Emme voi elää pumpulissa - hyvä psyykkinen palautumiskyky auttaa selviämään

Kaikki voivat miettiä ihmistä tai eläintä, jolla ei ole tapahtunut elämässään minkäänlaisia haasteita koskaan. Tällainen yksilö on helposti jo pientenkin vaikeuksien edessä enemmän tai vähemmän neuvoton ja stressaantuu voimakkaasti. Emme elä emmekä voi elää missään pumpulissa. Väistämättä elämässä tulee erilaisia haasteellisia tilanteita ja tarvitsemme niistä selviytyäksemme niin fyysisiä kuin psyykkisiäkin selviytymiskeinoja. Yksi tärkeä voimavaramme on resilienssi. Resilienssi voidaan määritellä psyykkiseksi palautumiskyvyksi. Se on kykyä päästä yli ja selviytyä erilaisista psyykkisesti kuormittavista tilanteista, traumoista sekä pelottavista tilanteista, ylipäätään stressaavista asioista. Stressi voidaan määritellä fysiologiseksi ja psykologiseksi kehon reaktioksi, joka aiheutuu jostain tekijästä. Stressi ei automaattisesti tarkoita negatiivista tapahtumaa tai tilannetta, koska osa haasteista koetaan innostaviksi ja hyödyllisiksi, jotka johtavat johonkin saavutukseen ja ne ovat hallittavissa. Liian pitkäkestoisena nekin toki kuormittavat elimistöä ja krooninen stressi ei ole kenellekään hyväksi. 

Emme elä pumpulissa, joten tarvitsemme kykyä selviytyä haasteista.

Mitä stressi on? Onko se automaattisesti huono asia?

Stressi voi olla lyhytaikaista (akuuttia) tai pitkäaikaista (kroonista). Lyhytaikainen stressi kuuluu normaalina osana elämään, sitä kohtaamme jatkuvasti ja se toimii myös tärkeänä voimavarana. Elimistössä kuitenkin tapahtuu silloin paljon erilaisia fysiologisia muutoksia, joita kehomme pyrkii kompensoimaan. Elimistö pyrkii saavuttamaan tasapainotilan (homeostaasin), jossa niin fysiologia kuin psyykkinenkin puoli olisivat tasapainossa. Lyhytkestoisessa stressissä elimistössä käynnistyy ”taistele tai pakene”-reaktio, jolloin syke ja hengitys tihentyy, verenkierto ohjautuu enemmän lihaksiin, lihakset jännittyvät ja suolen toiminta hidastuu. Lyhytkestoinen, akuutti stressi on eläimelle monesti jopa  hyödyllistä ja se lisää voimavaroja erilaisissa tilanteissa. 

Kroonisella stressillä onkin sitten ikävämpiä vaikutuksia, esim. immuunivaste ja ruokahalu sekä palautumiskyky heikkenee, nukkuminen huononee, verenpaine nousee. Kroonisesta stressistä ei ole eläimelle hyötyä. Stressi voi aiheuttaa lyhytaikaisia tai pidempiaikaisia fysiologisia ja psykologisia sairauksia ja äärimmäinen stressi voi olla jopa kohtalokas. Aivot ovat stressireaktioissa keskeisessä roolissa, sillä ne käsittelevät aistihavaintoja ja säätelevät fysiologisia ja psyykkisiä reaktioita. Aivot ovat mukana myös immuunijärjestelmän, sydän- ja verisuonijärjestelmän sekä hermoston ja endokriinisten mekanismien kanssa.

Petotesteissä® jännittävä tilanne tulee koiralle hallitusti,
lyhytkestoisena ja aina tarpeetonta paineistusta välttäen - koirakohtaisen yksilöllisesti. 
 

Kysymyksessä on siis hyvin monimutkainen systeemi. Aivojen hypotalamus on paljosta vastuussa, se säätelee sekä hormonaalista että hermostollista toimintaa ja on koko homeostaasin säätelykeskus. Se on osa hermostoa ja tuottaa myös hormoneja. Hormonit ovat välittäjäaineita, jotka välittävät jonkun tiedon eteenpäin kehossa erilaisiin kohdesoluihin ja niitä tuottaa erilaiset rauhaset. Välittäjäaine aiheuttaa kohdesolussa jonkin reaktion ja näistä reaktioista syntyvät erilaiset monimutkaiset aineenvaihduntaprosessit. Stressihormoni kortisolia valmistuu vastaavan ketjureaktion johdosta. Stressin sietokyky on yksilöllinen, mutta on huomioitava myös esimerkiksi koirat, joilla on Addisonin tauti, jolloin elimistö ei tuota riittävästi kortisolia ja eläin ei kestä stressaavia tilanteita.

Stressin määrään vaikuttaa myös ärsykkeiden määrä. Mitä enemmän ärsykkeitä tulee, sen helpommin eläin reagoi esimerkiksi aggressiivisesti. Ärsykkeet voivat myös kasaantua, esimerkiksi taustalla oleva kipu + automatka + outo ympäristö + väsymys + hormonaaliset tekijät jne. Kipeä eläin reagoi lähtökohtaisesti nopeammin ja se sietää vähemmän asioita. Eläin voi myös ääritilanteessa lamaantua, joka näyttää helposti siltä, että eläin onkin sopeutunut tilanteeseen tai se ei välitä millään tavalla. Mikäli elimistö ei saa riittävästi aikaa palautua edellisestä stressaavasta tapahtumasta, stressin negatiiviset vaikutukset alkavat vaikuttaa haitallisesti. Tutkijat ovat tehneet havaintoja, kuinka ihmiset ja eläimet sopeutuvat esimerkiksi erittäin vastenmielisissä ympäristöissä. On löydetty joitain hermostollisia, neurokemiallisia, geneettisiä ja epigeneettisiä seikkoja, jotka voivat vaikuttaa siihen, miten resilientti jokin yksilö on.

Näistä syistä johtuen testaamme koiralle maksimissaan vain yhden testin per päivä. Tämä on ensisijaisesti koirien etu, mutta myös omistajan etu, sillä riittävästi levänneenä ja palautuneena koiran oppimiskykykin on parhaimmillaan. Jokainen koira on yksilö ja palautumiskyvyssä on suuria eroja. Kuitenkin näillä hyvin palautuvillakin koirilla on ollut nähtävissä ero ensimmäisen ja toisen testin välillä. On koiria kohtaan aina siis reilumpaa, että koira saa suorittaa jokaisen pedon oikeasti varmasti riittävän levänneenä ja suoritus päätetään myös aina koirakohtaisesti sellaiseen vaiheeseen, joka hyödyttää kyseistä testissä olevaa koiraa parhaalla mahdollisella tavalla. Näin on samalla mahdollista kehittää positiivisella tavalla myös tärkeitä psyykkisiä selviytymiskeinoja eli resilienssiä. 

Stressin määrään vaikuttaa paljolti erilaisten ärsykkeiden määrä ja 
siksi koiralle voidaan suorittaa maksimissaan vain  yksi testi per päivä.
Näin saavutetaan koiran kannalta aina paras lopputulos kokonaisuuden kannalta.

Resilienssi ja sen kehittäminen

Miten resilienssin vaikutus yksilössä näkyy, se riippuu myös paljon ärsykkeen voimakkuudesta sekä palautumisajasta. Ongenkoho saattaisi kuvata asiaa melko hyvin, sillä ongenkoho kelluu aalloilla ja välillä se voi käväistä pinnan alla, mutta normaalisti se nousee jälleen pinnalle isommankin aallon jälkeen. Kohon koolla ja materiaalilla ja aaltojen koolla on toki merkitystä. Pieni koho hieman heikosta materiaalista ja valtavan suuri myrskyaalto olisivat tuhoisa yhtälö.

Haasteet, joista on päästy yli, ne opettavat kestämään muita haasteita.
Tätä voidaan hyödyntää myös esimerkiksi suurpetojen kanssa työskentelevillä koirilla, mutta myös aivan tavallisilla harrastus- ja seurakoirilla rotuun katsomatta. 

Kaikki koirat ovat erilaisia ja ne kaikki tarvitsevat resilienssiä. Jokaisella meistä, myös meidän koirillamme, on kyky kasvattaa tätä tärkeää psyykkistä selviytymiskeinoa - onneksi resilienssin on mahdollista olla muuttuva prosessi. Psyykkisen toimintakyvyn alkulähteenä ovat geneettiset ja epigeneettiset seikat, varhaiskehitys sekä vallitsevat olosuhteet. Tutkijat ovat todenneet erilaisissa humaanipuolen stressitutkimuksissa, että vastoinkäymiset, joista on päästy yli tai niihin on sopeuduttu, ne opettavat kestämään muita vastoinkäymisiä. Resilienssiä voi siis kasvattaa. Resilienssin kehittäminen on tietyllä tavalla karaistumista stressaaviin tilanteisiin, mutta porras kerrallaan ja yksilöllisesti edeten. Koirapuolella aivan vastaavia tieteellisiä tutkimuksia ei juurikaan ole vielä saatavilla. Pian kymmenen testausvuoden aikana tekemiemme havaintojen sekä saamamme asiakaspalautteen perusteella kuitenkin voimme kuitenkin vahvistaa tämän olevan myös koirien kohdalla todennäköisesti hyvin samalla tavalla. Koiratiedekin kehittyy koko ajan – samoin Petotestit®.

Koirat ovat erilaisia, mutta kaikki tarvitsevat resilienssiä. Psyykkisen toimintakyvyn alkulähteenä ovat geneettiset ja epigeneettiset seikat, varhaiskehitys sekä vallitsevat olosuhteet. 

Petotestit® kehittyvät jatkuvasti, jotta voisimme palvella mahdollisimman monipuolisesti erilaisia koiria omistajineen. Testi on terminä jopa hieman yksipuolinen, sillä erilaisten reaktioiden testaaminen on vain osa kokonaisuutta. Nyt lähes kymmenen testausvuoden aikana tapahtuneen kehityksen johdosta kyseessä on nykyisin paljon laajemmasta yhtälöstä, jossa koirien kokonaisvaltainen hyvinvointi on aivan keskiössä. Vaikka tilanne koirille on tietenkin outo, jännittävä ja haasteellinenkin ja se eroaa monista muista luonteenarvioimiskeinoista, testeissä ei ole kuitenkaan koskaan tarkoituksena pelotella koiria. Osalle koirista tilanteessa tarjoutuu kanava purkaa myös käyttäytymistarpeitaan, joita arjessa saattaa olla muussa yhteydessä haasteellista purkaa eikä muunlainen aktivointi ja koulutus näitä tarpeita tyydytä. Jännittävä tai virikkeellistävä hetki kestää testissä vain rajallisen ajan, aina hallitusti, koirakohtaisesti eikä koiran jännityksen tunnetta haluta korostaa tai lisätä. Luonnollisesti tässä kohtaa mainittakoon toki, että esimerkiksi ne koirat, jotka kaipaavat haastetta ja hyötyvät siitä, niille sitä sopivassa suhteessa tarjotaan.  

Kaikki koirat voivat törmätä luonnonpetoihin, nykyisin jopa kaupunkialueilla, joten sikäli petokohtaaminen voi tulla eteen kenelle tahansa ja minkä ikäiselle koiralle tahansa. Oman koiran reaktioiden selvittäminen hallitulla ja turvallisella tavalla soveltuu kaikille koirille rotuun ja ikään katsomatta.  Testeissä ei ole ikärajaa, sillä testaus toteutetaan aina huomioiden mm. koirien kehitystaso ja pennuille sekä nuorille koirille luonnollisesti toteutus on hyvinkin erilainen kuin vaikkapa tiukalle ja kokeneelle metsästyskoiralle, jolle kaadettu suurpetoja. Pentuja ja nuoria koiria voidaan testata siis aivan kuten ikänestoreitakin, jokainen koira kun otetaan huomioon yksilöllisesti. Rajoituksena ovat vain tietyt sairaudet (esim. epilepsia, sydänsairaudet ja krooniset kiputilat, leikkaustoipilaat), jotka estävät testeihin osallistumisen. Voimakkaasti stressaantuneet ja kotia vaihtaneet esim. rescuekoirat, joilla taustalla kaltoinkohtelua ja/tai yleistä voimakasta turvattomuuden tunnetta on syytä tuoda testeihin vasta, kun niiden yleinen terveystilanne ja psyykkinen hyvinvointi on jo tasaantunut. Petotestitiimiltä voi aina kysellä tarkemmin, mikäli jonkin koiran kohdalla pohdituttaa tuleminen. 

Oman koiran reaktioiden selvittäminen hallitulla ja turvallisella tavalla soveltuu kaikille koirille rotuun ja ikään katsomatta. Pentuja ja nuoria koiria voidaan testata siinä missä ikänestoreitakin, sillä jokainen koira otetaan huomioon yksilöllisesti ja testin kulku tapahtuu aina koirien ehdoilla. 

Jotta voidaan aina edetä koiran ehdoilla, on myös osattava tunnistaa koiran eleistä ja ilmeistä kulloinkin vallitseva tunnetila ja miten koira kokee asian.  Petotesteissä® koirat otetaan aina huomioon yksilöinä ja niiden reaktioita ja elekieltä testaaja seuraa tarkoin jo koiran saapuessa alkuhaastatteluun, jossa koiran taustoja kartoitetaan. Kun puhutaan myös yleisesti psyykkisen palautumiskyvyn kehittämisestä, esimerkiksi ajan antaminen ja tilanteen helpottaminen auttaa usein ylipääsemistä tilanteista. Liian nopeasti ja liikaa kerralla voi aiheuttaa tilanteen muuttumisen hallitsemattomaksi. Hyvin haitallista olisi myös, jos eläintä pakotettaisiin olemaan pelottavassa tilanteessa, ollen koko ajan peloissaan ja eläintä altistettaisiin pelolle niin kauan kunnes se ei enää reagoisi (flooding). Tällöin usein eläin alkaisi näennäisesti luovuttaa, mutta ennen sitä se saattaisi käyttäytyä jopa hyvin vaarallisesti. Tällaisesta syntyy nk. opittu avuttomuus ja eläin saattaa menettää sen seurauksena jopa pysyvästi toimintakykynsä. Petotesteissä® ei koskaan pakoteta koiria eikä testien tarkoitus ole pelotella saati järkyttää koiria. Luonnollisesti petokohtaamiset testeissä ovat toki ainakin jossain määrin jännittäviä, pedoista ei kavereita koirille halutakaan tehdä, mutta koiran kokemaa tunnetta säädellään ja tilanne on hallittu ja turvallinen aina. Konepedot liikkuvatkin aina koirakohtaisen yksilöllisesti ja tarpeetonta paineistumista välttäen. Toki esimerkiksi tiukka suurriistakoira vaatii usein pitkäkestoisempaakin haastetta ja painetta pedolta, mutta se haaste säädellään aina ehdottoman yksilökohtaisesti ja tapauskohtaisesti. Rodut ovat niin erilaisia, mutta rotujen sisälläkin on erilaisia yksilöitä eikä päivätkään ole aina veljeksiä. Siksi jokainen testi suoritetaankin aina yksilöllisesti.  

Koirien elekieltä, olemusta ja tunnetilaa seurataan tarkoin aivan alusta saakka.
Konepedot liikkuvat aina yksilöllisesti, tarpeetonta koiran paineistusta välttäen.

Resilienssin kehittämisessä tärkeää

Tulee siis muistaa, että psyykkisen palautumiskyvyn kasvattamisessa erittäin tärkeää on se, että koira kokee tilanteessa mahdollisuuden vaikuttaa aina omiin valintoihinsa. Tästä pidämme Petotesteissä hyvin tiukasti kiinni! Sosiaalinen tuki tuo turvallisuuden tunnetta ja tätä vahvistaa tuttu ihminen, joka jo läsnäolollaan luo yleensä perusturvallisuuden tunnetta koiralle. Kun puhutaan yleisellä tasolla resilienssin kehittämisestä, tulee ottaa huomioon myös yksilön fyysisestä hyvinvoinnista huolehtiminen ja yleiset fysiosiologiset seikat. Resilienssi syntyy pääosin ”sisältä ulospäin”, mutta myös ulkoiset seikat vaikuttavat. Esimerkiksi tutkijat ovat osoittaneet, että jo aivan tavallinen ulkoilu ja luonnossa liikkuminen vähentävät stressihormonitasoja ja helpottavat myös kivun tuntemusta ihmisillä. Koirien yleinen fyysinen ja fysiologinen hyvinvointi vaikuttaa myös koirien psyykkiseen hyvinvointiin.

Koiratkin ovat siis psykofyysisiä olentoja, kuten me ihmisetkin. Koirien resilienssiä ei ole vielä kovin paljon tutkittu, mutta ihmispuolelta löytyy tutkimuksia sitten enemmänkin. Tiedetään kuitenkin, että esimerkiksi kova ja väkivaltainen kohtelu heikentää koiran resilienssiä. Samoin puutteellinen emän hoiva pentuaikana tai sikiöaikainen stressi. Kaikilla koirilla on siis synnynnäisesti tietynlainen lähtökohta, jossa on geneettinen ja epigeneettinen tausta. Lisäksi psyykkisiin valmiuksiin vaikuttaa myös esimerkiksi pentuaikainen kasvattajan käsittely, ympäristöolosuhteet ja kokemukset.

Psyykkisen palautumiskyvyn kasvattamisessa erittäin tärkeää on se, että koira kokee tilanteessa mahdollisuuden vaikuttaa aina omiin valintoihinsa. Tästä pidämme Petotesteissä hyvin tiukasti kiinni!

Kuitenkin näitä psyykkisiä valmiuksia ja kykyjä on mahdollista kehittää oikeastaan koko elämän ajan, oppimisen myötä, kohtaamaalla sopivia haasteita ja selviytymällä niistä. Avainsana onkin tuo "sopivat haasteet". Pentukoirille ja muille herkemmille yksilöille testiä sovelletaan niiden kehitystason sekä kokemushistorian ja muiden vaikuttavien tekijöiden mukaisesti. Osalle koirista jo tietenkin pelkästään uusi ja outo tilanne voi aiheuttaa jännitystä. Testeissä kuitenkin kaikkea tarpeetonta koirien paineistamista vältetään ja koira jota jännittää pedon näkeminen, sitä ei koskaan pakoteta olemaan tilanteessa jolloin koiralla säilyy tärkeä hallinnan tunne. Koira saa pelästyä ja se kuuluu elämään se pelästyminenkin, mutta se olisi varsin haitallista, jos koiraa väkipakolla pideltäisiin pelottavassa tilanteessa eikä koiralla olisi mahdollisuutta poistua tilanteesta.  

  

Kaikki koirat onnistujia

Vaikka Petotestit ovat testimuoto, jolla voidaan kartoittaa koirien reaktioita eri petoihin sekä myös uuteen haastavaan tilanteeseen, on Petotestit myös samalla koulutustilanne, joka halutaan päättää aina sellaiseen lopputulokseen, joka yksilölliset ominaisuudet ja tarpeet huomioiden on aina koiran edun nimissä paras päätös. Koska kaikki koirat ovat Petotesteissä® aina onnistujia, testeillä voidaan myös kehittää turvallisella tavalla koirien itsetuntoa. Aiheesta on tarkemmin artikkelissamme "Petotestit osana koirien hyvinvointia".  

Kaikki koirat ovat aina meillä onnistujia!

Tärkeänä kulmakivenä on: Petotesteissä koirilla on aina mahdollisuus tehdä omat valinnat täysin vapaasti. Koiria ei siis pakoteta kohtaamaan petoa tai olemaan alueella koskaan millään tavalla. Tämän vuoksi Petotestejä® ei koskaan järjestetä esimerkiksi ahtaassa, suljetussa tilassa (esimerkiksi jääkiekkokaukalo, tenniskenttä tms), jossa vähän kokeneemmallekin koiralle voisi tulla hyvin ahdistava tunne.

Testissä koira saattaa etenkin alussa haluta ottaa pidemmänkin etäisyyden petoon ja sen on ehdottomasti saatava se  vapaasti ottaa. Mikäli koiran toimintaa estetään, pahimmassa tapauksessa jopa kiinteällä ja läpinäkymättömällä aidalla tai laidalla, se on koiran näkökulmasta katsoen jopa ”maailman loppu” ja herkemmälle koiralle suuri järkytys. Koiran maailmahan loppuu silloin lähellä olevaan ja vieläpä pahimmassa tapauksessa umpinaiseen aitaan ja se ei pääsekään ottamaan haluamaansa etäisyyttä petoon, joka pahimmassa tapauksessa tulisi vain kohti koiraa. Hyväkin työkoira saattaa nimittäin haluta ottaa ensin uudessa tilanteessa pidemmän välimatkan, jonka jälkeen koira arvioi tilannetta ja sen jälkeen pystyy toimimaan jo vakuuttavasti. Mikäli koira ahdistetaan ja suorastaan pakotetaan olemaan liian lähellä kohdetta eli juuri tällaisessa pienessä ahtaassa tilassa, josta koira ei voi vapaasti valita etäisyyttä, tällöin voidaan pahimmassa tapauksessa aiheuttaa voimakasta panikoitumista ja psyykkistä ylikuormitusta ja  siksi emme koskaan testaa pienissä ahtaissa ja suljetuissa tiloissa.

Koirat ovat testeissä kytkettynä pitkään liinaan, joka on vain ja ainoastaan varotoimi ja turvallisuustekijä, eikä sillä saa estää koiraa koskaan poistumasta tilanteesta. Liina ei saisi testin aikana kiristyä, jos koira haluaa ottaa etäisyyttä. Moni koira tarvitsee hetkittäin pienen tuumaustauon, mutta jos tämä tuumaustauko estetään ja liina kiristyy, herkempi koira kokee enemmän tai vähemmän paineistumista ja siihen aina puututaan testin aikanakin.

Petotestit® tehdään aidosti koiralähtöisesti ja vaikka katsojat ovat toki tervetulleita testejä seuraamaan, testit ovat suunnattu ensisijaisesti aina kulloinkin testivuorossa olevalle koiralle omistajineen eikä yleisölle. Haluamme mahdollisimman häiriöttömän tilanteen kaikin puolin ja siksi emme testaa yleisötapahtumissa tai yleisölauman keskellä koskaan, vaan testialueet pyritään aina valikoimaan siten, että ne saadaan  mahdollisimman rauhallisiksi ja turvallisiksi. Katsojat ovat sallittu, mutta aina vain yhdellä sivulla siten, etteivät ne häiritse testissä olevaa koiraa. Myös kaikki muut koirat tulee olla ehdottomasti aina pois näköpiiristä eikä testialueella tai sen lähellä sallita kuin vain kulloinkin testissä oleva koira tai laumatestin koirat. 

Koirien tulee saada valita aina etäisyys petoon ja halutessaan vapaasti poistua paikalta. Ahdas, aidattu tila (esim. jääkiekkokaukalo, tenniskenttä jne) on varsinkin herkemmälle koiralle suuren ahdistuksen paikka, siksi emme hyväksy niitä testausalueiksi.

Sosiaalinen tuki olemassa

Petotesteissä® on koiran mukana aina vähintään yksi ihminen, joka jo olemassaolollaan luo koiralle sosiaalisen tuen sekä turvallisuuden tunnetta epävarmallekin koiralle. Joskus sosiaalisena tukena toimii myös kokenut, tuttu ja rohkea toinen koira. Testeissä pyritään siihen, että tilanteet ovat tietyllä tavalla myös aina ennakoitavissa. Testeissä ei tapahdu mitään täysin yllättäen ja rajusti, minkään puskan takaa tai muutoin, vaan testeissä peto näyttäytyy lähtöhajun jälkeen ensin kaukaa ja tämän jälkeen peto lähestyy tai pysyttelee etäällä koirasta täysin yksilöllisesti. Petoa ohjaillaan siis aina hyvin koirakohtaisesti, koiran reaktioiden mukaan ja testin kestokin on aina hyvin yksilöllinen.

Testit päättyvät aina onnistumiseen 

Testit päättyvät aina siihen lopputilanteeseen, joka on koiran kannalta mahdollisimman positiivinen ja myös huomioiden koiran rodun ja käyttötarkoituksen. Testausaika on aina yksilöllinen ja alkuhaastattelussa käydään läpi testin tarkoitus, koiran kokemushistoria yms. seikat. Luonnollisesti siis testit toteutetaan eri tavoin jos on kyseessä esimerkiksi arempi seurakoiratyyppinen koira kuin erittäin kouliintunut srva-metsästyskoira. Kuitenkin myös työkoirien kohdalla halutaan, että koiralle jää aina testistä mukava palo työhön ja tilanne on sille aina koulutuksellisesti antoisa. Todelliset käyttöominaisuudet punnitaan kuitenkin sitten siellä työkentillä ja metsänsiimeksessä, missä vallitsee metsänlait, pimeys ja hankalat maastot yms. 

Epävarmalle koiralle tärkeän sosiaalisen tuen tarjoaa ihminen sekä toisinaan myös toinen koira.

Terveenä testeihin

Testeihin tulevalta koiralta edellytämme, että koira on terve, sillä toipilas koira on jo lähtökohtaisesti fysiologisesti stressitilassa ja tällä on vaikutusta koiran psyykkisen kuorman sietokykyyn ja palautumiseen. Tietyt sairaudet estävät osallistumisen myös hyvässä hoitotasapainossa ollessaan (mm. epilepsia, sydänsairaudet, Addisonin tauti, krooniset kiputilat). Mikäli koira paineistuu jo pelkästä automatkasta hyvin paljon, on aivan selvää, että tällä on vaikutusta jo lähtökohtaisesti koiran käyttäytymiseen testin aikana. Sen vuoksi koiran käyttäytymistä ja elekieltä tarkkaillaan aivan alusta asti, jo koiran saapuessa testipaikalle. 

Petotestien avulla voidaan tarjota koirien omistajille perinteisistä luonteenarvioimismenetelmistä eroavalla tavalla vastaavaa informaatiota koirien  luonteesta ja käyttäytymisestä sekä ominaisuuksista ja siten on päästy auttamaan koiria omistajineen myös monenlaisissa haasteissa ja arkielämän murheissakin. Testeihin voivat tulla myös rekisteröimättömät ja sekarotuiset koirat. Testit voidaan toteuttaa yksilötesteinä tai saman perheen koirilla myös laumatestinä. Tervetulleita ovat myös kaikki enemmän tai vähemmän kurittomatkin karvakorvat. Meillä on myös luotettavia  yhteistyötahoja, jotka toimivat kanssamme tiiminä ja pystymme yhdessä ratkaisemaan monenlaisia pulmatilanteita. 

 
 

Kaikki koirat ovat yksilöitä - kaikki ovat meillä myös onnistujia!

Kaikki koirat ovat yksilöitä 

Petotesteissä® on todellakin vain onnistujia – ei ole oikeaa tai väärää toimintaa, on vain erilaisia reaktioita, jotka antavat koirien omistajille lisätietoja koirista ja niiden käyttäytymisestä ja luonneominaisuuksista. Testissä koiran osalta tilanne päättyy aina koiran onnistumiseen, jonka koira on omilla valinnoillaan saanut aikaan - tällä on merkitystä myös koirien itsetunnon kehittämisessä. Peto katoaa lopuksi näkyvistä ja koira selvittää tilanteen ja omistajakin tulee koiran mukana. 

Malla-karhukoira on käynyt sekä karhutestissä että villisikatestissä yhdessä metsästystä harrastavan omistajansa kanssa. Tämä pari on aina huokunut yhteistyön iloa, intoa ja lämpöä  - käy kurkkaamassa heidän  oma metsästysaiheinen kanavansa: Rauski Metsästäjät You Tubesta ja Instagramista @rauskimetsastajat. 

Mitä ikinä tapahtuukaan, koiran näkökulmasta katsoen tilanne päättyy siis aina onnistumiseen – olipa se sitten pakenemisen, puolustautumisen tai konfliktia välttelevän käyttäytymisen seurausta. Tämä on nimenomaan hyvin tärkeää psyykkisen palautumiskyvyn eli resilienssin kehittämisessä. Petotestit ovat vuosien aikana kehittyneet ja niitä kannattaa tarkastella laajempana asiana kuin varsinaisesti pelkkänä testinä tai reaktioina eri petoihin.

Sampo-rottis on vakikävijä omistajansa kanssa. Sampolle testit ovat tärkeä osa  virikkeellistämistä, vaikka Sampolla on paljon muitakin harrastuksia. Sampollekin on tärkeää, että  tilanne päättyy aina koiran onnistumiseen, jonka koira on omilla valinnoillaan saanut aikaan. Mitä ikinä tapahtuukaan, koiran näkökulmasta katsoen tilanne päättyy aina onnistumiseen. Testin aikana tehdyt havainnot koirasta auttavat omistajaa ymmärtämään koiraansa myös arkielämässä entistä  paremmin.  

Autamme ymmärtämään koiraasi paremmin

Petotestit eivät ole koskaan kilpailutilanne. Vaikka koirat saavat suullisen ja kirjallisen palautteen, meillä ei koiria pisteytetä ja kaikki ovat oman petokohtaisen diplominsa myös muistoksi ansainneet. Palaute auttaa koirien omistajia ymmärtämään paremmin ja tarkemmin omia koiriaan ja niiden käyttäytymistä sekä elekieltä. Luonnollisesti tulee huomioida, että koska koira on psykofyysinen olento, jolla päivät ja tilanteet voivat vaihdella niin myös eläimen käyttäytyminen saattaa joskus poiketa totutusta. Esimerkiksi kiputilat, sairaudet, krooninen stressi, hormonaaliset seikat jne vaikuttavat koiran käytökseen ja toimintakykyyn. On muistettava että reaktiot eri pedoille myös vaihtelevat ja luonnossakin petokohtaamiset ovat myös aina erilaisia. Esimerkiksi kokenutkin karhukoira voi saada hyvin ikävän kokemuksen vanhalta ja ärhäkältä karhulta. (Katso artikkelimme Käyttäytymisen monimutkainen maailma)

Petotestit® tarjoavat siis paljon muutakin kuin vain mahdollisuuden nähdä turvallisissa olosuhteissa reaktiot eri petoihin ja saada petokohtaamiskokemus mahdollisimman turvallisesti. Testeillä voidaan kartoittaa koirien luonneominaisuuksia, kykyä palautua haastavasta tilanteesta ja testeillä voidaan vaikuttaa myös koirien yleiseen hyvinvointiin monella tavalla.

Kokenutkin koira kohtaa metsäreissuilla aina luonnonpetojen kanssa erilaisia yksilöitä,
joista osa voi olla hyvinkin haastavia. Metsästysretkillä kovia kokeneille koirille voidaan usein antaa takaisin itseluottamusta tai nuorille koirille turvallinen ensikokemus pedoista. 

Koirien kokonaisvaltainen hyvinvointi meille sydämenasia

Petotestit® on rekisteröity tavaramerkki ja brändi, joka on saanut alkunsa jo vuonna 2012, kun Asko Sorvo aloitti testaustoiminnan ja ryhtyi kehittämään konekarhu- ja konesusitestejä. Toiminta on kehittynyt alkuvuosista ja toiminta kehittyy jatkuvasti, huomioiden myös uusimmat koiratieteen tuulahdukset. Petotestitiimi haluaa kehittyä mahdollisimman monipuolisesti ja tehdä työtä koirien hyvinvoinnin edistämiseksi – siis koirien parhaaksi.

Petotestit® palvelevat aivan kaikkia koiria omistajineen ja meille jokainen koira on yhtä tärkeä ja arvokas. Koirien kokonaisvaltainen hyvinvointi on meille sydämenasia ja olemme yhteistyössä monien muiden koira-alan ammattilaisten kanssa. Jatkuvasti laajennamme yhteistyökenttäämme, sillä olemme havainneet yhteistyön olevan hyvin arvokasta ja antoisaa kaikille. Näin voimme palvella kaikkia koiria omistajineen parhaalla mahdollisella tavalla jatkuvasti kehittyen.

Kysymys ei ole siis suinkaan siitä, haukkuuko edes koira petoa vai ei, vaan kysymys on todellakin kokonaisvaltaisesta koirien hyvinvoinnista rotuun katsomatta. Testipäiviämme on kutsuttu usein varsinaisiksi oppimistilaisuuksiksi, jollaisia ne itseasiassa ovatkin niin meille kuin teille kaikille. 

Kuvassa uusi logomme, jossa näkyvät kaikki petomme!

Tervetuloa mukaan Petotestien®  mielenkiintoiseen maailmaan!

PARI ASIAKASKOKEMUSTA:

Pittbull-koirien omistajalta: ”Mun on aivan pakko laittaa viestiä ja kertoo meidän poikien kuulumisia. Meillä Trombi ja Jerkku oli rohkeita sutta vastaan. Molemmat pojat on muuttunut testin jälkeen paljon itsevarmemmiksi ja rohkastuneet aikalaillakin. Enää ei iltalenkillä jokainen rasahdus pelota, vaan mennään reippaasti eteenpäin. Meille oli siis testi tosi iso juttu. Kiitos ❤️ Innolla odotetaan kun tuutte Poriin ja päästään poikien kanssa karhua kattoon. Myös Jenni kehui Moskua, että pojalla on hiukan tullut järkeä, ei ole enää ihan niin raivokkaasti lähdössä kaikkea jahtaamaan, vaan testin jälkeen on rauhoittunut ja lenkkeily on mukavampaa. Myös Mosku sai paljon itseluottamusta testistä. Joten me kaikki kiitämme todella paljon ❤️”

Lyhytkarvaisen mäyräkoiran omistaja raportoi  testin jälkeen meille yllättyneensä, miten paljon koirassa näkyy positiivisia muutoksia testin jälkeen ja koira on saanut lisää itsevarmuutta. Koira on tyypillinen nuori (alle vuoden vanha) ja joissain asioissa ollut hivenen epävarma. Tämä on näkynyt turhana haukkumisena helposti. Testissä koira ei osoittanut rohkeutta kohdata petoa eikä kiinnostusta lähteä karhun hajua edes enää tutkimaan, kun karhu oli näkyvissä. Tämä oli tälle koiralle tulevia metsäreissuja ajatellen jopa suotavaa. Koira kuitenkin osoitti suurta toimintakykyä ja teki nopeasti oman valintansa olla kohtaamatta karhua. Testin jälkeen koira palautui välittömästi ja etsi rapsuttajia. 

Vaikka testi itsessään oli varsin lyhyt, koiralle siitä tuli kuitenkin erittäin positiivinen kokemus. Omistajan mukaan: ”Isäntä ei ollut tunnistaa koiraa, joka ottikin normaalisti räyhäämistä aiheuttaneet asiat aivan lungisti – epäili että olen vaihtanut koiran testissä”. Koira oli saanut kuitenkin kokea turvallisella tavalla onnistumista haastavassa ja oudossa tilanteessa, se oli omilla valinnoillaan saanut vaikuttaa tilanteeseen eikä koiraa paineistettu tarpeettomasti. Tällainen koiran näkökulmasta katsoen onnistunut kokemus auttaa koiraa rakentamaan psyykkistä selviytymiskykyä. Koiran "painokas ilmoittelu" on vähentynyt arjessa ja tämä on ollut selkeästi havaittavissa välittömästi testin jälkeen. 

Lähteitä:

Patricia McDonnell, PhD, CAAB Building Resilience in Dogs, webinaari 15.9.2016 https://www.aspcapro.org/webinar/20160915/building-resilience-dogs#video-player

Minimizing fear and anxiety in working dogs: A review Author links open overlay panel
Nicola J.RooneyaCorinna C.A.ClarkbRachel A.Caseycd https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S1558787816301770?casa_token=d7PT4NT_ticAAAAA:lErt4R0Cs09uFweXlxdHNivSoh5X5F7KmWgTGWbL4pLaFrz0lyUAyjJINSNE1hk6BNWUvfEHLQ

Resilience In Dogs? Lessons From Other Species Katriina Tiira1,2 Author information Article notes Copyright and License information Disclaimer Abstract https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC6863117/ 

Recognizing resilience: Learning from the effects of stress on the brain
Bruce S. McEwen,∗ Jason D. Gray, and Carla Nasca https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC4260341/ 

Adapting to Stress: Understanding the Neurobiology of Resilience Carlos Osório 1, Thomas Probert 1, Edgar Jones 1, Allan H Young 1, Ian Robbins 1 Neurobiology of Resilience Scott J. Russo,1,* James W. Murrough,1,2 Ming–Hu Han,1,3 Dennis S. Charney,1,2,3 and Eric J. Nestler1,2,3 Author information Copyright and License information Disclaimer https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC3580862/