"Onks se vihainen?"

Koirien luonteen terävyys on kuin kaksiteräinen miekka 

Petotesteissä nähdään vuosittain tuhansia erilaisia koiria ja erilaisia reaktioita eri petoihin. Nähdään paljon myös voimakkaasti reagoivia koiria, jolloin moni kysyy tai vähintään mielessään ajattelee:"Onks toi vihainen?" Reaktioiden taustalta löytyy koirien luontainen ominaisuus puolustaa itseään eli terävyys. Terävyys helposti tulkitaan negatiiviseksi luonneominaisuudeksi ja sitä kutsutaan  arkikielessä inhimillistäen usein "vihaisuudeksi". Terävyys on yksi varsin tutuista koirien luonneominaisuuksien termeistä, joka tarkoittaa kiteytetysti koiran aggressiivista reagointia koiran näkökulmasta tapahtuvaan uhkatilanteeseen. Kyseessä on siis koiran halu puolustaa itseään. Mitä pienempi ärsyke aiheuttaa koirassa aggressiivisen reaktion, sitä terävämpi koira on kyseessä. Osa koirista reagoi hyvin suurieleisesti ja toisilla koirilla reaktio on paljon vähempieleinen, osa koirista ei osoita terävyyttä lainkaan. Reaktioihin vaikuttavat myös koiran muut luonneominaisuudet, esimerkiksi toimintakyky, hermorakenne sekä koiran tempperamentti. Myös mm. terveydentila, hormonaaliset seikat ja stressi vaikuttavat reaktioihin.

Toisinaan terävyyden ja arkuuden välille vedetään automaattisesti suora yhtäläisyysmerkki. Terävyys ei tarkoita automaattisesti arkuutta eikä arkuus terävyyttä, mutta terävä koira voi olla myös arka. Terävyys on kuin kaksiteräinen miekka - sopivassa suhteessa terävyyttä auttaa muutoin tasapainoisella luonteella varustettua koiraa toimimaan työssään entistä paremmin ja selviytymään hengissä, mutta toisenlaisessa kokonaisuudessa varsinkin suuri terävyys voi olla hyvin hankala ja työkykyä sekä arkielämää heikentävä ominaisuus. Uhkatilanteessa terävyys on myös koiran voimavara, kun sitä löytyy sopivassa suhteessa. Erittäin suuren terävyyden omaava koira helposti väsyttää itsensä reagoimalla kaikkeen vähän "yli" ja se vaikuttaa suoraan koiran työskentelykestävyyteen kaikissa työtehtävissä ja kaikenlaisissa tilanteissa.  

Terävyys on  monilla roduilla työtehtävien kannalta hyvinkin tarpeellinen ominaisuus.

Koiran elekieli kertoo hyvin paljon siitä, kuinka paljon koiran käytökseen vaikuttaa arkuus ja epävarmuus (mm. kehon asento, häntä, korvat, koko elekieli). On esimerkiksi huomioitava, että mitä arempi koira, sen helpommin se tulkitsee uhkaavaksi myös tilanteet, joihin rohkeampi koira ei reagoi välttämättä lainkaan aggressiivisesti. Arka tai epävarma koira ei välttämättä kuitenkaan aina ole lainkaan terävä. Osa koirista ei osoita missään tilanteessa, hyvin voimakkaassakaan uhkatilanteessa, lainkaan terävyyttä. Monien rotujen työtehtävissä kuitenkin vaaditaan riittävästi terävyyttä. Esimerkiksi metsästyskoirilta, palveluskoirilta, virkakoirilta, laumanvartijakoirilta, paimenkoirilta jne. on löydyttävä edes jonkin verran terävyyttä, jotta ne kykenevät työskentelemään mahdollisimman hyvin. Täydellinen terävyyden puute on monessa työtehtävässä ongelmallista ja jopa este työtehtävien suorittamiselle yhtä lailla kuin liian suuri terävyys. On muistettava, että yksinomaan terävyys ei vielä tee hyvää käyttökoiraa mihinkään vaan luonteen eri ominaisuuksien tulee olla tasapainossa.  

Tasapainoisella luonteella varustettu koira ei ole kohtuullisen suurestakaan terävyydestä huolimatta lainkaan ongelmallinen vaan oikein mukava harrastus- ja kotikoira.  

Pitää muistaa myös, että hyvin nälkäinen, stressaantunut, sairas tai seksuaalisesti akivoitunut koira ärsyyntyy helpommin kuin normaalissa tilassa oleva sama koira. Samankin koiran reaktiot siis voivat vaihdella eri syistä johtuen. Terävyys ei tarkoita "vihaista" koiraa, mutta luonnollisesti suuren terävyyden omaava koira käyttäytyy helpommin aggressiivisesti kaikissa uhkatilanteiksi katsomissaan tilanteissa ja mitä suurempi terävyys, sen herkemmin syntyy myös virhetulkintoja pienemmistäkin ärsykkeistä. 

Terävyyttä ei pidä sotkea toimintakykyyn, vaikka ne käsikädessä osittain kulkevatkin. Voimakkaasti itseään puolustava koira ei välttämättä ole kuitenkaan suuren toimintakyvyn omaava vaan koira saattaa hyvinkin myös arkuudestaan huolimatta omata suuren puolustushalun ja terävyyden, joilla se pystyy toimimaan uhkatilanteeksi katsomassa tilanteessa tiettyyn pisteeseen saakka. Koiran elekieltä pitää osata tulkita kokonaisuutena (esim. esimerkiksi hännän asento paljastaa koirasta hyvin paljon, samoin kehon asento ja korvat jne.), siksi Petotesteissä on kattava kirjallinen arvostelulomake sekä myös suullinen palaute, joissa läpikäydään hyvin monipuolisesti testin aikana havaittuja koirien luonneominaisuuksia. 

Kun koiralla on suuri terävyys, se käyttäytyy helpommin aggressiivisesti uhkatilanteissa. 

Tärkeintä erilaisten uhkatilanteiden jälkeen on kuitenkin koiran palautuminen tilanteesta. Mikäli palautuminen kestää kauan, tämä on varsin tärkeä tieto omistajalle tulevaisuuttakin varten. Paineistumisesta palautumiseen vaikuttaa suuresti koiran pehmeys ja hermorakenne. Mitä pehmeämpi koira, sen pidempään ja paremmin koira muistaa kaikki epämieluisat tapahtumat.  Hyvin pehmeä koira voi olla helposti myös pelokas ja pelokkuus yhdistettynä terävyyteen voi tuottaa hyvinkin ongelmallisia tilanteita arjessakin, ihan kotiväenkin keskuudessa tai erilaisissa työtehtävissä. Pieni pehmeys ei ole koirilla ongelma, mutta suuri pehmeys tuottaa koirille ison painolastin erilaisista tapahtumista ja se kasvattaa henkistä kuormaa ja aiheuttaa helposti stressiä. Kuten kirjoituksen alussa todettiin, stressi lisää myös aggressiivista käyttäytymistä, joten hyvin aran ja helposti paineistuvan koiran kanssa tulee arjessa enemmän haasteita, varsinkin mikäli koiralla on myös suuri terävyys. 

Tasapainoisen luonteen peruskulmakivi on hyvä hermorakenne. Hermorakenne kertoo koiran kyvystä hallita omaa jännitystilaansa ilman että se osoittaa hermostuneita eleitä kuormittavissa tilanteissa. Jännitystila voi ilmetä mm. voimakkaana läähätyksenä, kuolaamisena, hermostuneena liikkumisena ja epätarkoituksenmukaisina eleinä, tärinänä, ripulointina, oksenteluna tai toisinaan myös apaattisena käytöksenä. Mitä enemmän koira paineistuu, sitä enemmän hermostuneita eleitä se alkaa helposti esittää. On huomioitava koiran luontainen tempperamenttitaso myös, sillä hyvin matalan tempperamentin omaava koira ei esitä hermostuneita eleitä niin selvästi kuin vilkkaampi koira. Joskus koiran apaattista käytöstä voi olla hyvin vaikea havaita, se voidaan sekoittaa välinpitämättömyyteen tai jopa kovaan koiraan, joka ei ”hötkyile mistään” - tällöin koiran hermostuneisuus jääkin harmillisesti huomaamatta.

Kuormittavissa tilanteissa koiralla voi näkyä erilaisia jännityksen merkkejä, esimerkiksi kuolaamista. Mitä enemmän koira paineistuu, sitä enemmän voidaan havaita erilaisia hermostuneisuudesta kieliviä eleitä.

Petotesteissä samaltakin koiralta nähdään eri petojen kanssa erilaisia reaktioita ja ylipäätään koirista paljastuu usein piilossa olevia luonneominaisuuksia testissä. Esimerkiksi moni koira, joka ei ole koskaan haukkunut eikä osoittanut ketään kohtaan minkäänlaista aggressiota, saattaa testissä reagoida voimakkaastikin. Mikäli koira sattuisi osoittautumaan testissä kenties hyvinkin teräväksi, pehmeäksi ja vaikkapa myös heikomman hermorakenteen omaavaksi yksilöksi, jolla testisuoritus selvästi aiheuttaa myös päälle jäävää aggressiota ympäristön uhkaamattomiinkin asioihin ja palautuminen kestää, nämä kaikki tiedot ovat vain äärimmäisen tärkeitä omistajille jatkossa koiran kohdatessa uhkaavia ja paineistavia tilanteita. Omistajan on testeistä saatujen tietojen avulla helpompi myös ennakoida jatkossa koiran käytöstä. Näin ollen ikävän tuttu lause:"Se ei ole koskaan aikaisemmin tehnyt mitään", jää varmasti vähemmälle, kun koiran perusluonne on paremmin tiedossa. 

Omistajan on testeistä saatujen tietojen avulla helpompi myös ennakoida jatkossa koiran käytöstä.
Näin ollen ikävän tuttu lause :"Se ei ole koskaan aikaisemmin tehnyt mitään", jää varmasti vähemmälle, kun koiran perusluonne on paremmin tiedossa. 

On luonnollista, että koira kohtaa elämässään vastoinkäymisiä ja pelottavia tilanteita. Kun omistaja oppii ymmärtämään oman koiransa reaktioita ja koiran erilaisia luonneominaisuuksia syvällisemmin, sitä helpompaa koiran kanssa toimiminen on kaikkialla ja myös tulevissa haastavissa tilanteissa. Koira on aina kokonaisuus, jossa eri luonneominaisuudet hyvinkin pitkälti limittyvät toisiinsa. Koiran perimä sekä kokemushistoria vaikuttavat koiran käyttäytymiseen, samoin erilaiset käyttäytymistarpeet. Monissa asioissa pätee sanonta:”Saat mitä vahvistat”.  Mitä paremmin omistaja pystyy lukemaan omaa koiraansa ja ennakoimaan tilanteita ja ymmärtää oman koiransa käytöstä, sitä mukavampaa yhteiselämä koiran kanssa tulee olemaan niin koiralle kuin omistajaväelle ja myös ympäristölle. (Yksi hyvä artikkelivinkki tähän mainittakoon, kannattaa käydä lukemassa myös cane corso Caran & omistajansa Outin haastattelu!)

Petotestit auttavat omistajia ymmärtämään oman koiransa reaktioita yhä paremmin ja koiran erilaisia luonneominaisuuksia syvällisemmin, helpottaen näin koiran kanssa toimimista  kaikkialla ja myös tulevissa haastavissa tilanteissa.

Petotesteillä voidaan siis varsinaisen Petotestauksen lisäksi kartoittaa koirista hyvin monipuolisesti erilaisia luonneominaisuuksia ja näin saada paljon työkaluja niin koiran koulutusta kuin koko arkielämää varten. Koirien reaktiot eri petoihin vaihtelevat myös ja tarjoavat näin hyvin monipuolisesti tietoa jokaisesta koirasta. Toki myös nähdään koirien erilaiset reaktiot eri petoihin ja koiralle saadaan testin myötä muistijälkiä, jotka voivat jonain päivänä olla sekä koiran että omistajan pelastus metsäretkellä paljastaen lähellä olevat petoeläimet.

Petotestit soveltuvat aivan kaikille koirille  – myös rekisteröimättömille ja monirotuisille, ikään, kokoon ja sukupuoleen katsomatta!

Petotestin jälkeen on tärkeä osuus eli palautuminen testistä.
Olipa koira nuori tai iäkkäämpi, sen luonteesta saadaan Petotestillä selville hyvin paljon erilaisia asioita, joista jokainen koiranomistaja saa suuren hyödyn arkielämää ja koulutusta varten sekä mahdollisten tulevien ongelmatilanteiden ratkaisemiseksi.     

Testeihin on yleisöllä vapaa pääsy. 

Testaaja Asko Sorvo vastaa mielellään myös yleisön esittämiin kysymyksiin ja näin Petotestitapahtumat ovat antoisia, vaikka omaa koiraa ei testissä olisikaan. 

Tervetuloa Petotestien mielenkiintoiseen maailmaan!

Lisätietoja Petotesteistämme löydät kotisivuilta: 

www.petotestit.com

- Asko Sorvon Petotestit vuodesta 2012 -