Kun eläintenkouluttajien keskuudessa toistetaan fraasia, "käyttäytyminen on kontekstisidonnaista", tällöin tarkoitetaan, että eläin oppii yhdistämään tietyn käytöksen tiettyyn ympäristöön, tilanteeseen tai erilaisiin vaikutteisiin. Eläin ei välttämättä ymmärrä tai osaa siirtää kaikkea opittua käytöstä automaattisesti uuteen tilanteeseen tai paikkaan tai erilaisilla vaikutteilla ja tekijöillä syntyy käyttäytymisessä muutoksia ja eroavaisuuksia. Tästä ehkä klassisin esimerkki videot, joissa kaksi koiraa rähjää toisilleen aidan takana, mutta kun väliaita poistetaan, rähinä loppuu. Jokin ihmisen näkökulmasta katsoen niinkin pieni asia vaikuttaa koirien käyttäytymiseen.
 |
| Klassinen esimerkki käyttäytymisen kontekstisidonnaisuudesta - kun väliaita poistetaan, koirat suhtautuvat toisiinsa ystävällisesti, mutta aidan takaa ärjytään. |
Periaatteessa koirat ovat yleisesti ottaen huonoja yleistämään ja roduissa on hieman myös eroja. Erot johtuvat esimerkiksi alkuperäisestä työkäyttötarkoituksesta. Kun puhutaan Petotesteistä® ja koirien käyttäytymisestä niissä sekä verrataan vaikkapa luonnonpetokohtaamisiin, niin jokainen testipäivä on toki hieman myös erilainen, samoin on jokainen luonnonpetokohtaaminen luonnossa. Koirien käyttäytyminen Petotesteissä® korreloi kuitenkin yleisellä tasolla erittäin hyvin luonnonpetokohtaamisten kanssa ja testeillä on mahdollista hankkia valmiuksia luonnonpetokohtaamistilanteiden varalle - nykyäänhän näitä kohtaamisia voi tulla missä miljöössä tahansa. Sen verran selkeät vaikutteet (haju ja näköaistimus) pedoista syntyy. Nämä asiat ovat tulleet tässä vuodesta 2012 lähtien hyvin selväksi niin omien kuin asiakaskoirienkin kokemusten perusteella. Kuitenkin on muistettava, että ei ole olemassa mitään hopealuotia mihinkään asiaan, eikä meiltäkään sellaista löydy.
Huomioitavaa on, että esimerkiksi koiralla, joka on valmiiksi kuormittunut jo pelkästään vieraasta ympäristöstä, automatkasta ja kaikesta muustakin, voi olla hyvinkin alentunut toimintakyky siinä varsinaisessa uudessa ja oudossa tilanteessa. Jos niitä ”stressiportaita” on jo kiivetty kovin korkealle, ollaan aina joka portaalla lähempänä kohti sitä ääripäätä ja myös kyvyttömyyttä toimia. Jokainen, joka on ollut äärimmäisen kuormittavassa tilanteessa ja menettänyt kykynsä liikkua ja toimia (esim onnettomuuspaikalla), ymmärtää että se on äärimmäinen stressireaktio, joka tulee fysiologian sanelemana. Vastaavaa nähdään vaikkapa näyttelykehissä, joissa kotopihalla niin reippaasti liikkuva koira ei ota välttämättä askeltakaan, kun koira on voimakkaasti kuormittunut näyttelytilanteessa. Jos koira on ollut näissä tilanteissa reipas ja toimelias ja sen käyttäytyminen muuttuu, käyttäytymisen muutoksen taustalla usein on jokin piilevä sairaus tai kiputila - käyttäytyminen ei muutu ilman syytä. Tällaiset seikat ovat kuitenkin sille omistajalle tärkeitä tietoja omasta koirasta ja niiden avulla pystyy vaikuttamaan koiran hyvinvointiin.
 |
| Mitä tämän koiran eleet sinun mielestäsi kertovat? |
Erilaisia vaikuttavia tekijöitä
Kun puhutaan siitä käyttäytymisen kontekstisidonnaisuudesta ja näistä petokohtaamisista erityisesti, niin käyttäytymiseen vaikuttavia tekijöitä näissä tilanteissa ovat mm.
- etäisyys petoon - Mitä lyhyempi matka, sen uhkaavampi tilanne koiralle
- petojen lukumäärä
- pedon/petojen käyttäytyminen yleisesti
- liikkuuko peto poispäin vai tuleeko se suoraan kohti ---> Poispäin menevä peto ei ole välttämättä lainkaan uhkaava vaan päinvastoin koira saattaa lumpustella esimerkiksi karhun perässä iloisesti niin kauan kun se pakenee, mutta kun karhu kääntyy, koirankin reaktiot saattavat muuttua oleellisesti
- onko peto aitojen takana (opittu käyttäytyminen ja oma tuttu reviiri)
- onko koira yksin vai rohkeiden koirien kaverina
- tilanteen yllätyksellisyys
- Mitä vähemmän mahdollisuuksia ennakoida tilanne, sen hankalampi
- koiran terveystilanne, väsymys, hormonaaliset tekijät (esim. sairaus, kiputila, tiineys, valeraskaus)
- onko koiralla aiempaa kokemusta
- pimeys tai muut havainnointia heikentävät tekijät
- onko koiralla sille tärkeitä, puolustettavia resursseja alueella itse alueen lisäksi
Erilaisia tapoja selvittää uhkaavia tilanteita
Koirilla on erilaisia tapoja selvittää uhkaavia tilanteita, niin kutsuttu 4F (fight, flight, freeze, flirt/fawn) eli taisteleminen, pakeneminen, lamaantuminen ja sijaistoiminnot/rauhoittavat eleet. Siinä missä vaikkapa rotta voi alkaa pesemään itseään kesken kaiken uhkatilanteessa, koira alkaakin nuuskia maata tai pissailla sinne tänne kohteesta etäämmällä. Tai ravistella turkkiaan, juoksennella sinne tänne, kantaa esineitä suussaan, repiä hihnaa, kääntää selkäänsä, istua, maata, haukotella, piehtaroida sekä esittää jopa leikkiinkutsueleitä ja riehaantua ihan vallan yms. Tässä kohtaa monella ihmisellä tulee väistämättä ajatus:”Ei tää välitä, ei tää pidä oikeana petona”. Nämä eleet eivät suinkaan tarkoita, että koira ei välittäisi pedosta ja tilanteesta. Ne kuuluvat osana konfliktikäyttäytymiseen. Samanlaista käyttäytymistä tapahtuu myös siellä, missä koirat ja luonnonpedot kohtaavat (sekä monissa muissa tilanteissa). Jos koiralla ei ole oikein selkeää ratkaisumallia siinä hetkessä, ja/tai kun koira on paineistunut, sillä menee usein hetki tuumaillessa ja se tuumailu voi esimerkiksi suden kanssa olla kohtalokas. Osa koirista kykenee ratkaisemaan tilanteen nopeasti, valinta voi olla nopea pakeneminen paikalta tai puolustuskäyttäytyminen. Pahinta on, jos koira ei kykene toimimaan mitenkään, vaan se alkaa esittää äärimmäisiä konfliktikäyttäytymiseleitä ja lamaantuu vallan. Pedon mielistely ja liehittely harvemmin myöskään on koiralle todellisuudessa hyvä vaihtoehto.
Näiden ääripään konfliktieleiden tunnistaminen on sen vuoksikin tärkeää, että koira voi arkielämän tilanteissakin paineistua niin paljon että se toimii ihmisen mielestä oudolla tavalla tai vaikuttaa ”täydellisen rauhalliselta”. Todellisuudessa koira onkin valtavan paineistunut ja se on kyvytön toimimaan millään tavalla, lamaantuneena se toimii kuin hidastetussa filmissä tai ei liiku mihinkään. Tällainen tilanne voi eskaloitua kuitenkin hetkellä millä hyvänsä, jos paineistamista jatkettaisiin, ja arkielämässä tällaisesta syntyy ne kuuluisat ja ikävät ”se puri ihan yks kaks varoittamatta”- tilanteet. Vastaavasti sijaistoimintojen ja rauhoittavien eleiden tunnistaminen ja ymmärtäminen helpottaa arjessa ja harrastuksissa, monenlaisissa tilanteissa.
 |
| Joskus koiralla voi mennä hetki "tuumaillessa", että miten tilanne kannattaisi ratkaista. Puhutaan sijaistoiminnoista. Eskaloida tilanne ja puolustaa vai poistua paikalta? Toisinaan koirat voivat myös koettaa rauhoitella tilannetta, tässä maanhaistelua, joka voi tapahtua sekä sijaistoimintona että rauhoittavana eleenä. |
Koirat ovat opportunisteja
Monet odottavat, että koirat reagoivat aina hyvin voimakkaasti petoon ja erityisesti puolustaen omistajaansa hyvinkin pontevasti. Moni arvostaa, että koira suorastaan ”uhrautuisi” tilanteessa ja pettyy, kun näin ei käykään. Koirat ovat oikeasti opportunisteja, eivätkä synny tänne maailmanaan siksi, että ne voisivat henkikultansa uhrata ihmisten puolesta. RinTinTin ja Lassie ovat satuhahmoja ja niissä saduissa koirat palvelevat ihmisiä henkikultaansa uhraten ja yltiörohkeasti. Se on kyllä totta, että koirat puolustavat resurssejaan, mutta koirallakin se oma henkikulta on ykkösresurssi aina. Ihminenkin voi olla resurssi, mutta koira määrittelee aina sen, millaisessa roolissa ja arvossa mikäkin resurssi sitten on ja vieläpä kulloisessakin tilanteessa. Nämäkin suhteet kun vaihtelevat, jopa hyvinkin nopeasti tilanteen ja hetkenkin mukaan. Koirat tekevät aina tilannearvioita ja siinä jossakin tietyssä hetkessä tai tilanteessa resurssien lisäksi vaikuttaa muun muassa koiran kokema potentiaalinen kyky sekä prefenssitekijät, jotka vaikuttavat siihen, lähteekö koira eskaloimaan tilannetta esimerkiksi puolustukselle.
 |
| Koirat tekevät aina tilannearvioita ja siinä jossakin tietyssä hetkessä tai tilanteessa resurssien lisäksi vaikuttaa muun muassa koiran kokema potentiaalinen kyky juuri sillä hetkellä eskaloida tilannetta esimerkiksi puolustukselle. |
Tilanne voi kuitenkin muuttua hyvin nopeasti, myös testin kuluessa, jos koiran tilannearvio muuttuu – koira elää hetkessä. Petotesteissä® koirilla säilyy aina hallinnan tunne, joka on erittäin tärkeää. Sen vuoksi koiria ei ahdisteta esimerkiksi jääkiekkokaukaloon (eikä muuhun pieneen aidattuun tilaan), josta koiran silmissä sen maailma loppuisi siihen laitaan, eikä pidemmän etäisyyden ottaminen olisi mitenkään edes teoriassa mahdollista eikä koira kykenisi näkemään vaihtoehtoja. Hyväkin koira voi haluta ottaa pidemmän etäisyyden puntaroidessaan varsinkin alussa mahdollisuuksiaan, joten etäisyyden ottaminen ei ole pelkuruutta tai arkuutta vaan toimintakykyä.
Hallinnan tunne sekä valinnanvapaus tärkeitä elementtejä
Petotesteissä® käytetään liinaa turvallisuussyistä, sillä vaikka todella aniharva koira yrittää upottaa hampaitaan kiinni petoihin oikeasti, niin sellaista käyttäytymistä ei kuitenkaan haluta koskaan vahvistaa. Jos oltaisiin ilman liinaa, olisi aivan mahdotonta vaikuttaa koiraan ja se voisi olla koiralle tulevaisuutta ajatellen hyvin haitallista, suorastaan jopa vaarallista. Samoin, jos koira ottaisi niin paljon etäisyyttä, että olisi vaarana koiran karkaaminen täysin hallitsemattomasti omistajan ulottumattomiin. Liina on siis turvallisuuden vuoksi, mutta sen on oltava löysällä aina ja koiran on saatava ottaa etäisyyttä petoon. Jos etäisyyden ottamisessa liina kiristyy, koiran hallinnan tunne katoaa ja epävarmemman koiran kohdalla koira paineistuu tilanteesta eikä välttämättä halua enää jatkaa. Hallinnan tunne on siis erittäin tärkeä asia! Koiran on saatava kokea vapaus valita ja kehittää sitä omaa toimintaa sen pohjalta, mutta liina on olemassa tarvittaessa turvallisuussyistä ja myös sen vuoksi että koulutustilanne voidaan päättää siihen onnistumiseen. Jos käytettäisiin aidattua aluetta ilman liinaa, se ei olisi enää hallittua koulutusta vaan enemmänkin tuuripeliä, jossa olisi mahdollisuus tuottaa myös vääränlaisia vahvisteita koiralle ja näillä voisi olla jopa kohtalokas seuraus jatkon kannalta eikä koulutustilannetta voida päättää niin hallitusti. Koska kyse on suunnitelmallisesta ja tavoitteellisesta sekä hallitusta koulutustilanteesta, sen vuoksi täysin liinattomasti testataan vain aniharvoin ja poikkeustapauksissa.
Koirat saavat kuitenkin liinasta huolimatta toimia itsenäisesti ja kokea oman toimintansa myötä menestymistä tilanteessa ja nimenomaan omien valintojensa kautta vapaasti. Koiria ei koskaan pakoteta olemaan tilanteessa, vaan niillä on vapaus poistua tilanteesta tai ottaa etäisyyttä niin halutessaan tai jos havaitaan, että koiralla ei ole riittävästi tilanteessa toimintaedellytyksiä ja -kykyä, tilannetta säädellään koiraa auttaen tai keskeytetään koulutustilanne. Aina toimitaan koiran etu edellä! Olipa se koiran valinta mikä tahansa, koiralle annetaan mahdollisuus olla Onnistuja ja Menestyjä koiran näkökulmasta katsoen. Onnistumiset ja menestyksen tunne lisäävät koiran itsetuntoa ja sillä on erittäin suuri merkitys kaikessa elämässä - vaikka ihmisen näkökulma olisikin erilainen.
 |
| Hallinnan tunne on erittäin tärkeä asia! Koiran on saatava kokea vapaus valita ja kehittää sitä omaa toimintaa sen pohjalta ja liina on olemassa tarvittaessa turvallisuussyistä ja myös sen vuoksi että koulutustilanne voidaan päättää siihen onnistumiseen. Jos käytettäisiin aidattua aluetta ilman liinaa, se ei olisi enää hallittua koulutusta vaan enemmänkin tuuripeliä. |
Petotestit® ovat testimuodon lisäksi koirien koulutusta
Petotestit® ovat testitilanteen lisäksi myös koirien koulutusta ja jokaiselle koiralle tilanne räätälöityy yksilöllisesti, siksi tämä eroaa esimerkiksi virallisista Kennelliiton luonteenarvioimistesteistä, joissa puhtaasti katsotaan reaktioita ja monet asiat tehdään hyvin kaavamaisesti. Kouluttamalla voidaan vaikuttaa koiran käyttäytymiseen ja aidoilla hajuilla varustetut, täytetyt petoeläimet tarjoavat hyvin primitiiviset vaikutteet ja ovat arkielämästä poikkeavaa – siis hyvinkin erilainen konteksti kuin vaikkapa se kadulla vastaan tuleva toinen koira. Kaikessa jännittävyydessäänkin tilanne pyritään aina säätelemään siten, ettei stressi muodostu koiralle kohtuuttoman suureksi. Testin kesto on aina koirakohtainen ja koulutustilanne päätetään aina kun se palvelee parhaiten kunkin koiran etua.
Petotestejä® on kehitetty vuodesta 2012 alkaen ja jatkuvasti toimintamme kehittyy. Tavoitteena on onnellinen koira ja onnellinen omistaja, joka ymmärtäisi omaa koiraansa yhä paremmin tämän koulutustilaisuuden myötä ja niiden asioiden kautta, jotka tässä kontekstissa tapahtuvat ja tulevat esille. Monilla varmasti herää kysymyksiä ja niiden kanssa kannattaa kääntyä suoraan puoleemme. Emme valitettavasti ehdi seurailemaan ja vastailemaan kysymyksiin erilaisilla palstoilla, jotka ovat monesti täynnä erilaisia ”hupitrollailuja” ja riidankylvämistä. Ymmärrämme hyvin, että koulutusmuotona tämä on erilainen ja sen vuoksi voi herättää paljon ehkä myös ymmärtämättömyyttä ja hilpeyttä joissakin kanssaihmisissä tai syviä ennakkoluuloja. Omilla kotisivuillamme on paljon infoa sekä myös sivu, jossa on usein kysyttyjä kysymyksiä ja siellä paljon vastauksia moniin myytteihinkin, yhtenä esimerkkinä tämä ”koirani kusi karhun kintuille eikä välittänyt mitään”. Tämä on jokin urbaanilegenda, joka elää tiettyjen sankarien tarinoissa vahvasti, mistä lie saanut alkunsa, mutta Petotesteissä® tällaista toimintaa ei ole koskaan näiden vuosien aikana tapahtunut – muunlaista sijaistoimintapissailua toki, mutta petojemme päälle ei ole merkkailtu. Meillä käy vuosittain erittäin paljon myös todellista suurpetokokemusta omaavia käyttökoiria eri roduista ja työtehtävistä, jotka käyvät hankkimassa kokemusta ja apuja sekä vahvistusta työtehtävien suorittamiseen. Näidenkin kokeneiden konkarien keskuudessa petomme ovat ihan samalla viivalla kuin ne luonnonpedotkin.
Koirat ovat meille kaikille koiraharrastajille sydämen asia, intohimo ja koiratouhut herättävät paljon tunteita. Oman koiransa suoritus voi olla joskus hämmentävä, pettymyskin voi olla ihan todellinen, mutta jos jokin mietityttää oman koiran käyttäytymisessä testin aikana, kannattaa ottaa heti testin jälkeen rohkeasti yhteyttä ja keskustella testaajan kanssa tarkemmin asioista. Joskus ei siinä paikan päällä tule kaikki kysymykset mieleen, mutta vielä kun tilanteet ovat tuoreessa muistissa myös Askolla, voi oikein hyvin ottaa yhteyttä ja soittaa hänelle.
Kannattaa tulla Petotestipäivään avoimin mielin. Meillä ei ole niitä hopealuoteja tarjolla ja kaikkia koiria emme pysty auttamaan kaikissa ongelmissa. On kuitenkin mahdollista saada omasta koirastaan sellaista tietoa, mitä ei missään muussa tilanteessa ole saanut selville vielä ja jokainen toki valitsee vapaasti tykönään ne menetelmät, joista kokee itse hyötyvänsä eniten. Petotesteillä ® on mahdollista antaa valmiuksia koiralle ja itselleen mahdollisten petokohtaamistilanteiden varalle sekä auttaa koiraa myös kehittämään kykyä selviytyä erilaisista haasteellisista tilanteista ja olla avuksi monenlaisissa ongelmatilanteissakin. Vaikka koulutustilanteissa on jännitysmomenttinsa, niitä säädellään eikä koulutus perustu koirien pelotteluun tai maksimaaliseen paineistamiseen. Jokainen koira on erilainen, samoin on jokainen koulutustilannekin – ne kun räätälöityvät koirakohtaisesti.
Koulutuspäiviin voi tulla seuraamaan myös ilman oman koiran ilmoittamista eikä se maksa mitään.
Tervetuloa mukaan!
toivottaa Petotestitiimi:
petotestaaja Asko Sorvo
ja Hanna-Mari Sorvo (käyttäytymisanalyyttisen eläintenkoulutuksen asiantuntija, eläintenkouluttaja AT, eläintenkouluttaja EAT opinnot kesken)
Lisätietoja löydät:
www.petotestit.com
