Tämä otsikon lausahdus on kuultu jokaisessa koulutuspäivässä tänäkin vuonna ja monesta suusta. Moni pitkän linjan kasvattaja ja kouluttajakin yllättyy, miten monipuoliset mahdollisuudet Petotestit® tarjoaa hyvinkin erilaisille koirille omistajineen. He, jotka ovat olleet asiakkaana useita vuosia sitten, yllättyvät myös miten paljon koulutuspäivämme ovat kehittyneet sieltä vuodesta 2012. Tässä jutussa avataan hieman myös mitä eroa on testillä ja koulutuksella, mitä eroa näillä on esimerkiksi luonnonpetokohtaamisten kanssa ja miksi näiden eron ymmärtäminen olisi tärkeää.
Kun tarkastellaan testiä käsitteenä, se voidaan määritellä järjestetyksi ja mahdollisimman vakioiduksi tilanteeksi, jonka tarkoituksena on mitata tai arvioida ominaisuuksia mahdollisimman objektiivisesti ja toistettavasti ilman, että tilanteen kulkuun pyritään vaikuttamaan. Kärjistetysti sanottuna testissä luodaan jokin ärsyke tai tilanne ja tarkastellaan, mitä tapahtuu. Saatua reaktiota arvioidaan ennalta määriteltyjen kriteerien perusteella. Testeissä on yleensä tietty protokolla tai "sabluuna", jonka mukaan kaikki yksilöt kohdataan samalla tavalla, jotta niiden ominaisuuksia voidaan vertailla keskenään. Esimerkiksi luonnetesti on lähtökohtaisesti juuri tällainen testi: kaikki koirat kohtaavat samat tilanteet samassa järjestyksessä, ja niiden reaktioita arvioidaan ennalta määritellyn järjestelmän mukaisesti. Oppimista tapahtuu toki tällaisissakin tilanteissa, mutta se ei ole testin varsinainen tarkoitus. Pääpaino on reaktion esiin saamisessa ja sen arvioimisessa.
Vaikka toiminnassamme on mukana myös testinomaisia elementtejä – esimerkiksi tiettyjä vakioituja tilanteita, joista myös tutkijat ovat olleet kiinnostuneita – toimintamme ydin ei ole reaktioiden mittaamisessa vaan käyttäytymiseen vaikuttamisessa. Ensireaktio voi antaa arvokasta tietoa koirasta, mutta sen jälkeen toiminta etenee koiran yksilöllisten tarpeiden mukaan. Meillä ei kilpailla, aseteta koiria paremmuusjärjestykseen tai pisteytetä niitä. Sen sijaan koiran käyttäytyminen, tunnetila, valinnat ja reagointi ohjaavat koulutustilanteen etenemistä. Jokainen koira kohdataan yksilönä, ja tilanteita muokataan jatkuvasti sen mukaan, mikä tukee parhaiten juuri kyseisen koiran oppimista, hyvinvointia ja onnistumista.
Koulutus käsitteenä on aina tavoitteellista ja suunnitelmallista toimintaa, jossa pyritään säilyttämään, muuttamaan tai vahvistamaan oppijan käyttäytymistä, taitoja tai valmiuksia. Koulutuksen kautta on mahdollista hankkia laadukasta oppimishistoriaa. Hyvässä koulutuksessa huomioidaan aina monet tekijät, erilaiset mahdollisuudet ja myös riskit. Petotestit® ovat suunnitelmallista ja tavoitteellista käyttäytymiseen vaikuttamista, joka toteutetaan koirakohtaisen yksilöllisesti ja perustuen nykyaikaiseen tutkittuun tietoon eläinten käyttäytymisestä ja oppimisesta. Vahvistamisella on keskeinen rooli kaikessa oppimisessa ja eläinten koulutuksessa, myös Petotesteissä®, joissa hyödynnetään positiivista vahvistetta (sosiaalisesti välittyvä sekä luontaiset vahvisteet) sekä negatiivista vahvistetta valinnan vapaudella, joka on tasavertainen positiivisen vahvisteen kanssa.
Luonnonpetokohtaamisessa sitten ovat läsnä koira ja usein ihminenkin sekä peto tai useampia petoja. Tilanteeseen liittyvät ympäristötekijät, petojen luonne ja toimintatapa, niiden oppimishistoria ja motiivit ratkaisevat paljon siihen, mitä tapahtuu - katoaako peto paikalta vai jääkö puolustamaan esimerkiksi kaatoa tai reviiriään tai pentujaan ja miten peto ratkaisee tilannetta. Tapahtumat etenevät sen tarkemmin niitä suunnittelematta ja kenenkään niitä hallitsematta, vaikka koira olisikin hihnassa. Usein käy niin, että ainakin aluksi ihminen voi olla aivan taivaallisen tietämätön lähellä olevasta pedosta eikä ymmärrä tulkita koiraansa, joka on pedon kenties havainnut. Koira, jolla ei ole mitään kokemusta, se ei useinkaan tiedä mitä sen kannattaisi tehdä eikä omistajalla ole myöskään mitään ennakkokäsitystä. Joillain koirilla voi olla toki epigenetiikan ja genetiikan luomat mahdollisuudet selvittää tilannetta paremmin. Meillä on käynyt vuosien varrella suuri joukko erilaisia petotyökoiria ja koiria, jotka asuvat petoalueilla ja omistajat ovat saaneet monenlaista apua petokohtaamistilanteisiin - onpa ne sitten toivottuja työtilanteita tai ei- niin-toivottuja. Konepedoissa oleva aito haju ja riittävän suuri määrä aidonoloisia vaikutteita luo erittäin vakuuttavan simulaation koiralle. On kuitenkin huomioitava, että ei ole mahdollista rakentaa "kaiken kattavaa simulaatiota", koska käyttäytyminen on kontekstisidonnaista ja koirienkin reaktioihin ja käyttäytymiseen vaikuttaa moni muukin seikka kuin peto, sen toiminta tai haju.
Koulutustilanteessa huomioidaan monia asioita
Petotestien ® koulutustilanne on hallittu, suunniteltu ja tavoitteellinen, simuloitu petokohtaamistilanne, jossa vahvisteet tulevat koiran käyttäytymisen funktioiden mukaan. Varsinaista ihmisen määrittelemää tavoitekäyttäytymistä ei ole käytännössä Petotesteissä® lainkaan, vaan pääsääntöisesti aina koiran tekemiä valintoja vahvistetaan ja näin tuetaan koiran tekemää itsenäistä päätöksentekoa. Koirilla käyttäytymisen funktio voi vaihtua koulutustilanteen aikana useampaankin kertaan ja mikäli se on koiran edun mukainen, voidaan käyttäytymistä vahvistaa monella tavalla. Usein itse tekeminen on jo hyvin mielekästä koiralle ja siten toimii vahvisteena. Koiran käyttötarkoituksella on myös merkitystä ja omistajilla toivomuksia koulutuksen suhteen, mutta nämä toivomukset eivät mene koirien hyvinvoinnin edelle koskaan. Jokaiseen eri petoon liittyy myös omia huomionarvoisia seikkoja, jotka huomioidaan testi- ja koulutustilanteissa aina.
Jotta päästään toteuttamaan suunnitelmallista ja tavoitteellista kouluttamista, tulee huomioida monia seikkoja, jotka ovat tutkitusti myös resilienssin kehittämisessä tärkeitä. Resilienssiä tarvitsee kaikki – myös koirat ja erityisesti kun toimitaan tai työskennellään ”stressimekamismialueella”, tämä täytyy huomioida tarkoin.
Esimerkiksi:
- Tilanteen ennakoitavuus: Koira saa haistella kaukaa hajukiveltä pedon hajua ja ennakoida tilannetta. Peto tulee esiin kauempaa naamioverkon takaa ja liikkuu aina koirakohtaisesti siten että koiralla on mahdollisuus tehdä havaintoja pidemmän matkan päästä.
- Koiran hallinnan tunne ja vaikuttamismahdollisuudet. Mm. Alueessa ja turvallisuusvarusteena toimivan liinan kanssa huomioidaan häiriöttömyys ja esteettömyys, jotta sekä koira että peto voivat liikkua rajoituksetta. Koiran tulee kyetä vapaisiin valintoihin, sitä ei saa estää ottamasta etäisyyttä petoon. Aina kuitenkin huomioidaan ohjaajan mahdollisuuteen vaikuttaa tarvittaessa tilanteissa.
- Koiran preferenssit: Tilanteessa huomioidaan koiran valinnat, koiran preferenssit. Koiria ei koskaan pakoteta olemaan tilanteessa.
- Koiralle tarjotaan mahdollisuus sosiaaliseen tukeen: Ohjaajan läsnäoloa voidaan aina koirakohtaisesti vähentää, kun koiran taitotaso ja itseluottamus kasvaa. Ohjaajalla on tärkeä rooli kuitenkin sosiaalisesti välittyvien vahvisteiden antamisessa.
- Tilanteessa huomioidaan koiran ikä, kokemushistoria ja käyttötarkoitus yms.
- Aina yksilöllinen ja koiran ehdoilla tapahtuva toteutus - jokainen koulutuskerta on uniikki
Koulutustilaisuuksissa huomioidaan myös eettiset arvot sekä lainsäädäntö. Koiraa ei missään tilanteessa pakoteta tai ahdisteta esimerkiksi kireällä tai lyhyellä hihnalla tai pienellä aitauksella olemaan kohtaamisessa pedon kanssa. Nämä tekijät olisivat jopa voimakkaasti stressiä lisääviä ja siten resilienssiä heikentäviä. Koiran tulee saada vapaasti ottaa haluamansa turvaetäisyys, joka voi olla hyvälläkin koiralla alkuun pidempi. Kun koira saa vapaasti valita, syntyy tärkeä ja jo itsessään erittäin palkitseva hallinnan tunne ja kokemuksellisuus siitä, että koira kykenee todella vaikuttamaan omilla valinnoillaan tilanteissa.
"Elämän lottoa" vai koulutusta
Joillekin olisi tärkeää, että koira saisi toimia heti "luomuna", vapaasti ja luonnollisesti ilman turvavälineenä olevaa liinaa yms. Ajatus on ymmärrettävä, mutta koulutuksesta näkökulmasta katsottuna, siihen liittyisi merkittäviä haasteita ja suoranaisia riskejä. Me siis koulutamme koiria. Tavoitteena ei ole nähdä, mitä "nyt sattuu tapahtumaan", vaan vaikuttaa suunnitelmallisesti siihen, mitä ja miten koira oppii.
Siksi emme halua asettaa koiraa tilanteeseen, jossa se voisi tuottaa itselleen tahattomia ja hallitsemattomia vahvisteita, joista voisi myöhemmin seurata myös vakavia turvallisuusriskejä tai ongelmia erityisesti petotyöskentelyssä. Tällainen riski syntyy helposti, jos kokematon tai ylirohkea koira vain päästetään vapaaksi konepedon kanssa samalle alueelle ja jäädään seuraamaan, mitä tapahtuu. Luonnonpetokohtaamiset metsästystilanteissa ovat tällaisia tilanteita. Ne ovat eräänlaista "elämän lottoa", kukaan ei voi varmasti ennustaa tapahtumien kulkua, eikä tilanteeseen voida useinkaan vaikuttaa ja varsinkaan oikea-aikaisesti. Oppimista tapahtuu näissäkin toki aina, mutta kukaan ei voi etukäteen tietää, syntyykö tilanteesta hyvää vai huonoa oppimishistoriaa.
Koulutuksen tarkoitus on vähentää sattuman oikkujen osuutta. Siksi emme luota tuuriin, emmekä ajatukseen, että koira oppii varmasti oikeita asioita vain kokemuksen kautta. Kaikki kehittyy, tiede ja koulutusmenetelmätkin. Hallitussa koulutustilanteessa voidaan rakentaa oppimista vaiheittain, turvallisesti ja koiran taitotasoon sopivasti. Siinä ei summanmutikassa koiraa vain "heitetä syvään päätyyn selviytymään" eikä vapauteta tilanteeseen, jossa se voi tuottaa itselleen jatkon kannalta vakaviakin ongelmia. Meillä ei harrasteta summanmutikkaa, me koulutamme koiria ja juuri tästä syystä monet kokeneet koiraharrastajat, työkoirakasvattajat ja metsästäjät ovat kokeneet Petotesteissä® harjoittelun arvokkaaksi työkaluksi. Saamamme palautteen perusteella koulutustilanteissa harjoitellut taidot näkyvät myös todellisissa petokohtaamisissa olipa koira sitten tavallinen kotikoira, seurakoira tai vaativissa työtehtävissä esim. SRVA-työssä jne. Erittäin monet koirat ovat saaneet myös yleisesti itsevarmuutta, joka heijastuu moneen arjen toimeen ja harrastuksiin.
Ajatusmalli "päästetään koira toteuttamaan itseään ja katsotaan mitä tapahtuu" ei ole siis minkäänlaista kouluttamista, vaikka lopputuloksena syntyy toki oppimishistoriaa. Se on ympäristön armoille jättämistä, jossa lopputulos määräytyy pitkälti sattuman kautta. Riskinä on, että koira oppii juuri niitä asioita, joita sen ei pitäisi oppia ja saa kokemuksia, jotka eivät kehitä. Koirat oppivat jatkuvasti. Ympäristö, tapahtumat ja niiden seuraukset luovat vahvistussuhteita riippumatta siitä, onko niitä suunniteltu vai ei. Osa näistä oppimiskokemuksista voi olla erittäin pysyviä.
Esimerkiksi petotyöhön soveltuva, mutta liian rohkea koira voi oppia, että petoon kiinni käyminen on sille voimakkaasti palkitsevaa. Jos tällainen käyttäytyminen vahvistuu, seuraukset voivat myöhemmin olla kohtalokkaita. Joskus yksi ainoa voimakas kokemus riittää muuttamaan käyttäytymistä pysyvästi. Tämän vuoksi koulutus etenee aina hallitusti ja koiran yksilölliset ominaisuudet huomioiden. Koiran käyttötarkoitus, ikä, kokemushistoria, luonne ja taitotaso vaikuttavat kaikki siihen, miten harjoittelu toteutetaan.
Koulutuksen alkuvaiheessa ohjaajalla on tärkeä rooli koiran sosiaalisena tukena. Ohjaajan läsnäolo lisää monille koirille turvallisuuden tunnetta ja mahdollistaa myös sosiaalisesti välittyvän vahvistamisen. Se ei tee koirasta mitään "vellihousua", päinvastoin. Kun koiran osaaminen, kokemus ja itseluottamus kasvavat, voidaan ohjaajan vaikutusta vähentää asteittain ja antaa koiralle enemmän itsenäistä vastuuta tilanteesta. Näin koiraa kehitetään suunnitelmallisesti. Tavoitteena ei ole tehdä koirasta riippuvaista ohjaajastaan, vaan rakentaa sille taitoja, joiden avulla se pystyy tekemään hyviä ratkaisuja myös itsenäisesti.
Kun pohja on luotu vahvaksi, voi tulla niitä haasteellisiakin tilanteita eteen, eivätkä ne romuta koiran työkykyä tai itsevarmuutta, kun pohjalla on onnistumisia jotka kantavat. Jos ensimmäinen kokemus petojen kanssa on koiralle voimakas järkytys, esimerkiksi emäkarhu antaa kunnolla kyytiä, hyvällekin koiralle on haastavampaa luoda siihen uutta itsevarmaa pohjaa. Vastaavasti jos ensimmäinen kokemus on "henkseleitään paukuttavalle" ylirohkealle koiralle väärällä tavalla palkitseva, se menee samalla tavalla työskentelemään luonnonpedon kanssa ja koiran päivät voivat olla luetut. Kaikessa petotyössä ja petokohtaamisissa on aina huomattavasti parempi, että koiralla on tieto pedoista, järkevä toimintamalli olemassa ja turvallisuuspolitiikka huomioitu. Samalla omistaja saa paljon tietoa koirastaan, sen käyttäytymisestä, ominaisuuksista ja myös palautumisesta.
Jokainen koira kohdataan yksilönä. Jo ilmoittautumisvaiheessa kerätään perustietoja koirasta, kuten rotu, ikä, sukupuoli ja omistajan on mahdollista tarkentaa lisätietoihin muita tietoja kuten koiran käyttötarkoitus sekä mahdolliset käyttäytymiseen liittyvät haasteet. Lisäksi ennen koulutuksen alkua käydään henkilökohtainen alkuhaastattelu, jossa tarkennetaan koiran taustaa, kokemuksia, tehtäviä tai harrastuksia ja omistajan tavoitteita. Näiden tietojen avulla koulutus voidaan suunnitella mahdollisimman tarkoituksenmukaiseksi juuri kyseiselle koiralle. Omistaja saa aina henkilökohtaisen ohjeistuksen tilanteen kulusta, ja tarvittaessa ohjausta täydennetään koulutuksen aikana.
Koulutuksen tavoitteena ei ole testata, mitä koira tekee sattumalta. Kyse ei ole myöskään viihteestä. Tavoitteena on rakentaa petotyökoiralle sellainen oppimishistoria, jonka varaan se voi turvallisesti ja onnistuneesti tukeutua myös silloin, kun todellinen petokohtaaminen joskus tapahtuu. Muissa työtehtävissä olevien koirien sekä seurakoirien ja harrastuskoirien kanssa voidaan koulutustilannetta hyödyntää myös rakentamaan koiran itsevarmuutta ja kykyä selvittää erilaisia haasteellisia tilanteita itsenäisesti. Tällä on koirille merkitystä yleisesti arjen kannalta, vaikka koira ei koskaan olisi minkäänlaisessa riskissä törmätä mihinkään luonnonpetoon missään. Koirien reaktioista ja käyttäytymisesta saatu tieto hyödyttää myös omistajia, joka jatkossa voi ottaa monia asioita paremmin huomioon, ymmärtäen koiraansa paremmin ja voi nähdä oman koiransa toisenlaisin silmin.
Hajut ja muut vaikutteet
Hajut ovat tärkeä osa koulutusta. Ne tulevat ensimmäisenä ennakoitavana hajukuvana, jatkuvat hajujälkenä ja jokainen peto on myös hajustettu sen ominaishajulla. Petoa liikutetaan aina yksilöllisesti ja välttäen tarpeetonta koiran fyysistä tai psyykkistä paineistamista. Vaikka peto luo jossain määrin aversiivisen vaikutteen koiralle hetkellisesti, tätä vaikutetta säädellään harkitusti ja hallitusti siten, että koira ei koe voimakasta stressiä. Koulutustilanteen tarkoitus ei ole maksimaalisesti kuormittaa koiraa ja tilanne on aina välittömästi keskeytettävissä, jos tarvetta esiintyisi. Tänä päivänä petokohtaaminen minkä tahansa luonnonpedon kanssa voi tulla käytännössä missä ja milloin vain, joten käytännössä tällainen konepetokohtaaminen ei siis eroa potentiaalisesta mahdollisuudesta törmätä luonnonpetoeläimeen jossain lenkillä.
Petotesteissä® huomioidaan aina tilanteen aiheuttama jännitys, vireystilan nousu ja luonnollinen stressireaktio. Koulutustilanteen kesto määritellään yksilöllisesti jokaiselle koiralle, ja tilanteen aikana hyödynnetään tarvittaessa erilaisia kuormitusta vähentäviä keinoja, kuten suurempaa etäisyyttä, pedon liikuttamista kauemmas, taukoja tai tilanteen etenemisen hidastamista. Pedot ovat petoja toki, mutta jännitystä säädellään hallitusti vaikka pedoista ei koirille kavereita halutakaan tehdä.
Koiran käyttäytymistä, tunnetilaa ja elekieltä seurataan jatkuvasti koko koulutuksen ajan. Aina huomioidaan myös monet muut kuormitukseen vaikuttavat tekijät, kuten sääolosuhteet, pitkä automatka, aiemmat harrastukset tai muut saman päivän tapahtumat. Koirille ei järjestetä saman päivän aikana kuin vain yksi koulutustilanne. Tavoitteena ei ole maksimoida painetta, etsiä voimakkaita reaktioita tai saada aikaan näyttäviä tilanteita. Koiralle kohtaaminen on aina todellinen kokemus, vaikka ihminen tietääkin osallistuvansa simulaatioon. Toiminnan tarkoitus ei ole viihdyttää yleisöä tai tuottaa näyttäviä esityksiä, vaan tarjota koiralle hallittu, turvallinen ja tavoitteellinen oppimistilanne. Jokainen koulutuskerta suunnitellaan koiran hyvinvointi, yksilölliset tarpeet ja koulutukselliset tavoitteet huomioiden. Jos siis näet jossain videon tai kuvia tai seuraat koulutuspäiviä, kannattaa muistaa että jokin hetki, otos, videopätkä tai muu kertoo tilanteesta, joka tapahtuu juuri sillä hetkellä ja juuri sen kyseisen koiran osalta - aina tulee huomioida taustalla vaikuttavat tekijät ja konteksti.
Valinnanvapaus ja hallinnan tunne tärkeitä asioita
Koulutustilanteessa koiraa ei aseteta pakotetun valinnan tilanteeseen. Koiralla on aina mahdollisuus tehdä omat ratkaisunsa, ja kaikki tilanteesta poistumiseen, tarkkailuun tai aktiiviseen toimintaan liittyvät vaihtoehdot ovat sille sallittuja joskin petoihin kiinni käymistä rajoitetaan. Meillä ei kouluteta koiria käymään kiinni kohteeseen, vaikka joillain tietyillä roduilla tämä on tai on ollut ihanteena ja koiria on käytetty erityisesti laumana jossain jahdissa. Näillekin koirille voidaan kuitenkin tarjota virikkeitä ja tyydytystä käyttäytymistarpeisiin, vaikka se viimeinen vaihe eli saaliiseen kiinni käyminen jääkin kokematta.
Koiran valinnanvapautta pidetään tärkeänä osana oppimista, sillä hallinnan tunne ja mahdollisuus vaikuttaa tilanteen kulkuun ovat keskeisiä tekijöitä sekä hyvinvoinnin että resilienssin kehittymisen kannalta. Ainoa asia, jota tarvittaessa rajoitetaan, on koiran turvallisuutta vaarantava yltiörohkea toiminta. Jos koira valitsee karkottavan käyttäytymisen, peto reagoi tilanteeseen siten, että koira voi kokea toimintansa vaikuttavaksi. Jos koira puolestaan haluaa ottaa etäisyyttä tai poistua tilanteesta, sillä on siihen aina mahdollisuus. Tällöinkin koira saa kokemuksen siitä, että se pystyy omilla valinnoillaan vaikuttamaan tilanteen lopputulokseen.
Mikäli koira ei kykene ratkaisemaan tilannetta ja alkaa osoittaa hienovaraisia lamaantumisen tai ylikuormittumisen merkkejä, voidaan tilanteeseen tehdä välittömästi muutoksia. Peto voidaan esimerkiksi siirtää pois näkyvistä tai tilanteeseen voidaan lisätä tauko, jonka jälkeen koira pystyy usein jatkamaan työskentelyä ja tekemään uusia valintoja. Tarvittaessa koulutus voidaan aina keskeyttää. Joissakin tilanteissa koulutusta ei aloiteta lainkaan. Tällaisia voivat olla esimerkiksi sairaudet, jotka vaikuttavat stressinsäätelyyn tai kuormituksen sietokykyyn, kuten tietyt hormonaaliset sairaudet, epilepsia tai vakavat sydänsairaudet tai kiputilat. Samoin koulutusta voidaan siirtää myöhempään ajankohtaan, jos koira on juuri saapunut rescuetarhalta tai sillä on taustallaan äskettäinen vakava traumaattinen tapahtuma, kuten koirahyökkäys.
Kaiken toiminnan lähtökohtana on, että koulutus etenee koiran ehdoilla. Tavoitteena ei ole nähdä, kuinka paljon painetta koira kestää, vaan rakentaa sille kokemuksia, joissa se oppii tekemään tilanteeseen sopivia ratkaisuja, säilyttää toimintakykynsä ja kokee onnistuvansa. Tavoitteena on auttaa koiraa kokemaan omasta näkökulmastaan katsottuna menestymistä, joka syntyy on sen omien valintojen ja käyttäytymisen luomien onnistumisten pohjalta.
Lisätietoja löydät:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti