tiistai 19. maaliskuuta 2019

MIKSI PETOTESTAISIN KOIRANI?


Mikä petotesti? Miksi?



Petotestien historiaa


Petotestejä on tehty laumanvartijakoirille sekä metsästyskoirille jo ammoisina aikoina, joskin varsin brutaaleinkin keinoin käyttäen eläviä, henkitoreissaan olevia tai vastikää tapettuja petoja. Edelleen näitä hyvin epäeettisiä keinoja käytetään joissakin maissa. Koirista on koetettu selvittää kautta aikojen rohkeutta ja kykyä toimia rodunomaisesti toivotulla tavalla. Laumanvartijoina työskentelevien halutaan karkottavan pedot karjaeläinten ja pihapiirin lähettyviltä ja joidenkin metsästyskoirien halutaan omaavan riistaviettiä  eri petoja kohtaan metsästystä ajatellen.



Miksi tänä päivänä testataan konepedoilla?
Kaukkarin "kalustoesittely" Arska-sudelle.


Edelleen halutaan selvittää koirien toimintakykyä sekä rohkeutta ja se tehdään nyt koira- ja petoystävällisellä sekä eettistä tarkastelua kestävällä tavalla. Laumanvartijarotuisten koirien halutaan yhä kykenevän petojen karkottamiseen muiden laumanvartijatehtävien lisäksi ja petojen metsästykseen käytettävien rotujen halutaan kykenevän hallitusti ja turvallisesti työhön, mihin ne on jalostettu. Tähän samaan listaan voidaan lisätä kaikki muut usein seurakoirinakin pidettävät koirarodut, joiden reaktiot vaihtelevat aidoissakin petokohtaamisissa hyvinkin paljon. Osa nykyään puhtaasti seurakoirina pidetyistä koirista omaa toisinaan varsin hurjan luonteen ja ne saattavat hyvinkin intensiivisesti yrittää karkottaa petoja – hyvinkin pienestä koostaan huolimatta. 


Asenne ratkaisee - aina!

Mitä testistä saadaan selville – mitä testi antaa?





 Yhdenkään koiran reaktiot eivät tee koirasta sinällään huonompaa tai parempaa. Reaktiot vain ovat hyvä tieto esimerkiksi koiran rohkeudesta ja toimintakyvystä petojen kanssa sekä myös koiran kyvystä palautua tuosta testitilanteesta, joka koiran näkökulmasta on kuitenkin aivan tositilanne. Tämä sama on todistettu tuhansien koirien kanssa ja erilaisissa ympäristöissä. Koirat eivät tee eroa onko miljöö metsämaisema vai konehallin takapiha. Nykyään petoja on myös kaupunkiympäristössä, joten onneksi koirat eivät ole saaneet käsiinsä mitään opusta, jossa väitettäisiin näiden petojen liikkuvan vain metsissä!



Koirien reaktiot tuovat erittäin paljon tietoa myös esimerkiksi paljon metsässä petoalueilla koiriensa kanssa liikkuville tavallisille koiraharrastajillekin. Koiranomistajat oppivat lukemaan oman koiransa käytöstä ja parhaimmassa tapauksessa näin pelastamaan sekä oma että omistajan nahka. Testissä esiin tuleva koirien rohkeustaso ja kyky palautua antavat myös työkaluja yleisesti erilaisiin koiraharrastuslajeihin esimerkiksi koiran työskentelykestävyydestä, hermorakenteesta ja kovuudesta. Testeistä hyötyvät siis omistajineen aivan kaiken rotuiset koirat ikään ja kokoon sekä käyttötarkoitukseen katsomatta. Meille on raportoitu jo sadoista koirista, joilla on petotestien jälkeen tullut aito petokohtaaminen ja reaktio on koirilla ollut hyvin identtinen testissä tulleen reaktion kanssa.  Asko Sorvon järjestämissä petotesteissä käytetään aitoja karhun, suden, ilveksen ja villisian jätöksiä ja koirille jää testitilanteista muistijälki. Seuraavalla kerralla koira reagoi jo pelkkään hajuun ja petoa ei tarvitse enää fyysisesti nähdä. Tämä on hyvä tieto koiran omistajalle. Testit tehdään aina yksilöllisesti ja koirien ehdoilla. Konepedot ovat ”ei-niin-rohkeille-sankareille” kiltimpiä eikä koiria ole tarkoituksenmukaista pelotella. Reaktiot saadaan selville aina koiraystävällisin keinoin. Siksi on turvallista testata myös luovutusikäisiä pentujakin, jolloin nähdään varsin suuriakin eroja pentueen sisällä. Samoja pentuja on testattu myöhemmin vanhempana uudelleen ja reaktio on tullut hyvin samalla tavoin kuin pentuna.


Koirarodut, joilta jo rotumääritelmässä edellytetään rohkeaa ja pelotonta luonnetta paljastavat testissä aika paljon rohkeudesta ja toimintakyvystään. Ne saattavat kotioloissa opitun käytöksen turvin pärjätä aivan mainiosti kotikoirina ja jopa olla osa varsin kivasti toimivaa laumaa, mutta omistajille tärkeää tietoa tulee koirien yksilöominaisuuksista. Mikäli karjaeläimiä vartioivat laumanvartijakoirat, tulisi koirien olla kaikkien keskimääräistä rohkeampia petojen karkottamisessa, jotta ne kykenevät tekemään erittäin hyvin työtään. Suurin osa pedoista kuitenkin jo tutkimustenkin mukaan välttelee pääsääntöisesti alueita, joilla on etenkin useampia koiria ja siten petopaine on pienempi. Lisäksi yleensä pedot eivät halua ottaa kontaktia vammautumisen riskin vuoksi ja yleensä koirien intensiivinen haukku riittää pelotteeksi. On kuitenkin muistettava, että niin koirat kuin pedotkin ovat eriluonteisia, toiset rohkeampia kuin toiset.  Mikäli koiralauma koostuisi vain aremmista koirista, tämäkin olisi vain omistajalle yksi tieto muun tiedon lisäksi ja antaisi mahdollisuuden varautua eläinten turvaamiseen mahdollisesti muillakin keinoilla. Laumanvartijakoirien käyttö on hyvin vanha ja petoystävällinen tapa suojella kotieläimiä. 



Laumanvartijoiden toiminta perustuu petojen karkottamiseen


Metsästäjät pääsevät turvallisesti näkemään koiriensa reaktioita ja toimintaa petojen läsnäollessa ja monen metsästäjän kertomat ”erikoiset metsäreissut” ovat saaneet selityksen. Metsästäjät osaavat testin jälkeen lukea ja kuunnella koiriansa entistä tarkemmin, esimerkiksi haukkuääni kertoo paljon siitä, mistä riistasta on kulloinkin kysymys.
Tavalliselle harrastajalle ja metsässä liikkuvalle oman koiran testistä tutuksi tullut reaktio voi paljastaa vaikkapa marjamättään takana olevan karhun yhä selvemmin ja näin sieni- ja marjareissuista voi tulla entistä rennompia, kun pystyy lukemaan koiran selviä reaktioita.


Karjalan karhukoira karhutestissä


Suurin osa petotesteistä tehdään yksilötesteinä, mutta laumatestit antavat hyvin paljon tietoa omistajille mm. koirien välisestä kommunikaatiosta, laumahierarkiasta jne. Joskus koiralauman kanssa arjessa tulee haasteellisia tilanteita ja näissä tilanteissa on monesti avuksi tullut laumatesti. Esimerkiksi laumatesti paljastaa koirista asioita, joita välttämättä tavallisessa arjessa ei kyetä selvästi havaitsemaan ja siten monet jännitteet on kyetty purkamaan testistä saadun informaation perusteella.


Laumatestissä voidaan testata saman perheen koiria.

Yllätyksenä monille koiraharrastajille on tullut, miten jokaisesta rodusta löytyy eri tavoin reagoivia koiria. Pikkuruinen chihuahua saattaa toimia karhun kanssa kuten paraskin karhukoira tai hoidella petojen karkotustehtävän ensiluokkaisella tavalla. Omistajalle tärkeä tieto on myös viettitaso, joka vaihtelee suuresti. Mikäli koiralla on hyvin voimakas viettitaso, se ei tule kutsusta luokse ja tämäkin on vain omistajalle yksi tärkeä tieto monen muun lisäksi. Testeistä saadaan siis hyvin paljon informaatiota koirien reaktioista ja käyttäytymisestä.


Lentäviä koiria?

Kuten kaikki testit, petotestikin on vain yksi työväline koiraharrastajille. Toisille petotesteissä käyminen on myös koiran virikkeellistämistä. Esimerkiksi kypsään ikään tulleet karhumetsällä käyneet isännät (ja emännät myös!) voivat tuoda koiransa harrastamaan ”metsästystä” turvallisesti ja mukavasti. On monen monta hyvää syytä tulla petotesteihin koiriensa kanssa!


Testit kertovat koirista hyvin paljon!

Testin päätteeksi nähdään koiran kyky palautua tilanteesta ja koirien asenne testien jälkeen on ollut:”Peto tuli, peto meni – mitä seuraavaksi?” Mikäli koira osoittaisi merkkejä voimakkaasta psyykkisestä tai fyysisestä kuormittumisesta, testi keskeytettäisiin välittömästi. Sairaita koiria ei testata myöskään.

 
Vaikka testissä koira toimisi erittäin topakasti,
hyvähermoinen koira palautuu testistä hyvin nopeasti
ilman päälle jäävää aggressiota.


Millainen koira saa osallistua testeihin?



Petotesteihin voi osallistua jokainen terve koira, jolla on ikää ainakin noin 6-7 viikkoa. Koirien ei tarvitse olla rekisteröityjä rotukoiria vaan testeihin ovat tervetulleita myös monirotuiset ja rekisteröimättömät rotuun, kokoon ja sukupuoleen katsomatta. Juoksuiset nartut testataan aina päivän viimeisenä. 





Koiran tulee olla kliinisesti terve eikä sillä ole esim. epilepsialääkitystä, sydänsairauksia, selkeitä kiputiloja tai muita hankalia rajoitteita, jotka voisivat hankaloittaa koiran nopeitakin reaktioita. Hoitotasapainossa oleva mm. kilpirauhasen vajaatoiminta ei estä osallistumista. Epäselvissä tapauksissa kannattaa kysyä testaajalta (Asko Sorvo) tarkemmin.
Testialuella on vain testattava koira / laumatestin koirat eikä ulkopuolisia koiria saa testialueen lähellä olla.






Lopuksi:

Aina kannattaa muistaa, että testissä ollut koira on se sama ”Maailman Paras koira” testin jälkeenkin!
Testistä saa aina tarkan kirjallisen sekä kattavan suullisen palautteen. Jokainen testiin osallistunut koira saa myös upean diplomin.



Jokaiselle pedolle on oma diplominsa, kuvassa susitestin diplomi.


Tiesitkö meistä?


Olemme mukana kansainvälisessä koirien geenitutkimusprojektissa ”TheWorking Dog Genetics Project”, jossa tutkijoiden PhD Elinor Karlsson ja PhD Kathryn Lord toimesta koetetaan kartoittaa koirien rohkeus- ja arkuusgeenejä. Olemme keskustelleet myös johtavan suomalaisen koiragenetiikan professorin Hannes Lohen kanssa tulevasta yhteistyöstä. Jatkossa tulemme saamaan lisää faktatietoa ja dataa koirista myös älyvaateprojektin (Sense of Intelligence) myötä.
Lisätietoja näistä uusista jutuista myöhemmin!
Pysyhän kuulolla ja nähdään testeissä!


Tutkijat Elinor Karlsson ja Kathryn Lord sekä Asko ja Hanna-Mari petojen keskellä
 


lauantai 9. maaliskuuta 2019

PETOTESTIT MUKANA TEKEMÄSSÄ KOIRIEN TIEDEMAAILMAN HISTORIAA!


Nyt alkoi kahdeksas vuosi petotestien merkeissä ja me olemme mukana tekemässä koirien tiedemaailman historiaa! On ollut vauhdikas ja mielenkiintoinen viikko kera huippututkijoiden ja kärkipään virkamiesten!

THE WORKING DOG GENETICS PROJECT


Vieraamme, tutkijat PhD Elinor Karlsson sekä PhD Kathryn Lord, suorittavat parhaillaan koirien luonteeseen liittyvää tutkimustaan ”The Working Dog Genetics Project” Massachusettin yliopistolla Yhdysvalloissa.  Tutkimuksen lähtökohtana on selvittää koirien geeneistä mahdollisia arkuuteen ja rohkeuteen liittyviä geenejä. Tutkimus on hyvin laaja ja se keskittyy työkoiriin/työkoirarotuihin ainakin toistaiseksi. Petotesteistä saatava tieto edustaa osaa tutkimuksesta, mukana on myös esimerkiksi opaskoiria ja poliisikoiria muualta. Tutkijoista Elinor Karlsson on hyvin ansioitunut geenitutkija, joka on käynnistänyt mm. Darwin’s Dogs-projektin. Se on tietääksemme maailman suurin kansainvälinen lemmikkien käyttäytymis- ja geenitutkimusprojekti.  Toisena tutkijana toimii arvostettu koira- ja susitutkija sekä filosofian tohtori Kathryn Lord, joka on vieraillut luennoimassa aiemmin Suomessa viime vuonna meidän kutsumana. Hänen mentorinaan toimi jo edesmennyt ja erittäin arvostettu Dr.Raymond Coppinger. Luonnollisesti koko muu tutkimustiimi on mukana yhteistyössä, mm. erittäin arvostettu aivogenetiikan tutkija B.M. PhD Verneri Anttila.

Tätä ”The Working Dog Genetics Project”-tutkimusta varten keräämme tutkijoille DNA-näytteitä koirista. Näytteet otetaan näppärästi pieninä ja koiralle harmittomina sylkinäytteinä. Tutkimukseen osallistuvista koirista kerätään myös tarkempia taustatietoja. Koirien tietoja käsitellään anonyymisti eikä omistajien tietoja luovuteta eteenpäin. Koirien käyttäytyminen pedon kanssa videoidaan sekä kirjallisen arvostelun tietoja hyödynnetään.

SUPERMIELENKIINTOINEN VIIKKO!

Maanantai 4.3.2019

Valtavan mielenkiintoinen viikkomme alkoi maanantaina 4.3.2019. Haimme vieraamme Helsingin keskustasta hotellilta kohti Lahtea. Heillä oli ollut palaveri suomalaisen ansioituneen geenitutkijan, Hannes Lohen kanssa jo aikaisemmin aamupäivällä. Elinor tuntee Hanneksen jo entuudestaan. Keskustelimme tutkijoiden tulevaisuuden suunnitelmista ja annoimme vieraillemme vapaan illan, aikaerorasituksen vuoksi. Mitä tulee Hannes Lohen ja vieraidemme yhteistyöhön, niin uskomme että jatkossa kuulemme vielä! Nämä asiat kun ovat tiimityönä tehtäviä juttuja ja tiedon keräämistä sekä analysointia monelta eri kantilta.

Tiistai 5.3.2019

Seuraavana päivänä, tiistaina 5.3.2019 oli ensimmäinen petotestipäivä Lahdessa Positiivarit Oy:n takapihalla. Kiitos Positiivareille myös huolenpidosta ja muistamisista!

Yöksi oli luvattu hurjaa lumimyrskyä, joka onneksi ei toteutunut! Testipäivä oli vähän kolea ja tuulinen, mutta se sujui varsin mainiosti.  Pääsimme ottamaan myös ensimmäisen DNA-näytteen, joka otettiin rohkeasta cane corsosta nimeltä Flyblackangel Fast And Fighter!

Hurjan paljon keskustelimme koirista, käyttäytymisestä ja tutkijoiden tekemistä havainnoista päivän aikana. Illalla kävimme syömässä Harald-viikinkiravintolassa ja pidimme samalla pientä esittelypalaveria myös älyliivien kehittäjän, Toni Koutun ja hänen edustamansa Sense of Intelligence –yrityksen kanssa. Älyliivit ovat aivan huippujuttu ja ne ovat yksi tapa tulevaisuudessa varmistaa lemmikkiemme hyvinvointi! Liivit tulevat petotesteihin myös käyttöön ja saamme koirista erilaista dataa talteen, mm. sydämen sykkeen ja näin lisätietoa testiin osallistuvista koirista. Se antaa myös tutkijoille mielenkiintoista lisäinformaatiota. Tästä saisi myös joku muukin tutkija dataa erilaisiin tutkimuksiin!



Keskiviikko 6.3.2019


Keskiviikkona oli toinen testipäivä Lahdessa Positiivareiden takapihalla. Mukana oli hyvin erilaisia koiria eri roduista. Erittäin antoisa päivä myös tutkijoille. Tutkijathan vain lisääntyivät petotestialueella, sillä mukaan testejä seuraamaan tuli myös erittäin ansioitunut aivogenetiikan tutkija B.M. PhD Verneri Anttila!
Kuvassa ylhäällä Verneri Anttila ja Asko Sorvo,
alhaalla Elinor Karlsson ja Kathryn Lord

Laumismix (kaukkaria + tiibetinmastiffia + sakemannia?) oli hurjan tiukkana karhulle!
Onko tässä Lahden levein hymy, leveämpi kuin Cheekillä?





Tutkijat Elinor ja Kathryn
Maa- ja metsätalousministeriössä


Torstai 7.3.2019

Torstaina oli hyvin mielenkiintoinen päivä Helsingissä, Maa- ja metsätalousministeriössä, jossa pidimme palaveria petoaiheeseen liittyen. Palaveriin meidät otti vastaan maa- metsätalousministeri Jari Lepän erityisavustaja Teppo Säkkinen. Kiitos hänelle käytännön järjestelyistä! Palaverissa mukana oli tietenkin Elinor Karlsson ja Kathryn Lord sekä tutkija Verneri Anttila, koirien älyvaateyritys Sense of
Intelligencen edustaja Toni Koutu, Asko Sorvo sekä Hanna-Mari Rajaniemi.  Palaveri oli hyvin antoisa kaikille osapuolille! Eipä sitä ihan joka päivä kävele huippuvirkamiesten nenän eteen palaveriin. Myöhemmin käytiin Elinorin ja Kathrynin kanssa läpi käytännön asioita liittyen tutkimukseen, näytteiden ottamiseen ja erilaisiin kriteereihin ja syötiin taas hyvin.  



Perjantai 8.3.2019


Perjantaina 8.3. oli viimeinen testipäivä Mäntsälässä, Keudan oppilaitoksella, jossa eläintenhoitajaopiskelijat opettajineen pitivät meistä huolta. Erityiskiitos opettaja Mari Pukkilalle ja toimialapäällikkö Mika Lindqvistille!



Kuvasz käski hurjan rohkeasti niin Mauri-villisikaa ja kuin Elvis-ilvestäkin!

"Kumpi meistä on aito susi? "
"Nyt mulle selvis, nyt jalat alle!"
Arska-susi ja rottweiler mittailevat toisiaan
Opettajan airedalenterrieri karhutestissä. 
"Mulla on paljon komeemmat niskakarvat kuin sulla", totesi lapinporokoira Mauri-villisialle.


Bordercollie komentaa Elvis-ilvestä
Kathryn ja Asko vertailevat arvosteluitaan.

Testeihin osallistui erittäin kiitettävä määrä koiria ja erityisesti Kathryn halusi kokeilla itsekin rinnakkais-arviointia Askon kanssa. Erittäin hienosti sujui ja samalla todistettiin, että olemme kaikki ymmärtäneet asiat samalla tavoin ja tästä on hyvä lähteä tekemään tutkimusta eteenpäin. 



Keudan eläintenhoitajaopiskelijat esittelevät tutkijoille Keudan eläintiloja ja eläimiä

Pääsimme tutustumaan Keudan Saaren kartanon alueeseen sekä myös eri eläimiin. Näimme mm. harvinaisen jerboan, eksoottisen aksolotlin ja monen monta muuta. Erittäin mielenkiintoinen oppilaitos ja saimme itsekin lisää tietoa, miten laaja-alaisesti oppilaitos kouluttaakaan nuoria! Keuda Mäntsälän kanssa olemme sopineet kumppanuussopimuksesta ja jatkossakin olemme siis yhteistyössä heidän kanssaan.
Tutkijat tutustuivat nuoreen boakäärmeeseen.

Aksolotlin "metsästystä" Keudan oppilaitoksen eläintiloissa

Meidän tiimi, tutkijat ja Keudan väkeä yhdessä "Arskan" kanssa.

Aika meni kuin siivillä ja viikko oli kaikkinensa erittäin onnistunut, myös säiden osalta. Rankkasateita tai lumimyrskyjä ei tullut ennusteista huolimatta. Tutkijat olivat erittäin tyytyväisiä vierailuunsa ja tulevat varmasti jossain vaiheessa uudelleen Suomeen. Matkaevääksi saivat Fazerin Sinistä ja salmiakkia – tietenkin!  Nyt meillä on kassillinen näyteputkiloita DNA-näytteitä varten ja selkeät raamit, joiden puitteissa näytteitä tullaan ottamaan tulevissa petotesteissä.


Viljo-karhu, Elinor Karlsson, Mauri-villisika, Katryn Lord, Arska-susi, Asko Sorvo, Elvis-ilves ja Hanna-Mari Rajaniemi


Our warmest thanks to Elinor and Kathryn!
Suuret kiitokset myös kaikille tämän viikon aikana tapaamille yhteistyötahoille, petotesteihin koiriaan tuoneille sekä katsomaan tulleille!


Lisää kuvia löytyy Facebook-sivuiltamme
  "The Working Dog Genetics Project"-kuvakansiosta!