ja koko elekieli sekä olemus on pentuaikaisen mielistelevä. Tämä on yksi tapa koiralta koettaa ratkaista ongelmaa ja koettaa selviytyä tilanteesta. Ikävä kyllä luonnonpedon kanssa tällainen käytös on koitunut monen metsästyskoirankin kohtaloksi.

Koira osoittaa Arska-sudelle alistumiseleitä.

ONKO KOIRANI ARKA JA TERÄVÄ VAI KONFLIKTIA VÄLTTÄVÄ?

Toisinaan kuitenkin selvästi arka koira saattaa omata hyvin paljon terävyyttä ja sen verran toimintakykyä että se kykenee arkuudestaan ja pelostaan huolimatta yrittämään pedon karkotusta hyvinkin hurjasti. Koiran koko olemus ja elekieli kuitenkin paljastaa, millaiselta pohjalta koiran toiminta lähtee. Koiran omistajalle tämä on tärkeä tieto jatkoa ajatellen, koska koiran reaktio ja kyky toimia on tiedossa, mikäli tulisi voimakas uhkatilanne koiran elämässä. 

Joskus koirat koettavat ratkaista tilanteen samalla tavoin kuin olemme nähneet vaikkapa koirapuistossa koirien keskuudessa tapahtuvan. Koira yrittää viestiä itsevarmuuttaan pitäen häntää ylhäällä, mutta hidas kulkutapa jäykin jaloin paljastaa ettei koira ole rennolla mielellä vaan varautunut. Koira esittää rauhoittavia signaaleja, esimerkiksi nuuskii maata ja kiertelee kohdetta kaukaa.  Koira ei halua konfliktia eikä se ota petoon katsekontaktia. Tällaisesta tilanteesta koira voi ryhtyä hetken mietinnän jälkeen karkotusyritykseen tai pakoon. Toisinaan koira saattaa myös lamaantua tai  yrittää alistumiselein selvitä tilanteesta. 

Koira kääntää päänsä pois ja  näin esittää Arska-sudelle rauhoittavia signaaleja samalla viestittäen,
ettei haluaisi olla uhkaava. 

PELÄSTYMINEN ON SALLITTUA

Koira voi alkuun pelästyä petoa ja ottaa hyvinkin reippaan etäisyyden, vaikka olisi varsin perusrohkea koira. Siksi on tärkeää, että koiran on mahdollista ottaa sopivaksi katsomansa etäisyys välittömästi. Jokaisella koiralla etäisyys jokaiseen eri petoon on yksilöllinen ja toiset koirat haluavat ottaa hyvinkin suuren välimatkan osoittamatta silti varsinaisesti suoranaista arkuutta.  Pelkkä etäisyys pedosta ei itsessään kerro koiran varsinaisesta rohkeudesta. Tämän vuoksi pienellä ja aidatulla alueella (tenniskenttä, jääkiekkokaukalo tms.) tai lyhyellä  ja kireällä liinalla tällainen pidemmän etäisyyden vaativa koira voi saada suoranaisen paniikin ja koiralle tilanne on hyvin epäreilu. Koira saa todellakin pelästyä, se ei ole varsinainen arkuuden mittari. Rohkea koira pääsee kuitenkin tilanteesta pian yli. Testeihin on tuotu myös koiria, joilla ei ole välttämättä mitään kokemuksia kodin ulkopuolelta, mutta niidenkin kohdalla on sama juttu. Rohkea koira selvittää uudet tilanteet varsin nopeasti vaikka alkuun se pelästyisi tai arastelisikin jotain hetken aikaa.  

Koira saa pelästyä. Ratkaisevaa on, miten koira pääsee pelästymisestä yli.

PALAUTUMINEN TESTISTÄ ON TÄRKEÄSSÄ ROOLISSA

Omistajille hyvin tärkeää on tieto siitä, miten koira palautuu testin jälkeen. Jääkö sille ”päälle” ja näkeekö koira vähän kaikkialla petoja, yrittääkö kenties kohdistaa aggressiotaan muihin kohteisiin vai onko koira välittömästi rennosti, kun peto katoaa näköpiiristä. Hyvä tieto on myös se, miten kauan palautumiseen menee aikaa. 

MIKSI KOIRANI EI TOIMINUT TESTISSÄ TÄNÄÄN?

Koira on saattanut olla varsin vakuuttava ja reipas aiemmissa testeissä tai tosielämän tilanteissa esimerkiksi metsällä, mutta sitten koiran käytös onkin muuttunut. Yllättävän usein näiltä koirilta on  paljastunut jokin koiraa vaivaava terveydellinen ongelma (joko akuutti tai krooninen vaiva).  Omistaja on kyennyt testin jälkeen selvittämään ongelmia entistä paremmin. Piilevät vaivat, joita arkielämässä omistajat eivät ole havainneet, voivat siis paljastua testeissä. Esimerkiksi vähän vanhempi koira kokee joskus, ettei olekaan enää voimiensa tunnossa, eikä siksi lähde haastamaan vaan yrittää selvittää tilanteen toisella lailla.

Onko koiran käytös työkäytössä tai petoja kohtaan muuttunut?
Toisinaan testeissä voi paljastua koiralla olevat piilevät vaivat, joita omistajat eivät ole arkielämässä havainneet. Koira, jolla on jotain vaivoja, ei yleensä lähde haastamaan petoja vaan koirat turvautuvat muihin keinoihin selviytyäkseen tilanteista.  

KASVAAKO ROHKEUS LAUMASSA?

Laumatestit täydentävät yksilötestejä. Mikäli koiralla on rohkeutta, se saattaa laumassa toimia vielä rohkeammin. Arka koira on aina arka koira, sellainen ei edes laumassa muutu rohkeaksi. Mutta mikäli koiralla on rohkeutta, voi muut samalla tai suuremmalla rohkeustasolla varustetut koirat tukea tällaista koiraa laumatestitilanteessa ja tietenkin myös tosielämän tilanteissa. Laumanvartijakoirilla ja metsästyskoirilla tätä tietoa pystyy hyödyntämään työkäytössä hyvinkin paljon. 

VAHVISTAA VOI, MUTTA TYHJÄSTÄ EI VOI NYHJÄSTÄ

Petotesteissä pystytään myös vahvistamaan ja rohkaisemaan koiria, joilla on mitä vahvistaa. Esimerkiksi nuori metsästyskoira saa hyvän startin metsälle ja omistaja tietää millaisen etäisyyden koira pitää esimerkiksi karhuun. Testissä koira on saanut sopivasti itsevarmuutta ja tietää mitä sillä on edessä, jolloin koira pystyy työskentelemään paremmin. Etäisyys petoon on koirilla yksilöllinen ja liian lähelle petoa menevillä vammautumisen riski on todellinen.  Pitää muistaa, että niin koirissa kuin pedoissakin on erilaisia luonteita ja vaikka koira olisi hyväkin metsästyskoira, aina voi sattua tilanteita, joissa koira saa ns. siipeensä ja se alkaa aristella metsästystilannetta. Näitä koiria on pystytty usein auttamaan ja saamaan ne takaisin onnistuneesti metsästysharrastuksen pariin. Koiran perusluonne ja pehmeys ratkaisee näissä asioissa paljon.

Testien avulla on voitu vaikuttaa positiivisella tavalla myös koiriin, jotka tiedetään muussa elämässä hyvinkin aroiksi tai ylirohkeiksi ja näiden ominaisuuksien vuoksi arkielämässä on ollut paljon haasteita. Testitiimille on raportoitu jo hyvin monista koirista, joiden elämä on helpottunut testeissä käynnin jälkeen. Testeissä jokainen koira on onnistuja - jokainen koira on arvioinut tilanteen sillä hetkellä ja omilla valinnoillaan saanut aikaan menestystä.

Petotesteillä voidaan antaa esimerkiksi nuorille metsästyskoirille hyvä startti metsästysharrastukseen, mutta testeillä voidaan  auttaa myös monia metsässä pedoilta siipeensä saaneita koiria takaisin metsälle.  

OPITTU ASIA VAI TODELLISTA LUONNETTA?

Opittu käytös on asia, joka tulee monelle koiranomistajalle joskus yllätyksenä. Remmirähjääminen tai aidan takana haukkuminen on opittua käytöstä ja koiran käytös voi olla todella rajusti erilainen, kun remmi tai aita poistuu. Koira pystyy opitun käytöksen turvin toimimaan ja myös karkottamaan vähän aremmat pedot kotinurkistaan jo haukullaan. Esimerkiksi laumanvartijakoirien käyttö perustuukin ensisijaisesti koirien varoitushaukkuun, jolloin suurin osa pedoista mieluusti kiertää tällaisen tontin, koska ne eivät halua ottaa riskiä omasta vahingoittumisestaan.

Laumanvartijakoirat toimivat työssään aina parina tai laumana ja yksinäisen koiran ei oleteta pärjäävän susilaumalle tai karhulle vaan koirien toiminta on "tiimityötä". Tässä tiimityössä on tärkeää, että koirista yksikään ei olisi liian arka, sillä arka koira ei kykene edes laumassa tekemään työtään hyvin ja lauman rohkeampien koirien vahingoittumisvaara petojen kanssa on tällöin paljon suurempi. Hyvin arka koira todennäköisimmin pakenee, jos tilanne etenee varoitushaukusta kohtaamiseen ja vähän vähemmän rohkea koira pysyy taustalla eikä mene lähelle kontaktitilanteita. On mielenkiinnosta testattu koiria myös omilla alueillaan ja reaktio on ollut sama kuin ulkopuolisella alueella olevassa testitilanteessa. Rohkeat koirat olleet rohkeita ja arat koirat olleet arkoja. Koirat toimivat laumassakin loppujen lopuksi yksilöinä ja ne varmistavat oman hengissäsäilymisensä ensisijaisesti. Rohkeus ei ole paikkasidonnainen vaan rohkea koira on rohkea joka paikassa. Arka koira voi toimia opitun käytöksen avulla omassa kodissa, autossa jne. ja vaikuttaa rohkealta, mutta se ei ole todellista rohkeutta vaan opittua käytöstä.

ONKO ARKUUS ONGELMA?

Koirakin on psyko-fyysinen olento ja kaikki vaikuttaa kaikkeen. Arkuuden on jo osoitettu olevan osittain perinnöllistä, mutta koirien arkuuteen vaikuttaa myös monet muut tekijät. Arka koira on helposti muulle laumalle myös stressitekijä sen lisäksi, että aran koiran oma elämä voi olla usein hyvin raskasta. Arka koira tekee turhia hälytyksiä ja se reagoi voimakkaammin kuin olisi ehkä tarvetta. Muu lauma joutuu hälytystilaan samalla. Hyvin herkkä ja arka koira voi elää itse jopa jatkuvassa pelossa, mikäli se elää ympäristössä, missä se joutuu jatkuvasti kohtaamaan pelon aiheuttavia asioita. Pelot lisäävät stressiä ja jatkuva stressi altistaa myös monille sairauksille.

Koirat voivat osoittaa arkuuttaan eri tavoin. Työkoirana etenkin millään tavoin voimakkaasti arka koira on yleensä hyvin haasteellinen, sillä työtehtävissä ei voida ennakoida kaikkia asioita. Esimerkiksi ukkosta pelkäävä koira ei kykene toimimaan ukkosella,  vaikka se saattaa olla normaalioloissa erittäin toimiva koira.

Petotesteissä selviää paljon koirien rohkeudesta ja arkuudesta sekä muista luonneominaisuuksista. 

ONKO KOIRANI ARKA VAI ROHKEA?

Testissä ja testiä analysoidessa monen ajatukset ovat keskittyneet miettimään, onko oma koira rohkea vai arka. Rohkeus ja arkuus on oikeasti laaja käsite. Jos kuitenkin yleistetään asiaa, voitaisiin käsitettä ajatella janana, jossa toisessa ääripäässä on hyvin rohkea koira ja toisessa hyvin arka. Molempien ääripään koiria on hyvin vähän. Suurin osa koirista sijoittuu johonkin janan keskimaastoon ja vaikka testissä paljastuisi, ettei koira edustakaan aivan sitä kaikkein rohkeinta kärkikastia, ei koiraa voida kuitenkaan automaattisesti leimata araksi vaikka se aristelisikin jollain tapaa. Yksi testikerta ei luonnollisesti voi kertoa kaikkea koirasta, sillä muita vaikuttavia muuttujia on myös olemassa ja koirat eivät ole koneita.

Saattaa olla, että koira aloittaa testin koettaen karkottaa pedon ensin rajusti, mutta koirasta tulee kuin tyhjiin valunut ilmapallo pienen pyrähdyksen jälkeen. Vastaavasti voi olla koira, joka ensi alkuun esittää sijaistoimintoja tai pelästyy, mutta kuitenkin koiralla on perusrohkeutta ja se toimiikin loppujen lopuksi rohkeasti ja vakuuttavasti, varsinkin kun sen rohkeutta pystytään testissä kuitenkin vahvistamaan myös. Pitää olla kuitenkin aina mitä vahvistaa, tyhjästä ei voi nyhjästä.

Kun katsotaan yksittäisen koiran suoritusta ja vaikkapa hurjan aggressiivista reagointia petoa kohtaan, on tarkasteltava myös paljon muutakin. Automaattisesti hurjasti petoon reagoiva koira ei välttämättä olekaan reipas ja rohkea koira, vaan reaktio tuleekin pelosta huolimatta suuren terävyyden kautta. Koirien terävyydessä on paljon eroja ja terävyyttä ei pidä sotkea rohkeuteen. Ei kannata siis ajatella liian mustavalkoisesti, vaan on siis paljon ”harmaata aluetta” ja koirat voivat olla silti mainioita työkoiria (esim. laumanvartijoina tai metsästyskoirina ym) tai ihan vain kotikoiria ja lenkkeilykavereita, vaikka ne eivät edustaisikaan rohkeinta ääripäätä. Tärkeintä on tietää koiran yksilöominaisuuksista eikä verrata koiraa muihin koiriin.

On muistettava siis että arkuus ja rohkeus on jokseenkin laaja käsite ja tutkijat koettavat selvittää geneettistä taustaa hyvin intensiivisesti. Selvitystyön alla ovat mahdolliset rohkeuteen ja arkuuteen liittyvät geenit ja tuskinpa on olemassa yhtä ainoaa geeniä, joka vaikuttaa. Siksi tutkimusryhmiäkin on USA:n Massachusettin tutkijatiimillä useita erilaisia myös Hannes Lohi tekee tutkimustyötään näiden asioiden parissa. Aivan kaikenlainen koirien arkuus ja rohkeus ei tule ilmi yhdessä testissä vaan koiralla saattaa olla esimerkiksi ääniarkuutta, alusta-arkuutta tai muita arkuuden muotoja, jotka tulee ottaa huomioon erityisesti jalostuksessa. Suosittelemme testaamaan erityisesti jalostuskoiria mahdollisimman monipuolisesti. Yksikään luonnetta mittaava testi (petotesti, luonnetesti, MH-luonnekuvaus, Smartdog ym) ei tee koirasta huonompaa tai parempaa. Jokaisesta testistä voidaan saada lisätietoa koirasta ja tietoja voi hyödyntää erilaisissa harrastuksissa, työkäytössä, arkielämässä ja jalostusvalinnoissa.

TERVETULOA PETOTESTEIHIN®!

Petotestien suurin anti on siinä, että ihmiset oppivat omista koiristaan sekä niiden luonteesta ja käyttäytymisestä lisää. Niin koirien kuin ihmistenkin elämänlaatu ja yhteiselo paranee. Taustalla on myös turvallisuusnäkökulmat petoalueilla liikkuessa - testeissä käyneet koirat ilmoittavat vaarasta jo pelkän hajun perusteella, joten parhaimmillaan koiran sekä omistajan henki säästyy. Tämä asia koskee aivan kaikkia koiria.

Yhdessä kirjoituksessa ei voi  käsitellä kuin pienen pintaraapaisun verran tätä laajaa ja monia kiinnostavaa aihetta, mutta suosittelemme lämpimästi tulemaan seuraamaan Petotestejä useamman testin tai testipäivien ajaksi. Yleisölle on vapaa pääsy testeihin. Testeissä on myös yleisöllä aina mahdollisuus kysyä ja keskustella asioista. Näin asiat avautuvat paljon paremmin ja ne tulee kuultua suoraan Askon suusta.

Tervetuloa Petotestien® mielenkiintoiseen maailmaan - niin koirien kanssa kuin yleisöksikin!

www.petotestit.com 

KONEPETO vs. LUONNONPETO SEKÄ YLEISTÄ PETOTESTAUKSESTA

Toisinaan kysytään, reagoiko koira alustalla liikkuvaan täytettyyn petoon samalla tavoin kuin luonnonpetoon ja vastaako testitilanne aitoja tilanteita. Asko Sorvon Petotesteissä on käynyt useita tuhansia koiria, joista useammalla sadalla koiralla on myös aito kohtaaminen luonnonpedon kanssa. Näiden satojen koirien joukossa kaikenlaisia koiria – muun muassa huipputason metsästyskoiria, joilla metsästetty esimerkiksi karhuja sekä tavallisia seurakoiria ja myös työkäytössä olevia laumanvartijakoiria.

Asko on testannut Petotestejään vuodesta 2012 saakka ja lisäksi hänellä on yli 30 vuoden vankka kokemus koirista, erityisesti laumanvartijakoirista sekä myös lukuisista haastavista tapauksista ja ongelmakoirista. Koirien hienovaraisen elekielen ymmärtäminen, sen tulkinta ja hyödyntäminen testissä on erittäin keskeisessä roolissa petoja ohjatessa.

Ei ole todellakaan yhdentekevää, miten täytetty konepeto liikkuu koiran kanssa!

Jokaiselle koiralle peto liikkuu aina yksilöllisesti ja myös vallitsevan tilanteen mukaan. Testeissä huomioidaan koirien ikä ja taustat. Ennen testiä käydään läpi koiran taustatiedot ja aiempia kokemuksia. Myös 6-7 viikon ikäisiä pentuja voidaan turvallisesti testata, koska Askon Petotestien tarkoituksena EI OLE koirien pelottelu eikä sirkushuvi vaan Petotestit antavat koirista paljon muutakin tietoa kuin vain reaktion petoihin tai niiden hajuihin.

Aito luonnonpetohan voi tulla vastaan nykyään missä tahansa, sillä petohavaintoja on tehty taajamissa ja kaupunkialueillakin jatkuvasti. Koira voi siis törmätä petoon missä vain. On muistettava, että koira ei ajattele ihmisten tavoin inhimillisesti tai romantisoiden, vaan koira elää ”tässä ja nyt” –elämää eikä koiralle ole merkitystä, ollaanko hiekkakentällä vai metsässä. Testipaikan tulee olla kuitenkin mahdollisimman rauhallinen ja muutoin häiriövapaa, jotta saadaan koiran todelliset reaktiot esiin ilman ylimääräistä koiran paineistumista tai häiriintymistä testin ulkopuolisista asioista. Koska koiran täytyy saada toimia mahdollisimman vapaasti ja ilman pakotteita,  pieni suljettu tila esim. pieni aidattu alue, jääkiekkokaukalo tms. ei toimi koiralle reiluna testipaikkana eikä liioin suuret yleisötapahtumatkaan häiriön vuoksi.

Vaikka huumoriakaan ei ole Askon testeissä ikinä unohdettu, huumori kuuluu muuhun yhteyteen kuin itse testaushetkeen. Testaaminen toteutetaan aina eettisesti ja ammattitaitoisesti sekä ennen kaikkea huomioiden sen, että koiralle tilanne on tositilanne eikä sirkushuvi. Askon testeissä pedot ovat vakuuttavia ja ne on tehty nimenomaan petotestausta varten. Pedot on täyttänyt alansa huipputekijä ja petojen asennoissa sekä ilmeissä on huomioitu myös kaikenkokoiset koirat. Pedot ovat koirien näkökulmasta aidon uhkaavia ja ne on hajustettu aidoilla hajuilla. Lisänä testissä on tietenkin hajujälkenä aidot pesätarpeet ja ulosteet. Äänimaailma ei sen sijaan Petotesteihin kuulu, koska yksikään saalistava peto ei saalistaessaan ääntele ja näin hiljainen sekä elekieleltään uhkaava peto on koiralle huomattavasti aidompi ja haastavampi.

Kummallisia rituaaleja vai koiramaisia tapoja selviytyä haasteista?

Koirien elekieli ja reaktiot ovat varsin mielenkiintoinen aihealue! Joskus harhauttavaa on, kun koirat alkavat testipedon nähdessään nuuskia maata tai merkkailla selkä petoon päin tai suorittaa muita kummallisia rituaalejaan. Tämä sama ilmiö on nähtävillä myös esimerkiksi koulutuskentillä, jossa koirat usein esittävät  sijaistoimintoja, kun ne joutuvat ristiriitatilanteeseen eivätkä tiedä, miten tilanteessa kuuluisi toimia tai miten uhkatilanteesta pääsisi eroon. Koirat esittävät usein pedoille myös rauhoittavia signaaleja selvitäkseen tilanteesta. Ihmisen silmään tämä vaikuttaa oudolta ja jopa epäloogiselta, mutta nämä keinot ovat vain yhdenlaisia koiramaisia tapoja selviytyä eri tilanteista. Ihmisen silmään saattaa vaikuttaa, ettei koira reagoi petoon tai se ei välitä siitä, mutta koiran elekieli kertoo vallan muuta. Samalla tavoin koirat toimivat myös luonnonpetojen kanssa kuin testeissä. Osa metsästyskoirista kokeekin kohtalonsa esimerkiksi haukkuessaan ylirohkeina liian lähellä karhua tai suhtautuessaan suteen kuin ”koirapuistokaveriin”. 

Testit korreloivat erittäin hyvin tosielämän luonnonpetokohtaamisten kanssa ja antavat koirille myös turvallisen ensikohtaamiskokemuksen

Luonnonpetoihin voi törmätä nykyisin melkeinpä missä tahansa ja monilla on mm. mökeillä tai kesälomanviettoalueilla monenlaista petopainetta. Testatut koirat ovat osanneet varoittaa omistajiaan pedoista selkeämmin. Jokainen petokohtaaminenkin on aina uniikki, pedotkin ovat erilaisia ja tulee muistaa että vaikka testit korreloivat erittäin hyvin tosielämän petokohtaamisten kanssa, testisuoritukseen testipäivänä vaikuttavat myös monet seikat. Esimerkiksi aiempi stressitila, hormonaaliset tekijät (mm. valeraskaus) tai koiran kiputilat/sairaus vaikuttavat koiran tekemiin valintoihin.  

Metsästyskoirien kohdalla pystytään Petotesteillä myös vahvistamaan koiran olemassa olevia taipumuksia ja näin suurpetojen metsästykseen tarkoitetut koirat saavat hyvän startin metsästysharrastukseen. Myös metsässä ”kovia kokeneet” koirat ovat saaneet itsevarmuutta huonojen kokemusten jälkeen ja osa koirista on saatu onnistuneesti palaamaan työtehtäviin metsästyksen pariin. Luonnollisesti koiran kovuus ja muu luonne ratkaisee, kykeneekö koira palautumaan huonosta metsästyskokemuksesta, mutta Askon taitavasti ohjaamien petojen avulla on moni koira saanut palata omistajineen yhteisille ja menestyksekkäille metsästysretkille!

Laumanvartijakoirien työtehtävät painottuvat Suomessa omille alueille, joissa koirat pääsääntöisesti karkottavat jo olemassaolollaan ja haukullaan pedot tilojen lähettyviltä. Aina näin ei käy ja siksi eläinten omistajille on tärkeää tietää työkoirien todellinen rohkeustaso. Vaikka laumanvartijakoirat omalla alueellaan tai oman lauman parissa hyödyntävät opitun käytöksen ja resurssien tuomaa tukea,  arat koirat väistyvät todella uhkaavien tilanteiden tultua pois tilanteesta. Laumanvartijakoirat toimivat tiimissä, useamman koiran voimin ja näin esimerkiksi laumatestistä saadaan yksilötestien lisäksi erittäin paljon lisätietoa, jota koirien omistaja ja eläintilallinen pystyy hyödyntämään ja turvaamaan entistä paremmin eläimiään.  Laumatestissä paljastuu asioita, joita ei välttämättä normaalissa tasaisessa arkielämässä omistajille ole selvinnyt. Laumatesti paljastaa esimerkiksi kuka tiukan paikan tullen ottaa vastuun ja miten koirat suorittavat työnjakoa ja toimivat tiiminä. Laumatesti soveltuu kaikille muillekin roduille.

Testiympäristöstä

Askon Sorvon järjestämissä Petotesteissä otetaan huomioon myös testiympäristö. Testipaikalla koirilla tulee olla riittävästi tilaa myös tarvittaessa paeta ja yleisö on sijoitettu siten, ettei se häiritse koiran keskittymistä itse testiin. Juoksuiset nartut on aina sijoitettu aikataulussa päivän loppuun siten, etteivät ne häiritse uroskoirien suorituksia. Näin huolehdimme, ettei ympäristö tuota koiralle painetta tai ylimääräistä häiriötä, joka voisi koiran suoritukseen vaikuttaa. Jokainen testattava koira saa Askolta samanlaisen koiraa ja omistajaa kunnioittavan kohtelun ja arvostelun. Jokainen suoritus on aina upean diplomin sekä kattavan kirjallisen ja suullisen palautteen arvoinen!

Asko Sorvon Petotestit ovat mukana myös Massachusettin yliopiston tutkijoiden (PhD Elinor Karlsson, geenitutkija ja PhD Kathryn Lord, susien ja koirien käyttäytymistutkija) The Working Dog Genetics Project- geenitutkimusprojektissa, jossa on tarkoitus kartoittaa rohkeus- ja arkuusgeenejä. Petotestit ovat yksi tutkimusryhmä suuressa tutkimusprojektissa. 

Petotestit toteutetaan aina koiralähtöisesti,
 koirat yksilöllisesti huomioiden!

Tervetuloa Asko Sorvon Petotesteihin 

 – jo vuodesta 2012!

www.petotestit.com

Testattavina eläiminä Viljo-karhu, Arska-susi, Elvis-ilves ja Mauri villisika

Lisätietoja testeistä liittyvistä asioista testaajalta Asko Sorvolta puh. 046 563 5539

Järjestäjien yhteydenotot ja muut: petotestit@gmail.com  tai Hanna-Mari Rajaniemi puh 040 549 3000

Ilmoittautumisiin liittyvät tiedustelut: ilmot.petotestit@gmail.com

Petotestielokuva!

Esittelyssä elokuvantekijä MARIANNA MILHORAT, Kanada 

Petotestit ovat todella mielenkiintoisia ja niistä voi tehdä vaikka elokuvan!
Meillä oli kunnia saada kanadalainen elokuvantekijä Marianna Milhorat vieraaksemme. Hän tuli Suomeen pariksi viikoksi varta vasten kuvatakseen omaa elokuvaprojektiaan petotesteistä! Marianna olisi ollut mieluusti pari kuukautta kanssamme, mutta viisumisyistä joutui lyhentämään Suomessa oloaikaansa pariin viikkoon. Mielenkiinnolla odotamme valmista elokuvaa nähtäväksemme!

Tarkkaa aikataulua elokuvan valmistumiseen ei ole valitettavasti tiedossamme, odotamme sitä yhtä innolla kuin tekin!

(Videopätkä hidastettu, koirien ääniä ei ole muutoin muokattu)

MARIANNA MILHORAT JA "BEAST TEST"

Olen elokuvantekijä Montréalista, Kanadasta. Vuonna 2016 olin Serlachiuksen taiteilijaresidenssissä Serlachius-museossa Mäntässä, jossa sain tietää silloin paikkakunnalla järjestettävistä Petotesteistä. Tänä vuonna palasin Serlachiukseen työskentelemään lyhyen videon, ”Beast Test”:n kanssa, joka kuvaa petotestejä. Minusta kiinnostavaa oli se, että tällaiset petotestit ovat ainutlaatuisia - kukaan Kanadassa ei ole nähnyt mitään sellaista! Kiinnostavaa on nähdä koirien ilmeissä muutos, kun ne näkevät pedot ensimmäistä kertaa sekä koirien reaktioiden voimakkuus hieman absurdinkin oloisten mekaanisten petojen kanssa.  Minuun teki vaikutuksen myös Askon syvällinen koirien tuntemus ja miten hän tulkitsee erittäin hienovaraisia ​koirien kehonkielen ​signaaleja.

Marianna Milhorat ja Viljo-karhu

Tänä vuonna olin mukana  Askon ja Hanna-Marin kanssa petotesteissä Mäntässä, Hämeenlinnassa, Raumalla ja Jyväskylässä filmatakseni elokuvaani. Olen oppinut niin paljon uutta ja kiehtovaa tietoa. Tärkeimmäksi on osoittautunut, että koiran rohkeus perustuu hyvin pitkälle genetiikkaan eikä ole sidoksissa rotuun, kokoon tai koulutukseen. Oli mielenkiintoista oppia myös Petotestien yhteistyöstä tutkijoiden kanssa. Massachusett’n yliopiston tutkijat pyrkivät tunnistamaan tiettyjä geenejä, jotka voivat ennustaa rohkeampia tai arempia koiria. Olin myös yllättynyt siitä, että Petotestit voi olla jopa terapeuttinen liian aggressiivisille koirille, joista jotkut ovat osallistuneet useisiin testitapahtumiin ja joiden käyttäytyminen paranee joka kerta! 

Rakastin kuulemista siitä, miten ihmiset ajattelivat siitä miten heidän koiransa reagoisivat ennen testiä ja sitten nähdä, miten heidän koiransa todellisuudessa reagoivat. Usein se reaktio oli täysin erilainen! Yksi asia, johon olin hieman pettynyt on se, että koirat ajattelevatkin vain omaa selviytymistään, kun ne kohtaavat pedot, eivätkä itse asiassa suojaakaan varsinaisesti ensisijaisesti omistajiaan. Kasvoin Vermontin villieläinten keskellä ja tapasin monia karhuja ja ilveksiä, kun matkasin metsässä samojedini Maxin kanssa. Minun annettiin pitää koiraani uskollisena eläimenä, joka tekisi kaikkensa suojellakseen "laumaansa". Että miten oli, Max?!

”Beast Test” videoni yhteydessä on myös haastatteluosiot Askon, Hanna-Marin ja osallistujien kanssa. Olitko yllättynyt koirasi reaktiosta Petotestissä? Onko sinulla tai koirallasi ikimuistoinen kohtaaminen luonnonvaraisten petoeläinten kanssa? Kehotan teitä ottamaan minuun yhteyttä!

Olen varma, että kaikille, jotka ovat Askon kanssa puhuneet ja hänet tavanneet, on käynyt ilmi kuinka syvästi hän välittää koirista ja auttaa ihmisiä ymmärtämään koiriaan paremmin. Olen äärimmäisen kiitollinen Askolle ja Hanna-Marille heidän vieraanvaraisuudestaan ja  toivottamisesta tervetulleeksi elokuvan tekoon. Kiitos paikallisille koordinaattoreille sekä osallistuneille koirakoille.

Kiitos paljon! Odotan mielelläni tilaisuutta jakaa elokuvani ”Beast Test” pian.


Parhain terveisin,
Marianna Milhorat

mariannamilhorat.com

Petotestikokemuksia, osa 1 Cara & Outi

Cara eli Flyblackangel Fast And Fighter sekä omistajansa Outi Hokkanen.

Flyblackangel Fast And Fighter eli tutummin ”Cara” on noin 1,5 vuotias cane corso narttu Mikkelistä. Cara on käynyt useita kertoja petotesteissä, yhteensä seitsemän kertaa, käyden läpi kaikki pedot jopa useampaankin kertaan. Monet testeissä käyneet ovatkin nähneet tämän hurjimusneidon vauhdissa. Nyt Mikkelin testissä Cara oli toista kertaa susitestissä. Petotestit ovat olleet Caran elämässä jokseenkin merkittävässä roolissa.

Omistajansa Outi Hokkanen kertoo, että alunperin he päätyivät Caran kanssa petotestiin siksi, että omistaja oli koiransa kanssa pienessä pattitilanteessa. Outin mukaan oli välillä hieman epäselvää onko koira rohkea vaiko arka ja millä tavoin koiran kanssa tulisi edetä jatkossa. Testit ovat kertoneet koirasta paljon ja auttaneet sen kanssa arkielämässä. On selvinnyt paljon muutakin kuin vain miten koira reagoi petoihin. 

 

Nykyään Cara on yleisön keskuudessa rauhallinen ja tasapainoinen, jopa hakeutuu ystävälliseen kontaktiin ihmisten kanssa.

Caralla on myös oikea petokohtaaminen ilveksen kanssa. Pihapiirin tuntumaan pellolle tuli ilves, jonka Cara karkoitti tehokkaasti pois. Ilves  oli sitkeä sissi ja kuitenkin tuli jonkin ajan kuluttua uudelleen - ja Cara hoiti tehtävänsä toistamiseen  eikä ilvestä enää sen koommin ole näkynyt.

Cara on saanut petotesteistä Outin mukaan hurjan paljon itseluottamusta ja se onkin hyvin tärkeä asia nuorelle koiralle. Tärkein syy tulla testeihin on se, että omistajan mukaan Cara nauttii suunnattoman paljon – ja tämän kyllä voi kuka tahansa todeta. Koiran käytöksessä on myös tapahtunut suuren suuri positiivinen muutos lähtötilanteeseen nähden. Ennen koira oli vieraille aggressiivinen eikä halunnut oikein olla kontaktissa, mutta nyt Carasta on tullut varsin rento ja se jopa hakeutuu vieraiden ihmisten luokse ystävällisin aikein. Tämä seikka on huomattu selvästi myös Petotestitiimin keskuudessa, Cara on kuin eri koira nykyään. Koira pääsee purkamaan viettejään testissä ja arki koiran kanssa on sujunut omistajan mukaan jo aivan ensimmäisen petotestin jälkeen paljon mukavammin. Samasta pentueesta on testattu myös Caran veli, joka on luonteeltaan vähän erilainen kuin Cara. 

Caran omistaja Outi Hokkanen on suositellut petotestejä tuttavapiirissään ja suosittelee lämpimästi testejä kaikille rotuun, ikään, kokoon tai sukupuoleen katsomatta. Petotestit antavat paljon muutakin kuin vain tiedon koiran rohkeudesta karkottaa pedot. Myös Caran kasvattaja on suhtautunut petotesteihin kannustavasti ja Espanjan matkallaan hän on kertonut testeistä myös espanjalaisille ystävilleen.

               Outille ja Caralle kiitos haastattelusta!

  Jatkoa luvassa eli lisää haastatteluja tulossa - pysykää kuulolla ja   tulkaa rohkeasti tutustumaan petotestien jännittävään maailmaan!

MIKSI PETOTESTAISIN KOIRANI?

Mikä petotesti? Miksi?

Petotestien historiaa

Petotestejä on tehty laumanvartijakoirille sekä metsästyskoirille jo ammoisina aikoina, joskin varsin brutaaleinkin keinoin käyttäen eläviä, henkitoreissaan olevia tai vastikää tapettuja petoja. Edelleen näitä hyvin epäeettisiä keinoja käytetään joissakin maissa. Koirista on koetettu selvittää kautta aikojen rohkeutta ja kykyä toimia rodunomaisesti toivotulla tavalla. Laumanvartijoina työskentelevien halutaan karkottavan pedot karjaeläinten ja pihapiirin lähettyviltä ja joidenkin metsästyskoirien halutaan omaavan riistaviettiä  eri petoja kohtaan metsästystä ajatellen. Asko Sorvo aloitti  Petotestien® kehittämisen vuonna 2012. Idean testaamiseen hän sai Antti Paloheimolta, joka ehdotti että Asko ryhtyisi kehittämään testejä erityisesti laumanvartijoita ja muita kuin metsästysrotuja ajatellen. 

Miksi tänä päivänä testataan konepedoilla?

Kaukkarin "kalustoesittely" Arska-sudelle.

Edelleen halutaan selvittää koirien toimintakykyä sekä rohkeutta ja se tehdään nyt koira- ja petoystävällisellä sekä eettistä tarkastelua kestävällä tavalla. Esimerkiksi laumanvartijarotuisten koirien halutaan yhä kykenevän petojen karkottamiseen muiden laumanvartijatehtävien lisäksi ja petojen metsästykseen käytettävien rotujen halutaan kykenevän hallitusti ja turvallisesti työhön, mihin ne on jalostettu. Testit soveltuvat myös erinomaisesti aivan tavallisen seurakoiran luonneominaisuuksien kartoittamiseen. Mitä paremmin omistaja tuntee omaa koiraansa, myös arkielämä ja erilaiset harrastukset helpottuvat.  Osa nykyään puhtaasti seurakoirina pidetyistä koirista omaa toisinaan varsin hurjan luonteen ja ne saattavat hyvinkin intensiivisesti yrittää karkottaa petoja – hyvinkin pienestä koostaan huolimatta. 

Asenne ratkaisee - aina!

Mitä testistä saadaan selville – mitä testi antaa?

 Yhdenkään koiran reaktiot eivät tee koirasta sinällään huonompaa tai parempaa. Reaktiot vain ovat hyvä tieto esimerkiksi koiran rohkeudesta ja toimintakyvystä petojen kanssa sekä myös koiran kyvystä palautua tuosta testitilanteesta, joka koiran näkökulmasta on kuitenkin aivan tositilanne. Tämä sama on todistettu tuhansien koirien kanssa ja erilaisissa ympäristöissä. Koirat eivät tee eroa onko miljöö metsämaisema vai konehallin takapiha. Nykyään petoja on myös kaupunkiympäristössä, joten onneksi koirat eivät ole saaneet käsiinsä mitään opusta, jossa väitettäisiin näiden petojen liikkuvan vain metsissä!

Koirien reaktiot tuovat erittäin paljon tietoa myös esimerkiksi paljon metsässä petoalueilla koiriensa kanssa liikkuville tavallisille koiraharrastajillekin. Koiranomistajat oppivat lukemaan oman koiransa käytöstä ja parhaimmassa tapauksessa näin pelastamaan sekä oma että omistajan nahka. Testissä esiin tuleva koirien rohkeustaso ja kyky palautua antavat myös työkaluja yleisesti erilaisiin koiraharrastuslajeihin esimerkiksi koiran työskentelykestävyydestä, hermorakenteesta ja kovuudesta.

Testeistä hyötyvät siis omistajineen aivan kaiken rotuiset koirat ikään ja kokoon sekä käyttötarkoitukseen katsomatta. Meille on raportoitu jo sadoista koirista, joilla on petotestien jälkeen tullut aito petokohtaaminen ja reaktio on koirilla ollut hyvin identtinen testissä tulleen reaktion kanssa.  Asko Sorvon järjestämissä Petotesteissä käytetään aitoja karhun, suden, ilveksen ja villisian jätöksiä ja koirille jää testitilanteista muistijälki. Seuraavalla kerralla koira reagoi jo pelkkään hajuun ja petoa ei tarvitse enää fyysisesti nähdä. Tämä on hyvä tieto koiran omistajalle.

Testit tehdään aina yksilöllisesti ja koirien ehdoilla. Konepedot ovat ”ei-niin-rohkeille-sankareille” kiltimpiä eikä koiria ole tarkoituksenmukaista pelotella. Reaktiot saadaan selville aina koiraystävällisin keinoin. Siksi on turvallista testata myös luovutusikäisiä pentujakin, jolloin nähdään varsin suuriakin eroja pentueen sisällä. Samoja pentuja on testattu myöhemmin vanhempana uudelleen ja reaktio on tullut hyvin samalla tavoin kuin pentuna.

Petotesteissä tärkeässä roolissa on myös koirien kokonaisvaltainen hyvinvointi ja siihen kuuluvat mm. koiran terveen itsetunnon rakentaminen sekä käyttäytymistarpeiden purkaminen ja virikkeellistäminen. Testeissä jokainen koira on onnistuja. 

Työkoira, harrastuskoira, kotikoira... 

Koirarodut, joilta jo rotumääritelmässä edellytetään rohkeaa ja pelotonta luonnetta paljastavat testissä aika paljon rohkeudesta ja toimintakyvystään uudessa ja haasteellisessa tilanteessa. Ne saattavat kotioloissa opitun käytöksen turvin pärjätä aivan mainiosti kotikoirina ja jopa olla osa varsin kivasti toimivaa laumaa, mutta omistajille tärkeää tietoa tulee koirien yksilöominaisuuksista. Mikäli karjaeläimiä vartioivat laumanvartijakoirat, tulisi koirien olla kaikkien keskimääräistä rohkeampia petojen karkottamisessa, jotta ne kykenevät tekemään erittäin hyvin työtään. Suurin osa pedoista kuitenkin jo tutkimustenkin mukaan välttelee pääsääntöisesti alueita, joilla on etenkin useampia koiria ja siten petopaine on pienempi. Lisäksi yleensä pedot eivät halua ottaa kontaktia vammautumisen riskin vuoksi ja yleensä koirien intensiivinen haukku riittää pelotteeksi. On kuitenkin muistettava, että niin koirat kuin pedotkin ovat eriluonteisia, toiset rohkeampia kuin toiset.  Mikäli koiralauma koostuisi vain aremmista koirista, tämäkin olisi vain omistajalle yksi tieto muun tiedon lisäksi ja antaisi mahdollisuuden varautua eläinten turvaamiseen mahdollisesti muillakin keinoilla. Laumanvartijakoirien käyttö on hyvin vanha ja petoystävällinen tapa suojella kotieläimiä. 

Laumanvartijoiden toiminta perustuu petojen karkottamiseen

Metsästäjät pääsevät turvallisesti näkemään koiriensa reaktioita ja toimintaa petojen läsnäollessa ja monen metsästäjän kertomat ”erikoiset metsäreissut” ovat saaneet selityksen. Metsästäjät osaavat testin jälkeen lukea ja kuunnella koiriansa entistä tarkemmin, esimerkiksi haukkuääni kertoo paljon siitä, mistä riistasta on kulloinkin kysymys.

Tavalliselle harrastajalle ja metsässä liikkuvalle oman koiran testistä tutuksi tullut reaktio voi paljastaa vaikkapa marjamättään takana olevan karhun yhä selvemmin ja näin sieni- ja marjareissuista voi tulla entistä rennompia, kun pystyy lukemaan koiran selviä reaktioita.

Karjalan karhukoira karhutestissä

Laumatestistä

Suurin osa Petotesteistä tehdään yksilötesteinä, mutta laumatestit antavat hyvin paljon tietoa omistajille mm. koirien välisestä kommunikaatiosta, laumahierarkiasta jne. Joskus koiralauman kanssa arjessa tulee haasteellisia tilanteita ja näissä tilanteissa on monesti avuksi tullut laumatesti. Esimerkiksi laumatesti paljastaa koirista asioita, joita välttämättä tavallisessa arjessa ei kyetä selvästi havaitsemaan ja siten monet jännitteet on kyetty purkamaan testistä saadun informaation perusteella.

Laumatestissä voidaan testata saman perheen koiria.

Ominaisuuksien kartoitus toimii työkaluna  arjessa, työssä ja harrastuksissa

Yllätyksenä monille koiraharrastajille on tullut, miten jokaisesta rodusta löytyy eri tavoin reagoivia koiria. Pikkuruinen chihuahua saattaa toimia karhun kanssa kuten paraskin karhukoira tai hoidella petojen karkotustehtävän ensiluokkaisella tavalla. Omistajalle tärkeä tieto on myös viettitaso, joka vaihtelee suuresti. Mikäli koiralla on hyvin voimakas viettitaso, se ei tule kutsusta luokse ja tämäkin on vain omistajalle yksi tärkeä tieto monen muun lisäksi. Testeistä saadaan siis hyvin paljon informaatiota koirien reaktioista ja käyttäytymisestä.

Lentäviä koiria?

Kuten kaikki testit, Petotestikin on vain yksi työväline koiraharrastajille. Toisille petotesteissä käyminen on myös koiran virikkeellistämistä. Esimerkiksi kypsään ikään tulleet karhumetsällä käyneet isännät (ja emännät myös!) voivat tuoda koiransa harrastamaan ”metsästystä” turvallisesti ja mukavasti. On monen monta hyvää syytä tulla Petotesteihin koiriensa kanssa!

Testit kertovat koirista hyvin paljon!

Testin päätteeksi nähdään koiran kyky palautua tilanteesta ja koirien asenne testien jälkeen on ollut:”Peto tuli, peto meni – mitä seuraavaksi?” Mikäli koira osoittaisi merkkejä voimakkaasta psyykkisestä tai fyysisestä kuormittumisesta, testi keskeytettäisiin välittömästi. Sairaita koiria ei testata myöskään.

 

Vaikka testissä koira toimisi erittäin topakasti,
hyvähermoinen koira palautuu testistä hyvin nopeasti
ilman päälle jäävää aggressiota.

Millainen koira saa osallistua testeihin?

Petotesteihin voi osallistua jokainen terve koira, jolla on ikää ainakin noin 6-7 viikkoa. Koirien ei tarvitse olla rekisteröityjä rotukoiria vaan testeihin ovat tervetulleita myös monirotuiset ja rekisteröimättömät rotuun, kokoon ja sukupuoleen katsomatta. Juoksuiset nartut testataan aina päivän viimeisenä. 

Koiran tulee olla kliinisesti terve eikä sillä ole esim. epilepsialääkitystä, sydänsairauksia, selkeitä kiputiloja tai muita hankalia rajoitteita, jotka voisivat hankaloittaa koiran nopeitakin reaktioita. Hoitotasapainossa oleva mm. kilpirauhasen vajaatoiminta ei estä osallistumista. Epäselvissä tapauksissa kannattaa kysyä testaajalta (Asko Sorvo) tarkemmin.
Testialuella on vain testattava koira / laumatestin koirat eikä ulkopuolisia koiria saa testialueen lähellä olla.

Lopuksi:

Aina kannattaa muistaa, että testissä ollut koira on se sama ”Maailman Paras koira” testin jälkeenkin!
Testistä saa aina tarkan kirjallisen sekä kattavan suullisen palautteen. Jokainen testiin osallistunut koira saa myös upean diplomin.

Jokaiselle pedolle on oma diplominsa, kuvassa susitestin diplomi.

Tiesitkö meistä?

Olemme mukana kansainvälisessä koirien geenitutkimusprojektissa ”TheWorking Dog Genetics Project”, jossa tutkijoiden PhD Elinor Karlsson ja PhD Kathryn Lord toimesta koetetaan kartoittaa koirien rohkeus- ja arkuusgeenejä. Olemme keskustelleet myös johtavan suomalaisen koiragenetiikan professorin Hannes Lohen kanssa tulevasta yhteistyöstä. 
Lisätietoja näistä uusista jutuista myöhemmin!
Pysyhän kuulolla ja nähdään testeissä!

Tutkijat Elinor Karlsson ja Kathryn Lord sekä Asko ja Hanna-Mari petojen keskellä